Uuden vuoden matkahaaveilua

Nyt päästään vihdoin siihen nykyhetkeen, tai jopa edemmäs, nimittäin tulevaisuuteen! Meneen vuoden muistelut ovat siis menneitä, tosin Singapore+Balin häämatkalta löytyy vielä postattavaa, samoin kuin viime kesän Italian automatkalta. Mutta kyllä tänä vuonnakin jonnekin reissataan, se jos mikä on varmaa. Tai ainakin tahtoa riittää.

Matkablogeissa lukijoita puhututtaa aika ajoin kaksi asiaa: 1) miten voi olla varaa matkustaa monta kertaa vuodessa ja 2) miten on aikaa. Tätä aikakysymystä minä pyörittelen pienessä päässäni eniten, sillä matkakustannuksissa olen melkoinen expertti ja tiedän aika hyvin mitä mikäkin maksaa. Omien matkojeni osalta olen tehnyt jo suunnitelman vuodelle 2015: miten paljon rahaa tulee menemään, jos matkahaaveet toteutuvat ja kuinka paljon rahaa pitää säästää kuukausittain. Helpointa on, kun siirtää tarvittavan summan matkasäästötilille heti palkan tullessa.

Loman osalta tilanne on huonompi: palkalliset vapaat ovat palaneet syksyllä mm. opiskeluiden lähipäiviin (hullu minä!), eikä niitä muutenkaan ole riittävästi. Ja sitten lasketaankin, kuinka paljon palkatonta vapaata on varaa pitää ja toisekseen, kuinka paljon (ja milloin) työnantaja on sitä halukas antamaan. Ei ole tämä harrastus siis ihan ongelmaton!

Iloisempi aihe on sitten ne lomahaaveet! Yhdet lentoliput on jo ostettuna, nimittäin Hong Kongiin. Pääsiäislomia hyödyntämällä saadaan muutamalla ylimääräisellä vapaalla jopa 10pv:n loma kasaan ja Finnairin tarjouslennot osuivat hyvin myös näille päiville. Ihan koko aikaa emme Honkkareissa vietä, vaan välillä käydään nollaamassa akkuja Filippiineillä, tarkemmin ottaen Boracayn lomasaarella. Voi kyllä odotan jo sitä hetkeä, kun saan upottaa varpaani valkoiseen hiekkaan tai iskeä syömäpuikkoni herkulliseen dumplingsiin.

Eihän se tähän pääty tietenkään, siis se haaveilu. Vaikka kesä on Suomessa parasta aikaa, täytyy silloin päästä myös ulkomaille. Ja nyt olisi tarkoitus ottaa pieni pätkä uusintaa ja suunnata taas Jenkkien länsirannikolle ja lähteä hieman eri reittiä auton kanssa kiertelemään. Viimeksi meiltä jäi näkemättä Grand Canyon, joten se virhe pitäisi korjata, ja lisäksi listalla on mm. Monument Valley. Jos tämä reissu saadaan tehtyä, niin lupaan, siis lupaan, että kolmatta Jenkkien road tripiä ei ihan heti tule. Tarkoitan siis länsirannikolla.

*Huokaus*, ja sitten haaveissani siintää vielä syksy. Olen haaveillut syksyisistä maisemista niin Pariisissa kuin New Yorkissa. Toisaalta mikään ei piristäisi pimeimmällä marraskuun hetkellä paremmin kuin aurinko ja hiekka varpaiden välissä. Syksylle jätetään optio yhteen viikon mittaiseen lomaan. Ehkä kenties lisäksi pidennettyyn viikonloppuun jossakin Euroopan kaupungeista (ehkä Istanbulissa tai Budapestisssä?). Elämä olisikin helppoa, jos voisi suunnitella sinne asti. Oloni on aina hieman levoton ilman lentovarauksia, mutta onneksi kolmen kuukauden päässä siintää seuraava matka! Sitä ennen olisi myös tarkoitus ottaa enemmän irti talvesta ja kotiseudusta, tosin se jää nähtäväksi, mitä se tarkoittaa käytännössä!

Vielä vuosi 2014: Suomireissut!

Matkailua harrastavien katseet kääntyvät uuteen vuoteen jo paljon ennen joulukuun viimeistä, tehdäänhän lentovaraukset joskus melkein vuotta aikaisemmin. Vuoden 2014 reissut tuntuvat jotenkin jo kaukaisille, vaikka ne olivat ihan vasta vielä pelkkiä suunnitelmia. Ainakin vielä vuosi sitten. Koska IGTravelThursdayssa muisteltiin ulkomaan parhaimpia matkahetkiä, muistellaan vielä #Suomiretki-hengessä kotimaan reissut!

1. Ruka

Pääsin työni puolesta vierailemaan kevättalvella Rukalla ja vaikka en mäkeen tai mihinkään muuhunkaan ehtinyt, oli lomakylässä hauska viettää yksi yö. Melkein kuin olisi ulkomailla ollut, kun on turisteille suunnattuja ravintoloita ja muita palveluita ympärillä.

2. Helsinki

Pääkaupunki oli työmatkakohteena muutamaan otteeseen ja yhdellä reissulla jopa yövyttiin keskustassa, joten illalla oli hieman omaa aikaa kierrellä kaupungilla ja käydä syömässä. Tuli pitkästä aikaa piipahdettua Kiasmassa ja kurkistettiinpa myös Kampin puisen kappelin sisään.

3. Itä-Suomi

Mökkireissut Itä-Suomeen ovat hermolepoa parhaimmillaan. Ja samalla pääsee nauttimaan satumaisen kauniista järvimaisemista!

4. Kokkola

Sokos Hotellien järjestämä blogikamppis vei minut, Antin ja hotellimajoittujana täysin noviisin Aadan minilomalle Kokkolaan. Vanhan kaupungin kujat olivat ihanan värikkäitä ja ruoka ja tunnelma Mustakarissa keväisen juhlava.

5. Hailuoto

Perinteinen kesäretki Hailuotoon (josta en ole vielä edes postannut kuvia, ääks!). Rantaa, pitkospuita, idyllistä kalastajakylää ja maalaismaisemaa. Ihana päiväretkikohde Oulusta käsin!

6. Kuopio

Kuopio on synnyinkaupunkini ja vanhempieni ja toisen pikkusiskoni asuinpaikka. Viime heinäkuussa pääsin lähes kokonaiseksi viikoksi lomailemaan todelliseen kesäkaupunkiin Kuopioon. Turistijuttujakin tuli tehtyä, kuten istuskeltua Wanhan sataman alueella ja käytyä VB-valokuvakeskuksessa ja Korttelimuseossa. Ihan täydellinen kesäinen viikko!

7. Oulu

Kesän tavoitteena oli touhuta omassa kotikaupungissa mahdollisimman paljon. Heti lämpimien säiden salliessa tulikin otettua pyörä alle ja suunnattua mm. Nallikariin. Loppukesän lukuisat tapahtumat kruunasivat huippukesän (tai no ok, elokuiset häät oli ihan parasta viime kesässä!)

IGTravelThursday / Vuoden 2014 parhaat hetket

Kirjoitin vuosi sitten, että 2013 oli minulle melko täydellinen matkailuvuosi: oli kaupunkilomaa Euroopassa, rentouttava viikko ennen sesongin alkua Välimerellä kuvankauniissa Pargassa, vuoden aloitus lempikaupungissa New Yorkissa ja Miamin lempeässä ilmastossa, sekä yksi isomman matkaunelman toteutuminen: USA:n länsirannikon road trip.

Tämä vuosi ei kylläkään kalvennut edelliseen verrattuna yhtään, vaan unelmia on toteutettu yksi kerrallaan. Näin vuoden ensimmäisenä IGTravelThursdayna onkin mitä mielenkiintoisinta kerrata vielä menneen vuoden parhaimmat hetket reissun päältä (aikajärjestyksessä, sillä hetkien tai matkojen arvottaminen suhteessa toisiinsa olisi sekä hankalaa että epäolennaista):

1. Urbaani ja viihtyisä Chicago

Talvi ei ole lempivuodenaikani, ollaan sitten tuulisessa Oulussa tai Windy Cityssä. Mutta, muutaman päivän pysähdys Chicagossa sisälsi lumisateen ja jäätävän viiman lisäksi keväistä auringonpaistetta ja roppa kaupalla urbaania tunnelmaa, johon Nykistä tykkäävän on helppo ihastua. Erityisesti mieleen jäi Loopin yläilmoissa kolistelevat metrot ja aamupala Wicker Parkissa.

2. Totaalinen aivojen nollaus Punta Canassa

Lämpö, aurinko, kuvankaunis biitsi, helppous ja todellista rentoutumista palmun alla. Muutama päivä all inclusivessa teki terää ja saimme kerättyä voimia Santo Domingon osuutta varten.

3. Ihastuttava Santo Domingo, lattaritunnelmaa parhaimmillaan!

DomRepin pääkaupunki oli kaikkea sitä mitä odotettiinkin: elämänmakuista menoa Zona Colonialin majatalossamme, paikallisten katujuhlat vanhojen raunioiden vieressä, toinen toistaan värikkäämpiä rakennuksia, osa sortumispisteessä, joka puolella raikava musiikki. Tarvitseeko edes sanoa, että pidin?

4. Sunnuntaipäivä Boca Chicassa

Sunnuntaisin monissa lämpimissä maissa pakataan mukaan koko suku ja suuret kassit ruokaa ja juomaa ja suunnataan rannalle. Pääsimme nauttimaan tästä iloisesta tunnelmasta Boca Chicassa, ja mikäs siinä seuraillessa lasten klassisia pellehyppyjä betonilaiturin päältä turkoosiin mereen ja aikuisten laulaessa ja tanssiessa ihan ilman ennakkovaroitusta milloin vain, missä vain. Kookosmehu suoraan pähkinän sisältä kuului asiaan toki myös.

5. Simpukoita Brysselissä

Brysseli osui työmatkakohteeksi varhain huhtikuussa ja yllätti minut täysin: herkuttelukaupunki oli paljon muutakin kuin EU-virastoja. Samaan aikaan kaupungissa oli muutamia isompia mielenosoituksia, joten kun söimme klassista simpukka-annosta kuuluisan Chez Leonin katuterassilla, kipitti ohitsemme joukko mellakka-asuisia poliiseja tuon tuosta.

6. Yllätysmatka New Yorkiin kirsikankukkien aikaan

Äkkilähtö ei tarkoita aina rantalomaa etelässä ja meillä se oli tällä kertaa viikko New Yorkissa toukokuussa. Aina on hyvä idea lähteä New Yorkiin! Meillä oli mieletön loma ja erityistä ihastusta aiheuttivat jo lakastumispisteessä olevat kirsikankukat Roosevelt Islandilla, mutta lämpimiä lomamuistoja saimme myös mm. Williamsburg-sunnuntaina ja Rockaway Beachin retkeltä.

7. Ensimmäinen automatka Italiassa

Kesälomareissuksi valikoitui yhden vuoden tauon jälkeen Italia. Nappasimme tarjouslennot Milanoon ja jätimme koko homman hautumaan useammaksi kuukaudeksi. Lopulta päädyimme koko loman ajan kattavaan autonvuokraukseen ja voi sitä vapauden tunnetta! Lukuisten pikkukylien läpi ajaminen ja Comon ja Gardan upeat maisemat yhdistettynä eri kaupunkeihin tekivät yhdestä reilun viikon mittaisesta lomasta henkisesti ainakin kuukauden mittaisen.

8. Sadetta pakoon Bellagiossa

Italian loma ei alkanut sään puolesta kovin ruusuisesti, vaan heti ensimmäisenä varsinaisena päivänä Bellagiossa saimme kokea jotain elokuvista tuttua: kesäinen kaatosade yllättää kaupungilla ja pariskunta jouksee lähimpään katokseen suojaan. Sateen jatkuessa ja auton ollessa parkissa kaupungin laidalla, ei lopulta katoksesta toiseen hyppiminen enää onnistunut, vaan vaihtui todellisuudessa hyvin epäromanttiseksi kilpajuoksuksi autolle. Kävipä siinä vielä pieni kommunikointiviba, kun Antti luuli minun odottavan erään ravintolan terassilla, kun hän käy hakemassa auton. Ja minä kun kuulin, että Antti sanoi ”nyt mennään” ja lähdin kipittämään perässä, lopulta noin viisikymmentä metriä jäljessä ja kiroten tulevaa aviomiestäni, joka ei voi edes odottaa! Kaatosadetilanne toistui myös viimeisenä iltana Milanossa. Nykyään koko homma jo naurattaa ja siitä on tullut jo yksi hauskoista lomamuistoista, kun ajelimme Puntollamme pitkin Como-järven rantoja lämmityksen huutaessa täysillä, jotta vaatteet saataisiin kuivumaan.

9. Singaporen yössä

Häämatka oli tietenkin vuoden suurin kohokohta ja siitä voisi luetella lukuisia alakohtia jo pelkästään Singaporen osuudesta. Mutta nostetaan esiin vain yksi ja koska olen nykyään todella huono yöeläjä, valitaan tähän Singaporen yö. Suurkaupungit ovat mielestäni kauneimmillaan yövalaistuksessa, suorastaan maagisia!

10. Romanttinen illallinen Balilla

Balin osuus häämatkasta ja oli varattu pelkkään lepolomailuun, ja vaikka teimmekin yhden päiväkierroksen saarella, niin suurimman osan ajasta vietimme rannalla makoillen. Ja syöden! Varmasti mieleenpainuvin ruokailu koskaan oli viiden ruokalajin yksityinen illallinen rannalla tähtien, kynttilöiden ja lyhtyjen loisteessa.

11. Flamencoa Madridissa

Vuoden viimeinen reissu oli ihanaan Madridiin, johon en ole vielä ehtinyt kahdessa kerrassa kyllästymään sitten yhtään. Pidennetyssä viikonlopussa ehtii vaikka mitä, mutta matkan kohokohta oli lauantai-illan intensiivinen flamenco-esitys hämärässä kellarissa. Tapakset ja cava kruunasivat miniloman!

IGTravelThursday on kerran kuussa tapahtuva Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown Satu, Kaukokaipuun Nella ja Wanderlust Expert Veera Bianca . Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

Balin herkutteluja ravintolasta katukeittiöön

Olen tainnut unohtaa niinkin olennaisen asian kuin postauksen Balin ruokajutuista? Singaporen hawker centereihin kävin kiinni jo aikaisemmin, samoin kerroin Balilla nautitusta viiden ruokalajin romanttisesta illallisesta rannalla, mutta kyllähän mukaan mahtui muitakin syömisiä. Ja joulu kun on tunnettua yltäkylläisyyden aikaa, niin mikäs sen sopivampi hetki tuoda ruutuun vielä muutama ruokakuva. Vähän niinku jälkkäriksi!

Yleensä olen kiinnostunut syömään varsinaisten ravintoloiden sijasta katukeittiöissä, kiitos Thaimaan oleskelun ja lukuisat hyvät kokemukset katuruuan maittavuudesta ja hinnasta. Balin häämatkaa suunnitellessa oli kuitenkin selvää, että paikka valitaan hotellin ja rannan mukaan ja yleensä siellä missä on parempitasoisia hotelleja omilla isoilla pihoillaan, ei ole lähistöllä kunnon katuruokakulttuuria. Niinpä mekin kävelimme kilometrin verran Nusa Duan siistejä ja rauhallisia katukäytäviä läheiselle ulkoilmaostoskeskukselle, joka oli sen verran länsimaalainen, että oltaisiin voitu olla missä päin maailmaa tahansa. Mutta ruokaa oli saatava ja yritimme valikoida mahdollisimman lämminhenkisen ja edes pienesti kitsin paikan.

Kiertelimme jo hetken hieman epätoivoisina, mutta lopulta päädyimme erääseen kivan tunnelmalliseen ravintolaan, jonka listalla oli meitä miellyttäviä vaihtoehtoja indonesialaisesta ja balilaisesta keittiöstä. Tilasimme alkuruuaksi keitot ja pääruuaksi paistettua riisiä ja sekoituksen erilaisia satay-vartaita. Juomaksi kylmät Bintangit. Yllättäen ruoka olikin todella hyvää ja pienen alasimen muotoisen minigrillin päältä tarjotut vartaat nostavat veden kielelle edelleen! Tästä helpottuneena kävimme samassa paikassa uudemmankin kerran.

Toiseksi viimeisenä päivänä teimme retken saaren sisäosiin ja taksikuskimme kyydistä huomasimme erään miellyttävän seikan: naapurihotellin kulmilta kääntyi melko huomaamattomasti tie sivulle, jonka varrelle ilmestyi ensin turistiravintoloita ja sen jälkeen melko autenttisen näköistä katua. Sinne siis! Illalla olimme rättiväsyneitä, mutta lähdimme päättäväisesti etsimään Balin lomamme ainoaa katukeittiökokemusta. Vaihtoehtoja ei ollut kovin montaa, mutta lopulta löysimme kuitenkin etsimämme: autenttisen aasialaisen majan, jossa oli höyryävä kärry, mainostekstein koristeltu jääkaappi, muovituolit ja liinat sekä lukemattomia chilikastikepulloja. Ja kelmeä loisteputkivalo.

Tilasimme sokkona ”samaa mitä muillekin” ja saimme sekoituksen erilaisia palleroita nuudelikeiton seassa. Lisäsimme pöydältä punaisenpunaista chilitahnaa ja mielettömän hyvä keittoelämys oli valmis! Kuten yleensäkin Aasiassa, emme varsinaisesti tienneet mitä söimme, mutta hyvää oli! Koko lysti kustansi naurettavan vähän ja silti olimme ainoat länkkärit koko paikassa. Ja tietenkin hyvä niin, saipahan nämä turistit aidon katukeittiökokemuksen sitten kuitenkin!

Ja bonuksena vielä jäätelöä! Innostuimme syömään viilentävää herkkua jopa kahtena iltana ja omat valintani olivat melko aasialaisia: vihreä tee ja blue bubble. Ensimmäinen ei ehkä ollut se maailman paras jäätelöelämys ja jälkimmäinen valinta oli tyypillistä minulla Aasiassa: korea sateenkaarimainen väri tai hauska nimi, ei juuri maistu millekään. Pakko silti kokeilla. Aina.

Hyvää joulua!

Joulu on hiipinyt taas meidänkin kotiin, vaikka kaiken työkiireen keskellä luulinkin hukanneeni sen kokonaan. Joulukoristeita ei ole, mutta lyhdyt ovat loistaneet ulkoterassilla koko tähän astisen talven ja olohuoneen kirjahyllyä koristavat juhlavalot ihan vakiona. Joulusiivous kiteytyi imurointiin ja puolihuolimattomaan pölyjen pyyhintään. Onneksi minun ei varsinaisesti tarvitse laittaa joulua, sillä suuntaamme huomenna valmiiseen pöytään Savon suunnalle. Ja kun palaamme sieltä, odottaa meitä lisää valmiita joulupöytiä ja -ruokia. Mitä luksusta!

Joululoma on monelle ainoa mahdollisuus matkustaa kauemmaksi talviaikaan. Viidellä vapaapäivällä saa usein paljon pidemmän loman kuin perinteisen viikon. Mekin suuntasimme kaksi vuotta sitten Miamiin ja New Yorkiin. Loma oli mitä ihanin, mutta toisaalta olo oli hieman haikea, varsinkin ennen istumista Lontoon kautta Floridan lämpöön suuntaavaan koneeseen. Jos joskus harvoin pidän talvesta, niin se on jouluna. Silloin pakkanen on ehdottomasti plussaa ja lumi enemmän kuin tervetullutta. Onneksi saimme molempia vihdoin viime viikonloppuna!

Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille, olittepa sitten koti-Suomen talvessa tai maailmalla!

Lauantai-ilta Orchard Roadilla

Singaporen Orchard Road on kaupungin pääostoskatu. Emme käyneet siellä varsinaisesti ostoksilla, mutta psykedeelisesti valaistut ostoskeskukset houkuttivat meitä räpsimään muutamia kuvia iltapimeällä. Ongelmaksi meinasi kylläkin aluksi koitua se, että emme löytäneet ulospääsyä valtavasta ION Orchard -ostoskeskuksesta, jonka pohjakerroksessa Orchardin metroasema sijaitsee. Missään ei tuntunut ovan karttoja ja Exit-opastukset veivät aina varauloskäynneille. Lopulta löysimme pääovet, pääsimme ulos ja kävelimme Orchard Roadia seuraavalle metroasemalle asti. Luksusliikkeitä ja ihan tavallisia putiikkeja riitti korttelikaupalla, mutta meille riitti niiden ulkokuori.

Sentosa Island, paratiisi vai huvipuisto?

Viimeisenä Singaporen päivänä meillä oli useampi tunti aikaa kierrellä kaupunkia ennen paluulennolle lähtöä. Aloitimme kierroksen Bugisin aamuvarhaisilta kujilta, kävelimme kierroksen kasvitieteellisessä puistossa kaupungin pohjoispuolella ja ajoimme metrolla hyvän matkaa etelään aina Harbour Frontiin saakka. Metrosta vaihdoimme toisenlaiseen junaan siirtymällä ostoskeskuksen alimmasta kerroksesta ylimpään, ostimme liput ja lähdimme iloisen värisellä vaunulla kohti keinotekoista Sentosan saarta.

Meillä oli jo etukäteen tiedossa, ettei aikaa ole kovin paljon, mutta halusimme silti nähdä saaren ja rentoutua vielä pienen hetken rantafiiliksissä ennen paluuta Suomen syksyyn. Suuntasimmekin heti alkuun rannalle ja istuimme hetken palmun alla seuraten aasialaisten turistien valokuvaussessioita ja nauraen huvittelusaaren lukuisille kieltokylteille. Rajansa se on hauskanpidollakin, eikä esimerkiksi uiminen ole sallittua koko rannan pituudella.

Pienen lepohetken jälkeen kävelimme paahtavassa kuumuudessa hieman ylöspäin, että pääsimme Merlion-patsaan suurelle kopiolle, jonka alapuolelta löytyi myös Gaudin töiden inspiroimia mosaiikkiteoksia. Tässä vaiheessa aurinko oli kuumottanut ihoa siihen malliin, että oli pakko päästä viileän junan kautta hotellin virkistävään suihkuun. Olisin kyllä voinut istahtaa hetkeksi Sentosan viihtyisän näköisiin rantabaareihin, mutta muuten saarella oli hieman Disneyland-fiilis kaikessa keinotekoisuudessaan. Mutta kokemushan se on sekin.

Häämatkamajoitukset Singaporessa

Häämatkaa lähdettiin suunnittelemaan hieman eri lähtökohdista kuin yleensä, mutta tässäkin mielessä oli päällimmäisenä löytää mahdollisimman hyvää mahdollisimman kohtuullisella hinnalla. Ei siis luksusta, mutta ei mitään halvinta mahdollista majaakaan. Sijainnilla on tietenkin paljon merkitystä ainakin meille, ja häämatka ei ollut siihen poikkeus.

Ja sijaintiin voimmekin olla tyytyväisiä majoitusvalinnoissamme. Käytännössä yövyimme kahdessa eri hotellissa, menomatkalla kolme yötä lähempänä keskustaa ja hieman kalliimmassa (siihen toiseen verrattuna siis) ja paluulla yksi yö astetta aasialaisemmissa tunnelmissa ja edullisemmin.

Aloittelimme häämatkaamme Peninsula Excelsior -hotellissa, jonka sijainti ja hinta houkuttivat meitä erityisesti. Hotellilta pääsee hyvin kävellen mm. Marina Bayn ja Chinatownin alueille ja läheiseltä metroasemalta myös kätevästi muuallekin. Hotellin lähiympäristöstä löytyy niin hawker centereitä ja aasialaisia ostoskeskuksia kuin kuuluisa Raffles-hotelli ja suuri moderni ostoskeskus.

Olimme ilmoittaneet etukäteen olevamme häämatkalla, joten saimme kivan kulmahuoneen Marina Bay- ja kaupunkinäkymillä, sillä isot ikkunat olivat kahdelle suunnalle. Itse huone oli mukavan tilava (toisin sanoen ei ihan pieni koppi) ja siisti ja viihdyimme siinä kuin kotonamme. Häämatka alkoi siis hyvin, vaikka varsinainen parempi hotelli odotti meitä vasta Balilla.

Paluumatkalle olimme varanneet vaatimattomamman hotellin Bugiksen alueelta (Santa Grand Hotel Bugis). Hotelli sopi tarkoituksiimme hyvin, sillä Bugiksen ympäristö oli mielenkiintoista aluetta ja tarjosi hieman eri näkökulmaa Singaporeen kuin pilvenpiirtäjäviidakko. Lisäksi hotelliyö oli edullinen ja otimme vielä lisämaksusta myöhäisen uloskirjautumisen, jotta meidän täytyi luovuttaa huone vasta illansuussa lentokentälle lähtiessä. Näin saimme rauhassa kierrellä kaupunkia vielä viimeisen päivän ajan ja käydä suihkussa ennen paluumatkaa.

Hotellihuone oli pieni ja siellä ei mahtunut kunnolla edes aukaisemaan matkalaukkua, mutta se ei juuri haitannut näin lyhyellä pysähdyksellä. Huoneessa oli pieni parveke, mikä oli tietenkin plussaa, vaikkei maailman viihtyisin paikka ollutkaan. Lisäksi hotellin katolla oli pieni uima-allas, jossa oli hauska käydä pulikoimassa illalla kaupungin valoja ihaillen. Saimme sitä mitä tilasimmekin, molempien hotellien kohdalla!

IGTravelThursday / Miniloma Madridissa

Miniloma, mikä turha tai erinomainen ajatus. Joidenkin mielestä matkustaminen kauemmaksi kuin muutaman sadan kilometrin päähän yhtä viikonloppua varten on täysin turhaa, mutta minun mielestä pidennetyssä viikonlopussa ehtii kokemaan yhtä ja toista. Ja onhan se piristävää haistella välillä ihan eri ilmanalaa. Se on suorastaan terapeuttista.

Bongasimme kaverini kanssa halvat Norwegianin lennot Madridiin ja se oli sillä sovittu: marraskuun tyhjässä kalenterissa odottaisi ruksi puolessa välissä taulukkoa ja nämä tytöt suuntaisivat kulkunsa kohti tapaksia ja cavaa. Ja taidemuseoita ja flamencoa.

Kahdessa päivässä ja yhdessä illassa ehdimme vaikka mitä:

Syödä espanjalaisen kolmen ruokalajin illallisen, johon valikoimme umpimähkään ruokia, joita ei minun espanjankielitaidolla tulkattu. Sain mm. keiton raa’alla kananmunalla ja löllöillä sämpylöillä. Ja sitten todella hyvää kania tomaattikastikkeessa!

Tehdä pakollisen nähtävyyskierroksen: Puerta del Sol, Plaza Mayor, Kuninkaan palatsi. Ja kaikki nämä hyvin lyhyessä ajassa hyytävän kylmässä lauantaiaamussa.

Oli ihan pakko mennä lämmittelemään kauppoihin, jotka aukesivat kymmeneltä nähtävyyskierroksemme päätteeksi. Desigualin lippulaivamyymälä oli hauska kokemus uniikkeine sisustuksineen (ja yhteensä ainakin 5 kerrosta psykedeelisiä vaatteita ja asusteita), mutta potin tietenkin räjäyttivät perus espanjalaisketjut, joiden hinta-laatusuhde on mielestäni vähintään yhtä hyvä kuin muillakin ketjuilla. Niin, ja ehkä tuli vähän nostalginen olo ja intoilin joistakin kaupoista jo ennen niihin astumista! Lopputuloksena Norwegianin kyydissä ilmaiseksi menevä käsimatkatavara täyttyi uhkaavasti, mutta onneksi tilaa jäi muutamalle ruokatuliaisellekin.

Söimme tapaksia Plaza de Santa Analla ja nostimme cava-laseja aurinkoisella aukiolla.

Illan hämärtyessä jatkoimme tapaslinjalla, mutta vaihdoimme hieman modernimpiin versioihin: seafood cocktail, rapeaa kanaa makealla chilikastikkeella ja jopa teriyaki härkää. Ja kannullinen sangriaa!

Ensimmäisen päivän kulttuuriosuuteen kuului flamenco-esitys tunnelmallisessa kellarissa, missä oli todella hyvä akustiikka. Flamenco-paikan valinta meinasi käydä ongelmalliseksi, sillä halusin välttää turisti-flamencoa viimeiseen asti, olinhan Malagassa saanut nähdä ihan niin aitoa flamencoa kuin voi. Lopulta päädyimme Sala Torero -nimiseen paikkaan sen sijainnin ja kuvauksten perusteella: kävelymatka hotelliltamme, mutta tila ei ollut kolkko sali, se ei ollut kallis (eikä hintaan oltu leivottu ruokailua) ja puvut näyttivät suht autenttisilta. Voin kyllä suositella kyseistä paikkaa, vaikka katsojat olivat pääasiassa muita turisteja. Tunnelma oli kuitenkin todella intiimi ja lumoava ja esiintyjät hyviä. Voi sitä miestanssijan säkenöivää tummaa katsetta ja naisen kauniin teatraalista tanssia!

Kävelimme illalla myös Malasañan alueella ja kurkimme hauskoja ruokapaikkoja ja baareja. Olimme kuitenkin sen verran väsyneitä, että iltakävely alueella oli ihan riittävä aktiviteetti.
Sunnuntaiaamuna suuntasimme El Rastron ulkoilmakirpputorille/markkinoille.

Jatkoimme kirpparilta Reina Sofian taidemuseolle tutkimaan mm. Picasson Guernicaa.
Herkuttelimme churroilla ja suklaakastikkeilla ja kävimme kävelemässä ihanassa sykysisessä Retiron puistossa, jossa on mm. lasinen Palacio de Cristal.

Herkuttelimme vähän lisää kaupunkikävelymme ohessa ja söimme mm. todella hyviä tacoja ihanan kitsissä meksikolaisessa kuppilassa, tryffelillä maustettua pizzaa ja överimakeat leivokset paikallisten täyttämässä perinteisessä kahvilassa, jossa tyylikkäät mummot istuivat sunnuntain kunniaksi helmet kaulassa ja viimeisen päälle huoliteltuina.

En tainnut alussa mainita, mutta Madrid on yksi lempikaupungeistani Espanjassa (voittaa mielestäni esim. Barcelonan). Voisin matkustaa sinne vaikka heti uudelleen. Ihan tuli ikävä Espanjan aikoja, miten siitä voikaan olla kahdeksan vuotta, kun olen asunut siellä? Pitäisi joskus tehdä visiitti Málagaan entisille kotihuudeille!

Jatiluwih, Balin komeimmat riisiviljelmät

Viiden päivän Balin häämatkaosuudestamme vietettiin yksi päivä oman kuplamme ulkopuolella. Vaikka saarikierroksemme ei alkanut ihan täydellisesti (varauksemme ei ollutkaan mennyt perille, saamastani vahvistuksesta huolimatta), saimme toiseksi viimeiseksi päiväksi oman kuskin ja suuntasimme saarikierrokselle jo aamuvarhain. Pääkohteena oli Jatiluwih, joka on Balin kuuluisin terassiviljelmäalue.

Olimme ihan innoissamme riisiviljelmistä jo matkan varrella, kun siellä täällä vilahteli peltoja, jotka oikein kutsuivat kuvaamaan. Huomasimme kyllä heti aluksi, että ihan joka paikassa ei viitsi pysähtyä, tai emme pääse koskaan päämääräämme. Ja kyllä, maisemat olivat kaikkein upeimmat Jatiluwihissa, kun vihdoin alkuiltapäivästä saavuimme perille.

Alueelle maksetaan pieni vierailumaksu Jatiluwihin kylän läpi ajettaessa. Reitin varrella on useampia turistiravintoloita näköalaterasseineen, mutta me emme halunneet tankata niissä muuta kuin ihanat hedelmämehut. Ruoka olisi varmasti ollut ihan hyvää, mutta luonnollisestikin se oli turistihintaista ja meillä kiilsi silmissä hotellimme läheiset katukeittiöt, jotka olimme huomanneet vasta kyseisenä aamuna. Mitä muuta sitä kuumassa ilmassa kaipaakaan lounaaksi, kuin täyteläisen mango- tai papaijamehun?