Rannekeasukin elämää 1: kokemuksia all inclusive -ruokailuista

Alla oleva postaus on julkaistu melkein samanlaisena ruokablogin puolella. En yleensä toimi näin, mutta ajattelin teidän olevan myös kiinnostuneita all inclusive resortin ruokailusta enemmänkin kuin muutaman sanan verran. Itse hotellista on tulossa vielä oma esittelynsä, tässä siis vasta ruokapuoli!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

Mainokset

IGTravelThursday / Karibialta pohjoiseen

Luvassa jälleen tykättyjä ja ei-niin-tykättyjä siipikuvia! Mutta katsokaa nyt, miten vaihtelevat näkymät minulla oli matkalla Santo Domingosta New Yorkiin. Ei kai siinä voi olla kaivamatta kameraa esille vähän väliä? Moni kanssamatkustajista varmaan luuli, että olen ensimmäistä kertaa lentokoneessa.

Ikkunapaikka on sekä hyvä että huono juttu. Hyvää on tietenkin ne maisemat, huonoa se, ettei sieltä kehtaa ravata vessassa ja lentoemännälle pitää huutaa juomatilauksensa. Kaikkein paras vaihtoehto on matkustaa kahdestaan jonkun kanssa, saada kahden hengen paikka ja istua itse ikkunapaikalla.

Nousimme ilmoihin Santo Domingosta juuri auringon noustua ja harmittelin kovasti, ettei me satuttu istumaan koneessa kaupungin puolella. Onneksi kuitenkin näin paljon muuta mukavaa.

IMG_0201 Lue loppuun

Puolivälissä kotoa eli Nykissä

No ehkei ihan puolivälissä olla, mutta ainakin ollaan matkustettu koko päivä. Ihan turhautumiseen asti. Aamulla etukäteen tilattu taksi soitteli hostellimme ovikelloa jo viiden jälkeen ja pakkauduimme enemmän ja vähemmän nukutun yön jälkeen taksin kyytiin hostellin omistajan vilkuttaessa ovelta. Ajoimme pimeän ja hiljaisen kaupungin kaduilla eikä edes kulkukoiria näkynyt missään. Matkaa lentokentälle tuli puolisen tuntia. Olin aikaisemmin hermoillut aikaisesta aamulähdöstämme ja taksin luotettavuudesta, mutta ilmeisesti taksikuski oli hostellin pitäjien tuttu, joten kaikki sujui hyvin eikä meidän tarvinnut lähteä viiden aikaan kaduille laukkujen kera metsästämään kyytiä.

Santo Domingon päässä kaikki siis meni hyvin. Sen sijaan Miamin kentällä oli edessä tuttua huttua: pitkiä jonoja ja hidasta etenemistä. Jatkolentolaisille ei ollut JFK:n tapaan pikapasseja, vaan jonottaa sai siinä missä muutkin. Laukut olivat maanneet lattialla jo pitkän tovin, kun me päästiin niiden luokse ehkä viimeisenä koko koneesta. Tullissa alettiin yllättäen kyselemään mitä kaikkea laukuissamme on, mutta ihme kyllä ”lähinnä vaatteita” riitti vastaukseksi ja selitys mitää teemme Nykissä.image Lue loppuun

Viimeinen päivä auringossa

Ja sitä aurinkoa on tänään riittänyt niin paljon, että käräytettiin itsemme sitten viime metreillä! Syytämme myös hierontaöljyä, sillä muuten olemme lätränneet itseemme 30 tai 50 suojakerrointa (tosin jälkimmäinen on paikallista, joten ei varmasti suojaa yhtä hyvin). Päivän parasta antia oli kuitenkin hieronta rannalla, joten yritetään nyt kestää tämä kirvely.

Lähdimme siis viimeisenä päivänä sittenkin lillumaan vielä kerran Karibian aaltoihin ja suuntasimme bussilla Boca Chicaan. Otimme tällä kertaa aurinkotuolit, vaikka tarkoituksena ei ollut viettää rannalla koko päivää. Toisin kuitenkin kävi, sillä tuhlasimme siellä kaiken aikamme ja loput rahamme. Ja sitä rahaa ei lopulta edes ollut niin vähän kuin luulimme, sillä miehen laukusta löytyi muutama tuhat pesoa yllärirahaa.image Lue loppuun

Kävellen Santo Domingossa

Tänään olemme kävelleet jalkapohjat puhki Santo Domingon kuumilla kaduilla. Aloitimme kierroksemme samaa reittiä kuin eilen illalla pimeässä, kuljimme vain päinvastaiseen suuntaan. Kävelimme kaikkein turistisinta ja siisteintä katua Zona Colonialissa kohti Parque Independenciaa, jonka liepeillä epäröimme hieman mennäkö sisään vai ei. Syy oli se, että portilla seisoskeli useampi arvovaltaisen näköinen pukuherra kuvausryhmän ja valkopukuisten herrojen kera. Soittokuntakin oli paikalla.

Menimme kuitenkin pokkana puiston porteista sisään ja huomasimme tulleemme ennemminkin muistomerkille. Puistossa oli kappeli, jota vartioi kolme miestä ja sen sisällä oli kolme patsasta, ikuinen tuli ja paljon hautajaiskukkien tyylisiä asetelmia.image Lue loppuun

Boca Chica ja katufiesta

Eilen oli ensimmäinen kokonainen päivämme Santo Domingossa ja koska oli sunnuntai, päätimme hypätä bussiin ja hurauttaa lähimmälle isolle biitsille eli Boca Chicaan, kuten monet paikallisetkin tekee viikonloppuisin. Sitä ennen söimme aamupalaa majapaikkana kattoterassilla, josta on hienot näkymät Zona Colonialiin.

Olimme selvittäneet etukäteen, että bussi lähtee noin korttelin parin päästä Parque Enriquillosta. Löysimme ”aseman” heti ja valittavana oli tavallinen bussi ja expreso. Nopeampi maksaa 20 pesoa enemmän eli 70 pesoa (noin euron) ja sillä matka kesti kaikkine odotteluineen noin tunnin. Bussi lähtee liikkeelle sitten, kun se on täynnä. Meidän onneksi bussi oli jo puolillaan.

Boca Chicassa bussi jättää esimerkiksi keskustassa olevan pienen puiston laidalle, mistä on hyvin lyhyt kävelymatka rannalle. Rannalle saapuessa kaupustelu alkaa välittömästi ja seuraan tuppaa vaikka minkälaista opasta, myyjää ja ravintoloitsijaa. Suurin osa uskoo yhdellä ei kiitoksella, jotkut ovat sitkeämpiä.

Halusimme kävellä rannalla ja katsella paikkoja, joten emme ottaneet aurinkotuoleja. Ranta päättyy toisessa päässä resort-alueeseen ja sitä ennen on pieni ei kenenkään -alue, johon levitimme pyyhkeemme ja makoilimme jonkin aikaa.image Lue loppuun

Punta Cana – Santo Domingo

Pikatervehdys Santo Domingosta! Ja heti aluksi äidille tiedoksi, että olemme hengissä, mutta edelleen oma Saunalahden liittymäni on kännykkäverkon tavoittamattomissa. Mutta olemme netin ääressä jälleen, jei! Ei sillä, etteikö pieni tauko olisi tehnyt hyvää, mutta koska olimme valmistautuneet hieman huonosti, tarvitsemme nyt etsiä kaikenlaista tietoa netistä.

Olimme siis kolme ihanaa päivää Punta Canassa, Bavaron rannalla. Maisema näytti rantatuolista katsottuna lähinnä tältä:image Lue loppuun

IGTravelThursday / Seuraava matkakohde on…

…Dominikaaninen tasavalta, Chicago ja sokerina pohjalla, mikäs muukaan kuin New York, New York! Rapiat kaksi viikkoa odotusta, sen jälkeen parisen viikkoa reissaamista. Ensin lennot Nykin kautta Chicagoon ja siellä kolme yötä. Sitten Miamin koneenvaihdon kautta Punta Canaan, jossa vietämme neljä seuraavaa yötä ihanalla Bavaron rannalla, joka on jonkin lähteen mukaan valittu joskus maailman kymmenen kauneimman rannan joukkoon. Riittää minulle! (Kuvat Kuubasta, mutta olen melko vakuuttunut, että samoja karibialaisia fiiliksiä löytyy myös Dom Repistä)

IMG_0124 Lue loppuun