Torstaisesta postauksestani kävikin jo ilmi, että Brysseli on ruokakaupunki. Ja ruoka on yksi kaupungin tärkeimmistä matkailuvalteista. Oma työmatkamme rajoitti meitä sen verran, että pysyttäydyimme vain keskustassa eikä minulla ole harmi kyllä mitään kokemusta keskustan ulkopuolisista helmistä. Koska lensimme Brysseliin keskiviikkona, oli meillä suunnitelmissa käydä illalla kuuleman mukaan suosituilla Chatelainin after work ruokamarkkinoilla. Lopulta olimme kuitenkin sen verran uupuneita iltasella, että poikkesimme ”vain” vietnamilais-thaimaalaisessa ravintolassa. Mikä oli hyvä sekin! Brysselissä on paljon aasialaisia ravintoloita, erityisesti muutaman korttelin kokoisella ”pikku-aasia” -alueella.
Listallamme oli ennen lähtöä vohveleita, oluita, suklaita, ranskalaisia perunoita ja simpukoita. Vietnamilainen nousi listalle viimeistään lentokoneessa, kun oli sopivasti aikaa pohtia reissun syömisiä. Sushi tuli mieleemme vasta paikan päällä, kun menimme conveyor belt -sushipaikan ohi. Pakko kokeilla!
Torstain postauksessa erityistä ihastusta ja kiinnostusta herätti kirsikkaolut. Se oli ensimmäiseni, mutta ei varmasti viimeinen. Sillä se ei maistunut juurikaan oluelle, vaan voimakkaan kirsikkaiselle. Juuri sopiva juoma nautittavaksi aurinkoisella terassilla maailman rapeimpien ranskalaisten kera. Ja ranskalaiset tarjoiltiin toki erilaisten majoneesikastikkeiden kanssa. Edullinen ja kivan paikallinen lounas!
Välipalaksi Brysselissä kannattaa maistaa vohvelia. Itse valitsin Liege-version, joka oli hieman rapea, soikion mallinen ja aavistuksen karamellisoitunut pinnalta. Täytteet saa valita itse!
Ja sitten vielä ne simpukat. Ne kyllä nousivat reissun kohokohdaksi, eikä vähiten kivan tunnelman johdosta. Keskustan kiemurtelevilla ravintolakaduilla ei ole kovin suuri kulinaristinen maine ja suurin osa ravintoloista on selvästi suunnattu turisteille. Kadut ovat pittoreskeja ja tunnelmallisia, mutta ruokaa on haukuttu hieman tasottomaksi. Me menimme kuitenkin rohkeasti juuri kyseiselle alueelle, sillä olimme saaneet sisäpiirin vinkin siitä, missä paikalliset käyvät syömässä. Kyseessä oli Chez Leon, joka on alueen vanhimpia ravintoloita. Ja ehkä ainoa, jossa ei ole sisäänheittäjää.
Saimme eteemme kattilalliset simpukoita, kupilliset rapeita ranskalaisia ja lasilliset paikallista olutta. Hintaa annoksella oli kokonaisuudessaan 14e, joten kyseessä ei siis ole kallis ravintola. Kaikkein parhainta illallisessa oli ulkona terassilla syöminen, sillä ilta oli ihanan lämmin ja ravintolakadun valot ja ihmisvilinä toivat kivaa tunnelmaa.
Brysselistä on ihan pakko ostaa myös ruokatuliaisia. Jos ei muuta, niin vähintään suklaata (tottakai muutakin mahdollisuuksien mukaan, mutta suklaa on helppo kuljettaa eikä ole neste). Suklaakauppoja on jokaisella nurkalla ja niistä löytyy vaikka mitä herkullisen näköisiä erikoisuuksia. Hinnatkin ovat välillä päätä huimaavat, joten ihan sokkona ei kannata suklaarasiaansa valkata.
Auringon alla 
Mua kieltämättä kyllä vähän harmittaa, että en Brysselissä ollessani maistanut noita vohveleita. Tosin otin vahingon takaisin samalla reissulla muutaman päivän päästä Hollannissa, missä vetelin stroopwaffeleita kaksin käsin aina kun siihen oli mahollisuus…
Ja tuota kirsikkaolutta taidetaan myydä Stokkalla! Älä tosin kysy mistä mää sen tiedän, kun en ite kaljaa koskaan juo.
Oho, pitääpä alkaa tarkemmin katsomaan kaljahyllyjä 😉 Ei nimittäin tule kovin usein siitä ohi kuljettua, joten en edes tajunnut, että sitä voisi olla täälläkin. Mietittiin, että siitä vois saada jotain kiva drinksujakin, kun oli niin ei-olutmaista 🙂
Vohveli oli kyllä niin täyttävä, että jäi meillä ainoaksi. Hyvää, mutta ei ihan heti tehnyt mieli lisää 😉 Ehkä jos oltais skipattu joku muu ruokailu. Ne kyllä tuoksui houkuttelevasti joka nurkalla!
Oliko siis tuo Chez Leon hyvä? Minä ehdotin sitä kaverille Brysselissä ollessamme, mutta kaupungissa useammin reissaavan kaverini reaktio oli tyyliin ”eeeiiiii mitä vaan paitsi leon eiiii yääh”. Ei ihan mulle selvinnyt, mistä tämä inho Leonia kohtaan, mutta ilmeisesti ainakaan ruoassa ei ollut vikaa?
Kyllä me ainakin tykättiin siitä. Ja työkaverini hyvä kaveri asuu Brysselissä (tai oli asunut) ja oli suositellut sitä mukavana paikkana, mitä se olikin 🙂 Ehkä sun kaveri oli sitten käynyt siellä jo useamman kerran? Kertakokemus oli ainakin miellyttävä, vaikka tarjoilijamme ei ollut parhaimmasta päästä 😀
Nuo vohvelit!!!! Ja simpukat!!! Kauhee nälkä iski 😉
Haha, näitä ei saisi lukea muuta kuin täydellä mahalla 😉 Maistuis kyllä mullekin juuri nyt vohvelit ja simpukat!
Stockalta ja Alkosta tosiaan löytyy tota kirsikkaolutta! Nams, mitä herkkuja. Jos Brysseliin eksyn, niin syöminen on siellä varmasti yksi pääjutuista. 😀
Kirsikkaolut taitaa päätyä ostoskoriini seuraavan kerran jommassa kummassa vieraillessani! Sopis vaikka vappuun tosi hyvin 🙂 Kyllä, Brysselissä kannattaa varata aikaa (ja mahaa) syömiseen!