Näin matkamessujen aikaan kaikki maailman kohteet ovat kartalla ja kaikkien mielessä, mutta vaikka ei olisi päässyt edes messuilemaan, on minun tunnustettava, että olen viime aikoina haikaillut maailmalle entistä enemmän. Ja erityisesti olen haikaillut niitä matkoja, jotka on jo tehty.
Aamupalakeskustelumme alkoi tänään veriappelsiinimehusta, jonka olin puristanut omin kätösin, ja se päättyi Santo Domingoon, jossa join elämäni parasta appelsiinimehua. Siitä olikin sitten enää lyhyt matka Kuuba-aiheiseen keskusteluun. Eilen söimme intialaista ruokaa, jolloin minä pohdin ääneen (niin kuin joka kerta), että Intiassa olen syönyt maailman parhaat kasvisruuat.
Mitä kaikkea kaipaankaan maailmalta? Kokosin tähän muutamia yksittäisiä juttuja paikoista, joissa olen käynyt enemmän tai vähemmän kauan aikaa sitten. Jätin myös tarkoituksella pois roadtripit, New Yorkit, Aasian metropolit ja Euroopan lempikaupungit. Sen sijaan selasin kuva-albumeita jopa niinkin kauas taaksepäin kuin kymmenen vuotta sitten.
Intia hemmottelee kaikkia aisteja, ihan oikeasti!
Kuuban tunnelmaa ei voita mikään. Pakko päästä joskus uudelleen. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Havannan lisäksi Santiago on upea kaupunki!
Italiassa ei jää ainakaan nälkäiseksi ja halvallakin syö hyvin. Kaduille levittäytyvät ravintolat ovat mitä tunnelmallisimpia.
Andaluciassa asuessa totuin siihen, että appelsiinipuita on kaikkialla: aukioilla, katujen varsilla, satunnaisesti talojen takaa pilkistämässä…
Santo Domingon värikästä katukuvaa tulee ikävä aina, kun näitä kuvia katsoo. Katukuvaajan karibialainen paratiisi!
Thaimaan katukeittiöt ovat jääneet mieleeni kaikkein vahvimpina kaikista kokeilemistani Aasian katukeittiöistä. Ehkä syy on siinä, että siellä asuessani söin pääsääntöisesti vain niissä. Kuvia en silti ottanut yhtään(!), mutta näköjään välillä tuli syötyä myös astetta ”hienommissa” paikoissa. Tom yumia jos mitä kaipaan!
Auringon alla 
Appreciate thhis blog post