Alla oleva postaus on julkaistu melkein samanlaisena ruokablogin puolella. En yleensä toimi näin, mutta ajattelin teidän olevan myös kiinnostuneita all inclusive resortin ruokailusta enemmänkin kuin muutaman sanan verran. Itse hotellista on tulossa vielä oma esittelynsä, tässä siis vasta ruokapuoli!
Karibian lomaamme kuului kolmen päivän mittainen lepolomailu neljän tähden all inclusivessa (Ifa Villas Bavaro) ennen siirtymistä paikallisemmille kulmille Santo Domingoon. Olimme aikaisemmin olleet all inclusivessa muutaman päivän Kuubassa ja ennakkoluulojemme vastaisesti pidimme sitä ihan hauskana tapana lomailla, ainakin muutaman päivän ajan.
Ravintolan etsiminen ja vaihtoehtojen vertailu on minulle yleensä lomapäivän kohokohta, mutta joskus on ihan kiva ottaa asiat mahdollisimman helposti: ei pitkiä välimatkoja, ei rahan käsittelyä eikä varsinkaan jättimäiseksi kasvanutta nälkää. All inclusivessa kaikkea on tarjolla koko ajan ja joka nurkalla. Eikä pihin matkailijan tarvitse miettiä, raaskisinko tilata vielä toisenkin juoman.
On tietenkin totta, ettei buffet-ruoka on (ainakaan minun mielestä) koskaan niin hyvää kuin annosruoka, mutta toisaalta ainakin isommissa hotelleissa on mahdollista syödä myös rajoitetun verran a la cartessa ja buffeteissa on yleensä paikalla kokkeja, jotka valmistavat tiettyjä annoksia asiakkaiden toiveiden mukaan.
Lisäksi isommissa paikoissa ruokailuvaihtoehtoja on useita ja buffetin lisäksi on rentohenkisempiä rantaravintoloita tai snack-baareja, joissa ruoka tehdään joskus pelkästään tilauksesta. Ja onpa tarjolla ollut mm. jäätelöbaaria, sikariloungea ja tietenkin erilaisia allas- ja drinkkibaareja sekä kahviloita. Joka päivä ei siis tarvitse mennä samoilla sävelillä.
En ole arkiaamuisin yhtään aamupalaihminen, paitsi lomalla ja erityisesti hotelleissa. Karibialla tarjottavassa buffetaamiaisessa parhaimpia puolia on tietenkin ihanat tuoreet hedelmät. Ja cafe con leche! Meidän hotellissa oli myös tarjolla tuoreita mehuja ja smoothieita, joita valmistettiin koko ajan tarjoilupöydän vieressä. Aamupalalla olisi luonnollisestikin saanut kustomoidun munakkaan täytebuffetista valittujen lisukkeiden mukaan, mutta harmi kyllä juuri kun viimeisenä aamuna olin päättänyt tankata oikein kunnolla ja syödä munakkaan, niin jono oli liian pitkä!
Söimme usein lounasta rantaravintolassa, jossa oli rentohenkinen buffet. Tassuttelimme ravintolaan suoraan rannalta ja kylmä juoma kiikutettiin aina heti pöytään päästyämme. Tarjolla oli erilaisia salaatteja, pizzoja, hampurilaisia ja muuta sormisyötävää, pastaa, hedelmiä ja kakkuja sekä lettubuffet.
Ihastuin erityisesti kikhernesalaattiin, jota söin kahtena päivänä. Se oli ihanan limettistä ja raikasta! Rantabuffetin parasta tarjontaa oli tietenkin itse kasatut hampurilaiset, joihin kokki paistoi pihvejä grillissä. Väliin paljon mietoa, tuoretta sipulia ja tomaattia sekä sinappia ja ketsuppia. Niin yksinkertaista, mutta niin hyvää! Myös friteerattu kana limetin mehun kanssa oli hyvää ja rapeaa, vaikka buffet-ruokaa olikin.
Illallisbuffetista ei jäänyt mitään erityistä mieleen, muuta kuin yksi erittäin hyvä salaatti, mistä minulla ei ole oikeasti enää mitään muuta mielikuvaa. Kävimme lyhykäisen rantalomamme aikana kerran a la cartessa ja valitsimme neljästä vaihtoehdosta meksikolaisen. Ravintolan lista kuulosti melko amerikkalaiselta, mutta saimme valikoitua alku- pää- ja jälkiruuista edes hiukan meksikolaiset vaihtoehdot.
Annokset näyttivät pääsääntöisesti kauniille ja minusta oli hauska nähdä, miten suht arkisista meksikolaisita ruuista saisi hienompia, valkoisille pöytäliinoille ja viinilasin viereen sopivia versioita. En ollut koskaan aikaisemmin syönyt meksikolaista ruokaa niin hienossa ravintolassa.
Valitettavasti kaikki annokset taisivat olla meille pettymyksiä. Ruoka oli todella miedon makuista ja joskus annoksista puuttui juuri se elementti, jonka takia olin sitä tilannut. Ruoka oli kyllä ihan hyvää, mutta ei sitä olisi meksikolaiseksi tunnistanut. Tosin annoksissa oli hauskoja, rapeita ja kapeita värjättyjä tortillasuikaleita, jotka toi mukavaa vastapainoa pehmeälle ruualle.
Jonkinlaisena yhteenvetona: All incluisve ei ole yhtään hassumpi tapa viettää todellista stressitöntä lepolomaa, jossa kylmää juomaa ja pientä ja suurempaa syötävää voi hakea vaikka melkein missä tahansa ja milloin tahansa ilman, että tarvitsee laskea mitään ja pelata jatkuvasti rahalla. Erityisen kivaa rahasta vapaa elämä on rannalla ja lisäksi sekin on luksusta, kun joku täyttää oman huoneen jääkaapin vesipulloilla eikä niitä tarvitse roudata mistään itse. Buffettien tarjonta on laaja ja on hauska maistella paljon erilaisia ruokia. Plussaa on myös pihvien paistajat ym. kokit, joiden keittiöstä saa ruokaa suoraan omalle lautaselleen.
Mutta lomalle ei kannata lähteä sillä asenteella, että saat eteesi maailman parhaimman pihvin tai muita elämää mullistavia makuelämyksiä. Joskus saattaa jopa pettyä. Lisäksi resorteissa käytetään ravintolan ulkopuolella paljon (pieniä) muovimukeja, mikä on jotenkin tosi arkista, mutta toisaalta varmasti melko välttämätöntä käytännön kannalta. Buffetravintoloissa ruokailee satoja ihmisiä, joten suosituimpina aikoina on hieman ahdasta ja joskus pöytää joutuu odottamaan. Meidän resortissa oli onneksi niin hyvä palvelu, ettei kenenkään tarvinnut etsiä pöytää itse.
Tämä ei varmasti ollut minulle viimeinen kerta all inclusivessa, mutta kovin pitkää aikaa en jaksaisi resotrissa viettää. Muutaman päivän, korkeintaan viikon breikki on juuri passeli!
Auringon alla 
Oon ite välillä pohtinut mys all inclusive -lomalle lähtemistä, mutta oon aina just ajatellut, että se ravintoloiden metsästys ja a la cartessa syöminen ois kuitenkin kivempaa. Hauskaa kuulla, että all inclusivekin voi toimia!
Kyllä se voi toimia, kunhan on vaan tarpeeksi laiska olo 🙂 Ja sellainen paikka, missä hotellin aidan ulkopuolinen elämä ei houkuta niin paljoa, että hotellilla ei tule oleskeltua ollenkaan. Minulle toimii parhaiten niin, kuten kahdella aikaisemmalla kerralla, että yhdistän kaupunkilomaan ja/tai pieneen kiertelyosioon. Siinä välissä on ihan hyvä levähtää 🙂
Me kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa puolihoitoa Aqabassa, kun oli niin halpa. 😀 Saa nähdä millaista murkinaa meille on tarjolla 🙂 Huomennahan se selviää 😉
Mä olen muuten kokeillut puolihoitoa joskus työmatkalla Kanarialla, sekin oli ihan kiva ja ruoka oli kyllä hyvää ja ihan laadukasta. Voi, teillä on se ihana Jordanian matka nyt! Nauttikaa ja otahan paljon kuvia 🙂
Jes mikä postaus! Odotan innolla omaa ensimmäistä all inclusive -kokemusta, joka tulee olemaan häämatkalla. Näiden sun buffafiilistelyjen jälkeen voisin suoda että oltaisiin siellä jo nyt, sillä veikkaan että mua ei juuri muualta kuin ruokapöydästä siellä löydä!
Häämatkalle all inclusive on varmasti tosi hyvä vaihtoehto, tai ainakin minä miellän häämatkan pääasiassa rennoksi lepäilyksi 🙂 ja eipähän tule heti ensimmäistä riitaa siitä mikä ravintola valitaan 😉
En muuten laittanut edes yhtään kuvaa jälkiruokabuffasta, sieltäkin piti keräillä lautaselle vaikka mitä. Erityisesti viimeisenä iltana oli kaikkee hyvää tarjolla!
Heh, olen juuri kirjoittelemassa omista kokemuksistani niin oli hauskaa lukea tämä postaus! Me kun Nerjassa olimme puolihoidolla hotellissa ja se oli ihan eka kerta kun sellaista kokeilimme. Todella hauskaa oli, vaikka samanlaisia ajatuksia heräsi jo tuon puolihoidon kanssa. Viikko voisi olla melko maksimi, sitten ehkä jo halajaisi muihin ravintoloihin jne. Tosin mietin kanssa tuota, että se ympäristö vaikuttaa myös! Jos on energisellä päällä ja hotellin ulkopuolella odottaa lukuisia mielenkiintoisia paikkoja, niin täysihoito ei kyllä houkuttaisi. Väliaikaiseen lepäilyyn kyllä varteenotettava vaihtoehto.
Heh, hauska sattuma 🙂 pitää käydä lukemassa viimeistään sitten kun oon koneen äärellä. Ihan totta, se pienissä ympyröissä viihtyminen riippuu kyllä pitkälti niistä ympäröivistä mahdollisuuksista ja houkutuksista. Meillä on molemmilla kerroilla ollut ympäristössä lähinnä vain muita resorteja/paikallisasutusta, joten ravintolaan lähteminen olisi myös meinannut melkoista järjestelyä ja taksimatkaa. Eli olis tullut kalliiksikin. Mutta eipä noissa tuon tyylin resorteissa ole edes muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kaikki ruokailut, joten kukaan tuskin vahingossa joutuu taksilla ajamaan joka päivä syömään ihmisten ilmoille 🙂
Tuollainen all inclusive sopisi minullekin vain muutamaksi päiväksi. Viikkoa tuskin jaksaisin samassa paikassa lekotella 🙂
Mä luulen, että jaksaisin kyllä lekotella viikon samalla rannalla, koska rentoilu on yleensä helpompaa muutaman sopeutumispäivän jälkeen 🙂 mutta sitten ruokaan voisin kyllästyä nopeammin. Ainakin olisin voinut olla vielä yhden päivän enemmän, tosin meillä oli jo viimeiselle eli kolmannelle päivälle aktiviteettia resortin ulkopuolella 🙂
Tosi kiva, että jaoit tämän tännekin, sillä tää juttu oli mun mielestä todella mielenkiintoinen. Oon pohtinut paljon tuota all-inc-teemaa, etenkin kun en ole sellaista koskaan vielä testannut.
Kiva, että tästä on hyötyä 🙂 Oma eka kokemukseni tuli jossain määrin pakon sanelemana, muuten olisin valinnut toisin. Mutta tosiaan all incistä jäi päällisin puolin positiivinen mielikuva ja toisella kertaa tiesi jo mitä odottaa (ja mitä ei odottaa, heh).