Nykin majoitukset: Carter ja Corona Hotel

Road trip alkoi neljän yön Nykin osuudella, jonka jälkeen lensimme San Franciscoon, missä vasta otimme auton allemme. Säästimme tällä pysähdyksellä muutaman satasen lentolipuissa per henki, mutta maksoimme saman verran Nykin majoituksista. Plus miinus nolla, mutta tietenkin kannattava sellainen, jos tykkää kesäisestä suurkaupungista.

Olemme aikaisemmin majoittuneet Chinatownissa ja Brooklynissä (ja minä Madison Square Gardenia vastapäätä suositussa Pennsylvaniassa, jonne ainakin aikaisemmin pääsi usein edullisesti) ja nyt olimme taas ihan avoimia majoituspaikan sijainnille: hinta oli jälleen kerran merkittävä tekijä. Huomasimme kuitenkin, että kesäkuussa hotelleista löytyi ihan hyviä hintoja jopa Times Squarelta, joten päädyimme olemaan kolme yötä niin keskellä kaikkea kuin olla ja voi. Viimeisen yön vietimme Queensissä, sillä lentomme lähti aikaisin aamulla ja sieltä metromatka oli selvästi lyhyempi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

Romanttisella Brooklynin sillalla

Haaveilin aikaisemmin kävelystä Brooklynin sillalla juuri siihen aikaan, kun kaupungin tuhannet valot syttyvät. Ja tällä kertaa kävelisin nimenomaan siihen oikeaan suuntaan eli Brooklynista Manhattanille päin.

Haaveeni toteutui ja Chinatownin kierroksen jälkeen ajoimme metrolla Hight Streetin asemalle ja lähdimme etsimään sisäänpääsyä sillalle. Brooklynin silta on pitkä ja luonnollisestikin se alkaa nousta jo hyvän matkaa enne varsinaista ylitystä, joten ihan rantaan asti ei kannata kävellä jos meinaa päästä sillalle. Me löysimme portaat ihmeen helposti, mutta aika sattumalta. High Streetin asemalta oli lyhyt kävelymatka ja muistaakseni sisäänkäynti oli opastettu jo melko läheltä metroasemaa.

Näkymä Dumboon:

P6264775

P6264787

Nousimme sillalle ja lähdimme hiljalleen kävelemään muiden turistien sekä töistä palaavien ja lenkkeilevien newyorkereiden sekaan. Vaikka itse kävelee vaaleanpunaisen romanttisissa tunnelmissa kohti miljoonakaupungin satumaailmaa, kannattaa huomata, että sillalla ajavat polkupyörät kulkevat omalla kaistallaan ja ne kulkevat vauhdilla. Alle ei kannata jäädä!

P6264804

brooklyn bridge

P6264780

brooklyn bridge 2

P6264806

Brooklynin sillalta on hienot näkymät Manhattanin lisäksi Dumboon ja Manhattan Bridgelle. Lähes joka toisen asekeleen jälkeen on pakko pysähtyä ottamaan kuvia (ja takuuvarmasti pääsee pyynnöstä kuvaamaan myös muita turistipariskuntia). Pimeys alkaa laskeutua hiljalleen ja kaupungin valot syttyvät yksi kerrallaan kuin pienet tähdet. Lopulta on lämpimän pimeää, satumaista ja tunne siitä, että elät tällä hetkellä ihan omassa kuplassasi ja siellä on täydellistä!

P6264817

P6264813

brooklyn bridge 3

New York: Chinatown

Chinatown on meille yhtä aikaa sekä tuttu että hieman tuntematon paikka. Ensimmäisen yhteisen reissumme hotelli sijaitsi Chinatownissa, joten hotellin lähitienoo sekä lyhyet kävelymatkat sekä Boweryn että Grand Streetin metroasemille tulivat hyvinkin tutuiksi. Kävimme myös kävellen katselemassa lähialueita: Lower East Sidea, Nolitaa ja Little Italya (joka on varsin pieni ja puoliksi kiinalaistunut). Kävelin myös muutaman kerran SoHosta hotellille, sillä matka ei ollut kovin pitkä edes ostoskassien kanssa.

auringonallaP6264716 auringonallaP6264718

Mutta silti meillä jäi näkemättä se varsinainen Chinatown ja ymmärsimme asian vasta tällä reissulla ja sen takia teimme myöhäisen iltapäiväretken kyseiseen kaupunginosaan. Ja tällä kertaa katsoimme, että menemme hiukan syvemmälle. Näin ollen aikaisemman hotellimme ympäristö Grand Streetillä jätettiin kokonaan paitsioon ja suuntasimme metroasemalta suoraan alaspäin Canal Streetille asti, josta kävelimme Mott Streetille, joka oli sitä krääsäisintä Chinatownia, mitä tällä kierroksella nähtiin.

Mutta sitä ennen ihailimme hetken aikaa metroaseman viereistä puistoa, jossa pelattiin jotain peliä. Arvuuttelimme hetken mikähän pallopeli sopisi Chinatowniin ja minä olin sitä mieltä, että ehkä pingis, mutta tuskin ainakaan mikään periamerikkalainen katukoris. Seinän takaa paljastui kenttä, jolla pelattiin jotain squashin tapaista, mutta ilman mailoja eli pelkillä käsillä siis! Ihan uusi laji minulle, valistakaa tyhmää! Ja niin, seuraavalla kentällä pelattiinkin sitä katukorista.

auringonallaP6264723 auringonallaP6264726 auringonallaP6264727

Puistossa oli mukava tunnelma ja jos emme olisi olleet niin nälkäisiä, olisimme jääneet sinne hetkeksi istuskelemaan penkille. Sen sijaan kävelimme siis Canal Streetille ja sitä pitkin Mott Streetille, jota pitkin lähdimme kävelemään muutaman korttelin mittaiselle pätkälle etelään päin. Kadulla oli paljon kauppoja, jotka myivät erilaista krääsää: matkamuistoja, kenkiä, hattuja, vaatteita… Emme käyneet yhdessäkään kaupassa sisällä, sillä olisin saattanut vielä vahingossa ostaa kassillisen verran kimaltelevaa ja värikästä krääsää.

auringonallaP6264729 auringonallaP6264732 auringonallaP6264754

Valitsimme ravintolaksi melko satunnaisesti Wonton Noodle Gardenin, joka oli tarjoillut newyorkereille nuudeleita ja muita herkkuja jo 35 vuotta. Ravintolassa ei ollut ketään muita kuin me ja iso kasa tarjoilijoita siihen nähden, että paikka oli ennemmin pieni kuin keskikokoinen. Tilasimme muutaman annoksen jaettavaksi: katkaravulla ja possulla täytettyjä dim sumeja, hapanimeläkanaa paistetuilla nuudeleilla ja mausteisia kanansiipiä. Tässä vaiheessa ravintolaan alkoi tulla muutakin porukkaa ja myöhemmin pöydissä istuikin useita aasialaisporukoita meidän lisäksi.

Ruoka oli todella hyvää ja erityisesti ihastuin dim sumeihin, joita pääsin vasta nyt maistamaan ensimmäistä kertaa! Hapanimeläkana on yleensä aina takuuhyvää, mutta tässä oli vielä kivasti tuoreita kasviksia. Sen sijaan nuudeleita en käsittänyt ollenkaan: sellaisia kovia ja jotenkin sipsimäisiä, ei keittyjä eikä paistettuja! Rapeat kanansiivet olivat myös hyviä ja niiden alla ollut lisuke jännää, kuten aasialaiset ruuat monesti on (eli niistä ei tiedä mitä ne on, mutta ne raksuu tai venyy ja maistuu uudenlaiselle).

auringonallaP6264759 auringonallaP6264762 auringonallaP6264764 auringonallaP6264766 auringonallaP6264767

Ruokailun jälkeen katselimme vielä hiukan Mott Streetiä ja palasimme Canal Streetille, jonka varrella oli kiinalaisia ruokakauppoja. Rapuja ja muita mereneläviä piti toki kuvata, kun kaupat ovat avonaisia. Lisäksi kadulla myytiin kauniita eksoottisia hedelmiä. Lopuksi piti vielä ikuistaa Mäkkäri, kun siinäkin oli kiinatekstiä!

auringonallaP6264770

Ihana Village!

Yksi lempialueistani Manhattanilla on Greenwich Village, lempinimeltään the Village. Tykkään erityisesti West Villagen alueesta, jonka tunnelmallisilla kaduilla olemme muutaman kerran käyneet kävelemässä. Ensimmäisen kerran talvella ja toisen kerran – huomattavasti miellyttävämmällä säällä – kesällä. Lisäksi kesäaikaan katuja varjostaa mukava puiden vihreys, joten kuumaa ja hektistä kaupunkia pääsee pakoon hetkeksi. Toisaalta Villagen kadut ovat eri tavalla täynnä elämää kesällä kuin talvella.

P6244493

P6244492

West Villagen kierroksemme ovat pääsääntöisesti olleet vailla sen kummempia suunnitelmia kuin tietty piste, johon haluamme päätyä. Ensimmäisellä kerralla se oli Sex and the City Carrien talo kuuluisine rappusineen. Olen sarjan fani, pakko se on myöntää. Mutta suurin syy ”tavallisilla” rappusilla vierailuun oli yleinen mielenkiinto lähikatujen maisemia kohtaan.

Tämän kertaisella lyhyellä kierroksellamme päämääränä oli toisen lempisarjani, Frendien talo. Vaikka itse sarja on kuvattu tietääkseni Los Angelesissa, on ulkokuvia otettu New Yorkissa. Frendien talo sijaitsee Grove Streetin ja Bedford Streetin kulmassa. Haeskelin myös hieman katseellani alkuperäistä Magnolia Bakerya, joka sijaitsee myös West Villagessa, mutta ikävä kyllä kävelimme Bleecker Streetiä juuri väärään suuntaan. Jäi siis kuppikakut syömättä.

P6244495

P6244499

P6244500

P6244505

Aloitimme kierroksemme West 4 -metroaseman liepeiltä, jossa on yksi kaupungin lukuisista katukoriskentistä. Oli hauska seurata hetki sekä peliä että peliä seuraavia paikallisia. Koriskentän vieressä on pieni puisto, kuin salainen piilopaikka! Jatkoimme puistosta Washington Squarelle ja levykauppakierrokselle, joista kirjoitinkin jo aikaisemmin. Katsokaa ja ihailkaa Villagea!

koriskenttä

P6244516

P6244421

P6244477

P6244475

P6244488

Kävelimme eräällä kadulla perinteisen eläinkaupan ohi ja koiratutkani huomasi oitis suloiset koiranpennut liikkeen ikkunassa. Niitä piti tietenkin mennä ihailemaan ja liittyipä seuraan heti muutama muukin. Tietenkin koiranpentujen sijoittelu näyteikkunalle tuntui myös pahalta, mutta onneksi pennut leikkivät keskenään ja näyttivät viihtyvän aitauksessaan.

P6244479

P6244484

P6244483

P6244463

P6244508

P6244514

village 2

Levykauppakierroksella Nykissä

Yksi asia oli tällä New Yorkin reissulla ehdottomalla ostoslistalla: levyt. Niinpä suuntasimme levykauppakierrokselle Greenwich Villageen jo heti ensimmäisenä iltapäivänä. Mies tutki levyjä, minä kuvasin ja leikin levykaupanpitäjää.

Ensimmäinen kohteemme oli pienehkö Disc-O-Rama, jossa myytiin levyjen lisäksi kaikenlaista krääsää karkeista matkamuistoihin ja kännykänkuoriin. Tämä oli käymistämme levykaupoista selvästi edullisin. Levyjä oli myytävänä jonkun verran ja muutama kappale tarttui myös miehen ostoskoriin. Kaupasta oli loppunut muovikassit, joten jouduimme kantamaan levyjä kädessä (teimme tässä välissä valokuvien mukaan myös pienen West Villagen kierroksen).

P6244472

P6244467

P6244471

Seuraava kauppa oli A-1 Record, joka oli käymistämme liikkeistä ehdottomasti monipuolisin ja siellä oli hauska tunnelma. Levyt eivät olleet mitään edullisia, mutta täältä taisi kuitenkin lähteä mukaan suurin osa miehen ostamista levyistä. Kaupassa soi koko ajan musiikki ja siellä oli samaan aikaan muitakin tekemässä ostoksia.

P6254520

P6254523

Minulla itselläni oli sen verran kuuma, että pienen kierroksen jälkeen päätin mennä takaisin ulos. Kaupan oven kummallakin puolella oli tuolit ja päättelin niiden olevan kaupan omistajien tuolit, joilla he istuvat ulkosalla viettämässä aikaa silloin, kun kaupassa on hiljaista. Päätin kokeilla hetken aikaa miltä tuntuisi olla villagelainen levykaupanpitäjä ja istuksella aurinkoisella kadulla seuraten ohikulkevia ihmisiä. Ja kyllä, se tuntui varsin leppoisalta ja mielenkiintoiselta. Voisin harkita vaihtavani alaa!

P6254524

P6254519

Kolmas liike oli Turntable Lab 04 ja siellä myytiin nimen mukaisesti levysoittimia ja oheislaitteita joidenkin levyjen lisäksi. Viivyimme liikkeessä hetken ja mukaan ei lähtenyt tällä kertaa yhtään levyä, mutta sen sijaan ihana matkamuisto: ilmaiskortti, josta tein kotona pienen taulun.

P6254528

P6254529

Meillä oli tarkoituksena käydä myös Brooklynin levykaupoissa, mutta aikataulu ja matkalaukku ei tällä kertaa antanut myöten, joten levykauppakierroksemme jäi kolmeen liikkeeseen. Tosin mies oli erittäin tyytyväinen!

(Tällä kertaa) kesäinen Washington Square

Kävimme Washington Squarella viime talvena ja paikasta huomasi heti, että se on kesällä varsin viihtyisä ja ihmiset viettävät siellä aikaa. Sanoin keskellä talven kylmyyttä, että haluaisinpa vierailla paikassa kesällä, mutta enpä olisi uskonut, että pääsen sinne jo seuraavana kesänä. Onnea on, että lennot ovat halvempia New Yorkin pysähdyksen kera!

Taisimme suunnata Washingtons Squarelle jo heti ensimmäisenä päivänä iltapäivästä. Sää oli todella lämmin ja voin sanoa olleeni oikeassa: puisto ja aukio oli täynnä ihmisiä, jotka pelasivat, soittivat jotain, uivat suihkulähteessä tai vain hengasivat. Kyllä, luit oikein, uivat suihkulähteessä!

P6244428

P6244429

P6244433

P6244434

P6244435

Kieltämättä sää oli todella lämmin, reilusti yli 30, joten ehkä olisi itsekin tehnyt mieli hypätä aukion keskellä olevaan suihkulähteeseen pulikoimaan. Tällä kertaa tyydyimme seuraamaan muiden (lähinnä lasten) ilakointia vedessä ja säästimme uimiset Tyynen valtameren puolelle.

P6244436

P6244438

P6244441

P6244442

P6244446

Tässä vaiheessa iltapäivää meihin iski reissun ensimmäinen nälkä ja aloimme metsästää pieneksi välipalaksi hodareita. Hodarikärryjähän näkee Nykissä yleensä jokaisella kulmalla, joten se on hyvin tyypillinen välipala kadulla kävellessä. Hinnatkin ovat usein kohdallaan eikä hodari köyhdytä suunnattomasti. Paitsi jotkut hodarit.

Viimeksi koimme tämän Brooklynin sillan toisella puolella, kohdassa missä laskeuduttiin sillalta tavalliselle jalkakäytävälle. Tarjontaa oli tasan yksi hodari kärry ja hinnat ja laatu sen mukainen. Tällä kertaa oli ihan sama juttu. Vain yksi hodarinmyyjä (joka oli vielä häippässyt jonnekin, mutta koska olimme nälkäisiä, jäimme jopa odottamaan).

P6244454

P6244456

Tilasimme molemmille hodarit ja yhden yhteisen Sunkist-tölkin. En kuullut miehen sanomaa hintaa, mutta ajattelin 10dollarin setelin riittävän. Ja riittihän se, mutta turhaa odotin vaihtorahaa! Hodarit olivat siis 4 dollaria ja limu 2 dollaria. Yleensä hodari maksaa 1,5 dollaria ja juomakin vähemmän kuin 2. Melko suuri hintaero siis, vaikkei 10 dollaria mikään suuri summa olekaan.

Menimme takaisin puiston puoelle syömään eväitämme ja istuimme kiviselle penkille, joka oli lämmennyt auringon paahteessa mukavan kuumaksi. Haukkasimme hodareista ja auts, mikä pettymys. Haaleita, mauttomia, teollisia, ja lisukkeina vain sinappia ja ketsuppia. Ei voi edes verrata Chinatownissa syötyihin (puhumattakaan tietenkään mistään Nathansista). Lisäksi sotkin ketsuppia jotenkin käsittämättömästi ihan joka paikkaan: vaatteisiin, käsivarsiin, hiuksiin, kasvoihin…

P6244459

Tämän jälkeen lähdimme kiertelemään West Villagea sekä muutamia valikoituja levykauppoja. Palataan niihin myöhemmin!

P6244443

Itärannikon (ja ehkä maailman) parhaat burgerit

Kaikki ovat varmasti kuulleet jo kyllästymiseen saakka, että lievästi sanottuna pidän Shake Shackin loistavista, tuoreista raaka-aineista tehdyistä hampurilaisista. No pidän niistä vähintäänkin yhtä paljon edelleen ja ensimmäisenä New Yorkin iltana suunnistimme takuuvarmaan jonotuspaikkaan Shake Shackin alkuperäiseen ulkoilmaravintolaan Madison Square Parkiin. Eikö kuulostakin hienommalle sanoa ulkoilmaravintola kuin snagari?

auringonallaP6254553auringonallaP6254554

Vaikka länsirannikon parhaat burgerit, In ´n Outin hyvin samantyyliset herkkuhampurilaiset pääsivät todella haastamaan aikaisemman suosikkimme, ovat Shake Shackin versiot edelleen miehen mielestä maailman parhaita. Minä taas olen ihan varma, että sekä shack burger että double double ovat maailman parhaita hampurilaisia. Yhdestä asiasta olemme ainakin samaa mieltä: Shake Shack tekee itärannikon parhaat, In ´n Out länsirannikon. Eikä kumpikaan ole tainnut vielä astua toisen tontille? Voi olla hieman epätoivoista, mutta alan kohta keräämään adressia, jossa Suomeenkin saataisiin edes yksi hyviä hampurilaisia myyvä ketju. Ja jos vielä Ouluun, kiitos!

auringonallaP6254560auringonallaP6254563
auringonallaP6254561Aikaisempi vierailu Madison Square Parkissa oli kaksi vuotta sitten syyskuussa. Tunnelma oli entisellään ja pienet tunnelmalliset valot syttyivät illan hämärtyessä. Jonotimme, kuten asiaan kuuluu, mutta tällä kertaa jonotuskaljan kera. Grillille kun on kaksi jonoa: toinen syömisille ja toinen pääasiassa juomisille. Mitä se kertoo, että ruokajono on valtavan paljon pidempi? Juomajonosta voi käydä nopeasti hakemassa jonotusjuomaa, mikäs sen mukavampaa. Tällä kertaa pöydän saaminen oli suorastaan taitolaji, sillä kesäisin monet jäävät syömään paikan päälle. Taktiikka näytti kaikilla olevan tuoli sieltä, toinen täältä ja sitten pöytä jos hyvin käy. Minä menin tyylikkäästi kysymään yhdeltä pöydältä, ovatko he mahdollisesti juuri lähdössä ja näin saimme sekä tuolit että pöydät yhdellä kertaa. auringonallaP6254564

Ja ne hampurilaiset, voi kyllä! Hyvää, hyvää, hyvää! Tunnelma oli niin leppoisa, että päätimme jäädä vielä juomaan viinilasilliset. Älkää välittäkö väsyneestä ilmeestä, sillä todellakin olin väsynyt, kun heräsin aikaeron takia jo neljältä aamuyöstä ja olimme tietenkin ravanneet koko päivän ympäri Manhattania. Se oli loistopäivä!

auringonallaP6254568auringonallaP6254570

Kävelyllä upeassa Central Parkissa

Kirjoittelin edellisellä kerralla Central Parkin puistonpenkillä syödystä aamupalasta, joten ajattelin vielä kertoa, kuinka matkamme jatkui puiston näyttävämpiin osiin. Olemme käyneet Central Parkissa kahdesti aikaisemminkin, mutta puisto on niin valtava, että täysin erinäköisiä kulmia löytyy sieltä täältä.

Ensimmäisellä reissulla piipahdimme ehkä puiston aktiivisimmassa osassa: lenkkeilijöiden suosiman Jacqueline Kennedy Onassis Reservoirin ympäristössä, missä hölkätään järven ympäri. Hyvä, ettemme kävellen jääneet jalkoihin! Vilkaisimme myös hieman Great Lawnin puolelle, mutta ilman sen kummempaa porukkaa se on vain suuri nurmikko, mitäs muutakaan.

Toisella kerralla oli talvi, joten puiston tunnelma oli aivan erilainen. Puut olivat tummia, graafisia rankoja, joiden välistä vilkkuivat pilvenpiirtäjien valot. Hengitys höyryten kävimme kävelemäss Wollman Rinkillä, mutta sen ja muutamien valokuvien jälkeen päätimme olla järkeviä ja paeta sisätiloihin syömään.

Tällä kertaa kuljimme siis Strawberry Fieldsin läpi päämääränä joku kiva paikka The Laken ympäriltä. Ja sellainen löytyikin järven eteläpuolelta, läheltä pientä siltaa. Söimme aamupalaamme, ihailimme maisemia ja seurasimme ohi juoksevia lenkkeilijöitä. Luimme myös puistonpenkeillä olevia omistuskirjoituksia ja näimme sillalta kilpikonnan polskivan järvessä, kuinka söpöä!

P6254573

P6254571

P6254597

P6254600

P6254601

Kartta kädessä jatkoimme matkaamme suuntana Bethesda Fountain & Terrace, joka on yksi puiston näyttävimmistä paikoista (ja lisäksi siellä on ilmaiset yleiset vessat). Matkalla näimme valtavia puita ja niin virheää maisemaa, että oli ihan pakko miettiä, olemmeko tosiaan keskellä suurkaupunkia.

P6254607

P6254611

Bethesda oli tietenkin hieno paikka ja pienen pylväikkösalin läpi kulkeminen portaille oli jokseenkin hohdokasta. Nousimme portaat ylös, jolloin tien toisella puolella näkyikin jo viiminen etappimme Central Parkissa: The Mall.

P6254612

P6254613

P6254620

P6254621

P6254622

The Mall on näyttävä kävelykatu, jonka varrella on valtavia, katoksen luovia puita sekä puistonpenkkejä symmetrisessä järjestyksessä. Valo on vaalean vihreää ja tunnelma pysähtyneen rauhallinen. Aamulla paikka oli vasta heräämässä henkiin ja erilaiset taide- ym. -kaupustelijat pystyttivät pöytiään tulevaa päivää varten. Voin vain kuvitella, kuinka kaunis paikka The Mall on syksyllä!

P6254625

P6254627

P6254629

Oikeastaan The Mall ei ollut viimeinen etappimme, sillä kävelimme tässä vaiheessa takaisin lähtöpisteeseemme 72 St metroasemalle, nappasimme muutaman kuvan vartioidusta Dakota Buildingistä ja hurautimme hieman pohjoisemmaksi. Kiipesimme puiston pohjoisosassa The Great Hill -kukkulalle ja odotimme huikaisevia näkymiä. No niitä ei ollut, kyseinen paikka on melko pusikkoinen ja ainakaan me emme lyhyen visiittimme aikana löytäneet mitään erityisiä näköalapaikkoja. Sen sijaan pohjoisosa puistosta on varmasti Harlemin lapsiperheiden suosiossa, ainakin sinä kyseisenä päivänä oli.

Lopuksi näimme vielä myöhemmin päivällä Harlemista käsin puiston pohjoisosassa olevan Harlem Meer -järven, mutta emme jaksaneet lähteä puistoon enää kolmatta kertaa.

P6254658

3 x aamupalalla New Yorkissa

Sanoin juuri miehelle, että minulla on ikävä New Yorkia. Haluaisin ehdottomasti matkustaa sinne syksyllä. Se ei ole tällä kertaa mahdollista, joten täytyy lohduttautua sillä, että olen juuri ollut kyseisessä kaupungissa ja kerännyt taas sylikaupalla mukavia muistoja.

Olimme tällä kertaa Nykissä kolme päivää (neljä yötä). Koska kaupunki on meille jo vähitellen osittain tuttu, oli tämä reissu meille erityisen mieleinen: tiesimme heti, mitä kaikkea haluamme tehdä, niin uutta kuin vanhaa. Eikä liikkumiseen ja epämääräiseen pyörimiseen mene enää niin paljon aikaa, kun osaamme optimoida metromatkat ja kävellä tutuissa paikoissa ilman opastuksia.

Aloitetaan nämä New Yorkin osuuden postaukset aamupalasta, sillä se oli reissullamme lähes ensimmäisenä vastassa (saavuimme myöhään illalla). Söimme Nykissä kolme mainittavaa aamupalaa (neljäs oli hätäinen kroisantti hotellihuoneessa aamuyöstä). Ensimmäisenä aamuna suuntasimme läheiseen kahvilaan ja mietimme sormi suussa varmasti kymmenen minuuttia, mitä ottaisimme. Minä päädyin klassiseen bageliin tuorejuustolla ja tuorepuristettuun appelsiinimehuun, mies tilasi kinkulla varustetun french toastin. Täydellinen tapa aloittaa Nykin loma, kun vielä ikkunasta sai seurata katuvilinää ja keltaisten taksien ohimarssia.

P6244369

Lue loppuun

Empire State Building Vs. Top of the Rock

Suurkaupunkeja on hienoa päästä katselemaan yläilmoista, sillä kaupungin koon ymmärtää vasta nähtyään silmänkantamattomiin ulottuvat katot tai valomeren. Meillä on tapana harrastaa näitä korkeita rakennuksia mahdollisuuksien mukaan ja lempikaupungissamme New Yorkissa olen käynyt sekä kahdesti Empire State Buildingissa että kerran Rockefeller Centerin näköalatasanteella eli Top of the Rockissa.

CIMG1325_2

Kumpaanko sitten kannattaa mennä? Minulla on sekä hyvä että huonompi kokemus Empirestä, mutta vain hyviä kokemuksia Rockefelleristä. Tosin pitäisi ehkä kunnollisen vertailun vuoksi tehdä toinenkin visiitti jälkimmäiseen, jotta näkemykset olisivat reiluja. Mutta näillä mennään!

Ensimmäinen vierailuni Empireen: kesäkuinen ilta, lyhyet jonot, hienot valomerimaisemat. Miellyttävää ja kaunista. Ja vuosi oli 2001.

Toinen vierailu: Jonottamista, jonottamista ja vielä jonottamista lukemattomissa eri tiloissa, alkaen ulkoa ja päätyen vihdoin ja viimein hisseille. Näkymät edelleen hienot, ei siinä mitään. Mutta jalat kipeät kuin mitkä paikoillaan seisomisesta ja kesken kaiken yllättänyt hirvittävä nälkä.

Toisella kerralla ei siis mennyt ihan edellisen kerran mukaan. Kyseessä oli syyskuu 2011 ja riensimme Empireen aamupäivästä heti, kun pilviverho hieman hellitti. Ilmeisesti huonohkojen säiden takia kyseiseen nähtävyyteen oli kertynyt painetta, sillä jono oli kertynyt hetkessä ulko-ovelta korttelin toiselle sivulle. Mutta ei se mitään, jono näytti liikkuvan välillä eteenpäin ja vaikka nopeiden lippujen  kauppaajat markkinoivat jonotuksen kestävän kaksi tuntia, ei se millään tuntunut todelliselta.

CIMG1342_2

Pääsimmekin pian sisälle ja kiemurtelemaan jonossa ensimmäiseen saliin. Sen jälkeen oli muistaakseni turvatarkastus ja oletin lopun olevan pelkkää nousua ylöspäin (minulla ei ollut kovin tarkkoja mielikuvia 10 vuoden takaisesta visiitistä). Mutta ehei, siinä vaiheessa, puolen tunnin jonottamisen jälkeen olimme vasta alkupisteessä.

Jonotettava paikka vaihtui seuraavaan, mutta onneksi välillä on myös vessoja. Tässä vaiheessa olin vielä toiveikas. Sitten iski nälkä. Miten pitkään täällä vielä menee?

Jonotuksessa meni tosiaan yhteensä kaksi tuntia. Sen jälkeen pääsimme ihailemaan klassisia pilvenpiirtäjämaisemia, enkä voisi väittää, että se olisi ollut pettymys. Päinvastoin! Mutta se jonottaminen laittaa harkitsemaan, tuleeko Empiressä käytyä enää koskaan. Jalkaterät olivat jonottamisen takia niin kipeät ja turvonneet, että se vaikutti koko loppulomaan!

CIMG1325_2
CIMG1701
CIMG1329_3
CIMG1337_2
CIMG1339_2

Viime talvena kokeilimme Top of the Rockia. Aluksi petyimme kyllä siihenkin, sillä yritimme illalla sisään, mutta kaikki liput olivat jo myytyjä. Ostimme sitten liput seuraavalle päivälle, uuden vuoden aattoillalle.

Liput myydään tietylle kellonajalle, joten sisään pääsee sen mukaan, mitä lipussa lukee. Jonottaminen lyhenee sen myötä huomattavasti. Vaikka uuden vuoden aikaan varmasti kaikki kellonajat olivat loppuunmyytyjä, ei jonottamisemme kestänyt kaikkineen varmasti kuin korkeintaan 10 minuuttia. Sitten hissiin ja ylös! Luksusta!

Näkymät Top of the Rockista ovat myös hienot. Tosin talvella jääkylmä viima ajoi meidät pian takaisin sisätiloihin. Hyvää Rockefellerissä oli myös se, ettei siellä ollut samanlaista ihmismuuria näkymien edessä kuin Empiressä on aika ajoin. Pääsimme myös alaspäin lyhyehköllä jonottamisella.

CIMG4384
P1012018
P1012032
P1012033
P1012034

Kävimme edellisellä reissulla syömässä lounasta Empiren korttelissa olevassa Chipotlessa. Katselimme kauhuissamme, kun jono kiemurteli ikkunan toisella puolella pakkassäässä. Raukat, tietäisivät vain, kuinka pitkään tuo jonottaminen vielä kestää! Olimme tyytyväisiä omaan valintaamme.

PC301818
PC301826

Empire State Buildingin huonoja puolia on jonottamisen lisäksi sen kalleus. Eikä ainakaan kannata mennä siihen halpaan, että ottaisi lisämaksusta mahdollisuuden käydä vieläkin korkeammalla, sillä kyseinen tila on sisätila ja ikkunat ovat melko likaiset. En näe sillä mitään lisäarvoa. Hyvää Empiressä on sen sijainti, josta näkee Manhattanin eteläkärjen upeasti.

Top of the Rock on edullisempi ja sen jonotussysteemi on ehdottomasti parempi. Näkymät ovat hienot ja menisin itse seuraavalla kerralla Empiren sijaan sinne. Nähtäväksi kuitenkin jää, käydäänkö tällä kertaa missään korkealla (tai ainakaan Nykissä)…