Mitä kaipaan maailmalta?

Näin matkamessujen aikaan kaikki maailman kohteet ovat kartalla ja kaikkien mielessä, mutta vaikka ei olisi päässyt edes messuilemaan, on minun tunnustettava, että olen viime aikoina haikaillut maailmalle entistä enemmän. Ja erityisesti olen haikaillut niitä matkoja, jotka on jo tehty.

Aamupalakeskustelumme alkoi tänään veriappelsiinimehusta, jonka olin puristanut omin kätösin, ja se päättyi Santo Domingoon, jossa join elämäni parasta appelsiinimehua. Siitä olikin sitten enää lyhyt matka Kuuba-aiheiseen keskusteluun. Eilen söimme intialaista ruokaa, jolloin minä pohdin ääneen (niin kuin joka kerta), että Intiassa olen syönyt maailman parhaat kasvisruuat.

Mitä kaikkea kaipaankaan maailmalta? Kokosin tähän muutamia yksittäisiä juttuja paikoista, joissa olen käynyt enemmän tai vähemmän kauan aikaa sitten. Jätin myös tarkoituksella pois roadtripit, New Yorkit, Aasian metropolit ja Euroopan lempikaupungit. Sen sijaan selasin kuva-albumeita jopa niinkin kauas taaksepäin kuin kymmenen vuotta sitten.

Intia hemmottelee kaikkia aisteja, ihan oikeasti!

IMG_1517 IMG_1625_2
Goa2009 337 Goa2009 267
Goa2009 289 IMG_1592_2
Goa2009 395

Kuuban tunnelmaa ei voita mikään. Pakko päästä joskus uudelleen. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Havannan lisäksi Santiago on upea kaupunki!

CIMG0895_2
CIMG0674 CIMG0633_2
CIMG0534_2 CIMG0670
CIMG0898 CIMG0900
CIMG0904

Italiassa ei jää ainakaan nälkäiseksi ja halvallakin syö hyvin. Kaduille levittäytyvät ravintolat ovat mitä tunnelmallisimpia.

CIMG3125_2
CIMG1302 CIMG3192_2
CIMG1136 CIMG3194
CIMG3292 CIMG3374_2 2

Andaluciassa asuessa totuin siihen, että appelsiinipuita on kaikkialla: aukioilla, katujen varsilla, satunnaisesti talojen takaa pilkistämässä…

sevilla 150 granada 017
sevilla 147

Santo Domingon värikästä katukuvaa tulee ikävä aina, kun näitä kuvia katsoo. Katukuvaajan karibialainen paratiisi!

P1270922
P1250699 P1250700
P1270910 P1271049

Thaimaan katukeittiöt ovat jääneet mieleeni kaikkein vahvimpina kaikista kokeilemistani Aasian katukeittiöistä. Ehkä syy on siinä, että siellä asuessani söin pääsääntöisesti vain niissä. Kuvia en silti ottanut yhtään(!), mutta näköjään välillä tuli syötyä myös astetta ”hienommissa” paikoissa. Tom yumia jos mitä kaipaan!

tom yam 001

Mainokset

Chicago – Dom Rep – NYC

Vuosi sitten näihin aikoihin lähdimme yhdelle parhaimmista reissuistamme. Lensimme Chicagoon, missä vietimme pari päivää ja ihastuimme pieneen suureen kaupunkiin ja lupasimme tulla takaisin, joskus kesäisemmällä säällä kylläkin. Matka jatkui lapsuuteni haavekohteeseen Dominikaaniseen tasavaltaan, missä vietimme ensin lepolomaa kauniilla rannalla Punta Canassa, mistä jatkoimme paikallisbussilla pääkaupunki Santo Domingoon. Asuimme Zona Colonialin alueella paikallisen perheen elämän keskellä majatalossa, nautimme aamuisin maman laittaman aamupalan kattoterassilla vanhan kaupungin yli katsellen ja kiertelimme päivät värikkäiden rakennusten reunustamia katuja. Niin ja matkasimme bussilla Boca Chicaan viettämään rantapäivää paikallisten tapaan. Reissun päätteeksi vietimme vielä yhden yön Nykissä, mikä on tietenkin liian lyhyt aika, mutta parempi kuin ei mitään.

P1199972
P1190001
P1190010
P1190036
P1190066
P1240506
P1250686
P1250699
P1270910
P1271047
P1260801
P1260819
P1281107
P1260825

Pomppuista kyytiä Dommareiden maaseudulla

Punta Canan rantalomaosuudellamme ei sentään löhötty kokonaista kolme päivää, vaikka se pyhimpänä aikomuksena olikin. Syy oli niinkin ärsyttävä kuin retkimyyjä. Resorttimme teki tietenkin yhteistyötä paikallisen retkijärjestäjän kanssa ja muutamalla tyypillä oli lupa kaupustella retkiä omassa myyntipisteessään ja rannalla. En aluksi innostunut mistään retkistä, koska meillä oli aikaa niin vähän ja lisäksi en todellakaan tahtonut minnekään bilelaivalle ryyppäämään muiden turistien kanssa. Mutta sitten kiinnostuimme buggy-ajelusta ja buukkasimme viimeiselle päivälle muutaman tunnin retken.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mielikuvani ajelusta oli seuraava: istun tukka hulmuten buggyn pehmeällä takaritsillä (kuten Brasiliassa), kuvankaunis ranta vilisee ohitsemme, Antti ajaa ja minä kuvaan henkeäsalpaavan hienoja kuvia. Välillä voidaan pysähtyä ihailemaan maisemia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Totuus: Tietenkin päässä pitää olla kypärä. Eikä buggy vastaa mielikuvaani aikaisemmasta kokemuksestani, eikä siellä istuta missään pehmeällä eikä korkealla vaan matalalla ja kovalla penkillä. Retkellä ajetaan kyllä kauniille rannalle, mutta pilvinen sää tekee kokemuksesta jopa hieman synkän. Huomaan jo alkumatkasta, että auto pomppii niin julmetusti, että päänsärky on taattu. Ja koska yöllä on satanut, niin rapa roiskuu kuin mutapainissa ja järkkärini linssi on pian pääosallistuja. Vaatteet on niin ravassa, että ainoiden shortsien kohtalo järkyttää. Olisivat kertoneet etukäteen, niin olisin yleisen häpeän uhallakin istunut autossa bikinit päällä! Alan mököttää, typerä retki!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta kieltämättä buggy-ajelu on kätevä tapa tutustua paikalliseen maaseutuun. Olkoonkin, että koko ajan pitää ajaa ryhmän mukana, pysähtyä ei voi silloin kun itse haluaisi ja silloin kun pysähdytään, on ohjelmassa jotain pikaista ja jotain missä turistit mielellään käyttävät lisää rahaa. Mutta kukaan ei kiellä yhteisten esittelyjen sijaan nuohoamasta alueen laitamia, kuvaamasta banaanipuita tai vilkuilemasta paikalliseen maalaiskouluun. Tai rapsuttelemasta lukuisia koiria.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Retki huipentuu cenoteen eli tippukiviluolassa olevassa lähteessä uimiseen. Portaita astellaan jonossa alas, vaatteet tulisi riisua jo matkalla ja veteen mennessä ei saa viivytellä (vaan pitää mielellään hypätä). Oma uinti-into hyytyy viimeistään puolivälissä ja kiipeämme takaisin ylös. Alan odottamaan jo paluumatkaa, sillä matkan varrella oli hauskan näköisiä pieniä maalaistaloja, joissa kanat, kissat ja koirat juoksee vapaana ja lapset pomppivat ja vilkuttavat tien varrella. Harmi, että kuvaaminen on täysin mahdotona, mutta keskitynpähän kerrankin fiilikseen ilman linssiä siinä välissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IGTravelThursday / Suosikkikohteet TOP10

Minulta kysyttiin muutama viikko takaperin postausta suosikkikohteistani. Hämmästyksekseni en ole tainnut koskaan tehdä sellaista, vaikka toki kaikista listalle pääsevistä kohteista onkin ollut esittelyä täällä blogissa. Toisaalta kohteiden vertaaminen toisiinsa tai järjestykseen laittaminen on ihan mahdotonta, enkä otsikon vastaisesti aio niin tehdä. Tämä on top10-lista, jonka järjestys on vaihteleva! Erityisesti kärkisijoja on vaikea määritellä. Lisäksi olen matkustanut kymmenissä ihanissa kohteissa, joihin kaikkiin voisin matkustaa uudelleen milloin tahansa. Toki kokemukset matkakohteista on myös persoonakysymys: joillekin lasi on aina puoliksi tyhjä ja toisille puoliksi täynnä! (Tästäkin aiheesta voisi jatkaa postauksen verran, mutta mennään nyt siihen itse asiaan eli niihin mielenkiintoisiin/ihaniin/sykähdyttäviin/kauniisiin/rappioromanttisiin paikkoihin maailmalla):

ny2

1. New York. Yksi lempikaupungeistani, tärkeä sellainen. Tärkein? Ainakin matkojen lukumäärän perusteella. Monipuolinen, ei koskaan nähty. Minulle New York ei meinaa Manhattania, vaan melko laajaa aluetta. Siitä siis tulee se monipuolisuus. Suosittelen!

 

sd7

2. Santo Domingo. Dominikaanisen tasavallan pääkaupunki. Rähjäinen ja värikäs. Meluisa ja elävä. Rappioromanttinen? Kyllä! Tähän samaan vedän koko muunkin Dom Repin: ihanat pehmeän vaaleat hiekkarannat, turkoosi meri, banaanipuut, rähjäiset maatalot, dominoa pelaavat vanhukset, kulkukoirat, friteerattu kana ja tostones, rommi…

kuuba1

3. Kuuba. Ertyisesti Havanna ja Santiago de Cuba. Ja maaseutu. Kaikki ylläoleva pätee ihan samalla tavalla näihinkin. Tosin Havanna on selvästi siistitty ja kunnostettu keskustasta, jotta turistit viihtyisivät paremmin. Santiago on paikallisempi, kuumempi ja eläväisempi. Ja silti Havanna on lempikaupunkejani Santiagon ohella, sillä maailmassa on vain yksi ja ainoa Havanna.

rt1

4. USA Road Trip. Fuskaan vähän ja vedän yhdelle sijalle kokonaisen rannikon! Automatka länsirannikolla on yksi parhaista matkoistani ikinä. Road tripillä tunnelma tulee kokonaisuudesta, ei yksittäisistä paikoista! Vuokra-auto on kotisi ja motellit makuuhuoneitasi. Pelkkä aavikolla ajaminen tuntikausia on mielenkiintoista. Los Angelesiin on pakko päästä uudelleen!

IMG_20130517_202444

5. Parga. Kreikkaa parhaimmillaan. Kaunis, jylhä, kodikas. Toiset haaveilee jatkuvasti Kreikan saaristosta, minun mielestä mantereelle sijoittuva Parga on idyllisempi kuin moni muu paikka. Toukokuussa rauhallista, muista ajoista en tiedä mitään. Hedelmätarhoja, postikorttimaisia näkymiä kukkulalta, raikasta kreikkalaista ruokaa, pikkukylämeininkiä.

IMG_0014

6. Berliini. Euroopan lempikaupunkini, Nykin miniversio. Rosoinen, monipuolinen, edullinen. Tuntuu, kuin olisi kotona. Voisin mennä Berliiniin pelkästään syömään ja kaikkein mieluiten söisin Prenzlauer Bergissä. Vaikkapa Kastanienalleen meininkiä seuraten.

IMG_20130520_133149

7. Intia. Tosin kokemusta minulla on vain rikkaimmasta ja pienimmästä osalvaltiosta (Goa). Totuus muualla voisi olla hieman erilainen ja vastenmielisempi. Mutta löytyy sitä meininkiä ja intensiivisyyttä Goan alueeltakin, suosituimmat turistirannat poislukien. Intia valloittaa kaikki aistit!

8. Taormina. Sisilia, Italia. Italia on mieletön maa. Ensimmäinen reissuni oli äkkilähtö Sisiliaan, enkä ole koskaan saanut rahoilleni niin paljon vastinetta kuin siellä, Taorminassa, jossa yövyimme merinäköalallisessa hotellissa korkealla rinteessä. Koko kaupunki on ylhäällä rinteessä ja keskusta on sanalla sanoen kaunis. Lumihuippuinen Etna kruunaa hyvällä tuurilla näkymät.

IMG_0031

9. Andalucia. Espanja, opiskelupaikkani. Enpä tiennyt mennessäni, että Andalucia on täynnä vaikka mitä aarteita. Sevilla, Cádiz, Córdoba, Granada, Ronda… Eikä kotikaupunkini Málaga ole yhtään hassumpi sekään. Cádiz on yksi lempikaupungeistani, sen tunnelma on yhtä aikaa hienostunut, mystinen ja rento.

IMG_0022

10. Brasilia. Tai Brasilian kilometrien mittaiset hiljaiset rannat. Totaalista rentoutumista. Pieni kylä, jossa kaikki tuntee kaikki ja vain päätie on asfaltoitu.

IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown SatuKaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

Santo Domingon parhaita paloja

Dominikaanisen tasavallan reissustamme on kulunut aikaa jo muutama kuukausi, enkä ole vieläkään kunnolla esitellyt pääkaupunki Santo Domingon kauneimpia kulmia. Santo Domingo on isohko ja laajalle levinnyt kaupunki, jossa turistina liikkuminen on hivenen haastavaa. Kaupungissa kulkee metro, mutta sen kattavuus on aika onneton. Vanhaa kaupunkia eli Zona Colonialia se ei edes hipaise. Busseja kulkee kyllä, mutta touhu on hieman epämääristä ja bussien lähtöpaikat pitää tietää. Kävellen tehtyjen havaintojen mukaan isommalla päätiellä oli varsin siistin ja perinteisen näköisiä bussipysäkkejä, joten niillä liikkumisen luulisi olevan melko helppoa. Takseja pyörii ympärillä tämän tästä, mutta epävirallisia sellaisia ja kuntoluokitukseltaan tasoa rämä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En siis voi sanoa, että olisimme nähneet kaupunkia monipuolisesti, sillä liikuimme pääsääntöisesti jalan. Paitsi Boca Chicaan paikallisbussilla. Toisaalta meillä ei ollut juurikaan tarvetta liikkua pidempiä matkoja, sillä se Santo Domingo, jota lähdin etsimään, oli juuri siellä missä mekin. En siis nähnyt kaupungin (mahdollista) modernia puolta, mutta en tiedä olisinko halunnutkaan nähdä. Sillä vanhalla ränsistyneellä puolella, rappioromantiikan keskellä, pystyi tuntemaan sen Karibian, mikä oli meille tuttua mm. Kuubasta.

sd3 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Zona Colonial, vanha kaupunki, oli vähemmän turistinen kuin luulin. Odotin joka toisen vastaantulijan olevan jenkkituristi tai risteilyvieras, mutta lopulta turisteja oli paljon vähemmän kuin odotimme. Oikeastaan suurin osa turisteista tuli vastaan yhden kävelykadun varrella. Se oli se siistein osa sitä Santo Domingoa, mitä me näimme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Majoituksemme sijaitsi Zona Colonialin laidalla, Barrio Chinon liepeillä. Toisin sanoen siellä hieman rähjäisemmällä puolelle, vaikka oma kotikatumme ja sen välitöm ympäristö olikin varsin siistiä. Barrio Chinon läpi kävelimme usein Parque Enriquillon ympäristöön, sillä sieltä lähti paikallisbussit ja lisäksi puistoaukion ympäristö oli täynnä värikästä paikalliselämää. Musiikki raikasi täysillä, ihmiset olivat värikkäästi pukeutuneita ja olimme silmämääräisesti ainot turistit, joten saimme melko paljon katseita osaksemme.

sd1 sd2 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ehkä kaikista hauskinta katukuvassa olivat ravintolat, kahvilat ja baarit, joiden lukuisista avoimista oviaukoista näki sisään. Tai kampaamot rautaristikkoseinien takana, missä fööni hurisi ja hiuslakka tuoksui kadulle asti. Tai kadulla dominoa tai muuta lautapeliä pelaavat vanhukset. Tai se, että ihmiset lauloivat kävellessään kadulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rannalla Santo Domingossa: Boca Chica

Dominikaaninen tasavalta oli haavekohteeni parisenkymmentä vuotta. Silti saan kiittää herra Bourdainia siitä, että lähdimme toteuttamaan haaveeni juuri nyt. Katselimme maasta kertovaa jaksoa telkkarista ja ihastuimme jo ruudunkin välityksellä Santo Domingoon, Samanaan ja Boca Chicaan. Samanaan emme päätyneet aikataulullisista syistä, mutta viimeksi mainittu Boca Chica tuli pääkaupungin lisäksi jossain määrin tutuksi. Ja se oli juuri sellainen, kuin telkkarista näimme. Ainakin sunnuntaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

Rannekeasukin elämää vol 2: IFA Villas Bavaro Resort & Spa

Kerroin aikaisemmin all inclusive -kokemuksia ruokailun osalta, mutta sehän ei ole kyseisen tyylilajin lomailun koko totuus. Minulla itselläni oli kaksi motiivia valita all inc -hotelli: helpot ruokailut ja helppo rantaloma hienolla biitsillä. Helppo on siis päivän sana, minkä myötä lomailusta tulee mahdollisimman rentotuttavaa. Ja lepo ja helppous tuli ehdottomasti tarpeeseen Chicagon ja Santo Domingon kaupunkilomailujen välissä.

Me olimme varanneet IFA Villas Bavaro Resort & Spa:sta etukäteen villa-majoituksen. Punta Canan alueella on mieletön määrä vastaavia resorteja, mutta valitsin meille Ifan siksi, että muistelen kuulleeni kyseisestä ketjusta pelkkää positiivista ja lisäksi hotelli oli resortina tasokas ja useita eri ravintolavaihtoehtoja tarjoava, mutta toisaalta suhteellisen pieni verrattuna moniin kilpailijoihinsa. Niin, eikä paikkaa erityisesti mainostettu perhehotellina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

Santo Domingon majoitus: värikäs Hostal Nómadas

Majoituimme Dominikaanisen tasavallan reissullamme kahdessa eri paikassa: all inclusive resortissa saaren itäpäässä Punta Canassa Bavaron rannalla sekä Karibian alueen suurimmassa kaupungissa Santo Domingossa Zona Colonialin reunamilla majatalotyyppisesti Hostal Nómadasissa. Olin bongannut molemmat majoitukset erilaisten hakukoneiden kautta ja tehnyt varaukset jo kotona.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

IGTravelThursday / Muutama kuva sieltä, minne kaipaan…

…Ja Karibiahan se on taas, anteeksi vaan! En kuitenkaan voi olla päivittäin miettimättä kuukausi sitten ollutta reissua, jota olin salaa odottanut jo kaksikymmentä vuotta. Dominikaaninen tasavalta täytti odotukseni ja loma oli täydellinen niin saaren itäkärjessä rannalla kuin Karibian alueen suurimmassa kaupungissa Santo Domingossa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki yksittäiset asiat olisivat olleet täydellisiä ja ettei lomalla olisi tullut vastaan mitään negatiivista, mutta kokonaisuus ratkaisee. Ja asenne!

Tällä kertaa ei ole tiedossa muuta kuin kasa kuvia: paikkoja, jotka saavat toimistotyöläisen huokaisemaan tietokoneensa ääressä ja katsomaan kalenterista milloin on seuraava loma. Ja voisiko silloin paeta takaisin Karibialle?

IMG_0227 Lue loppuun

Karibia lautasella

Fiilistelen paljon reissujani sekä ennakkoon että jälkikäteen. Jälkifiilistelyihin kuuluu olennaisesti valokuvat ja blogipostaukset, mutta myös matkoilla maisteltujen ruokien toisintaminen kotikeittiössä. Se on oikeastaan koko ruokablogini kantava voima, vaikka väliin eksyykin enemmän ja vähemmän muitakin hyviä ruokia, jotka haluan jakaa muille.

Eilen meillä oli päivällisvieraita ja katselimme tietenkin edellisen reissumme kuvia (teimme pikaisesti pienen 70 kuvan kokoelman, sillä kukaan, siis KUKAAN ei jaksaisi katsoa nelinumeroisia lukuja kenenkään toisen reissukuvia). Teemaan sopi hyvin karibialainen ruoka, joten ostin kasan kanaa ja pussillisen jauhobanaaneja ja kaivoin friteeraussiivilän kaapista. Jälkiruokaa inspiroi piña colada, jota pitää tropiikissa juoda aina yksi per reissu. Miksipä ei tuliaisrommia voisi lorauttaa hieman jäätelöön!

Hyvää maanantaita kaikille!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun