Kävellen Santo Domingossa

Tänään olemme kävelleet jalkapohjat puhki Santo Domingon kuumilla kaduilla. Aloitimme kierroksemme samaa reittiä kuin eilen illalla pimeässä, kuljimme vain päinvastaiseen suuntaan. Kävelimme kaikkein turistisinta ja siisteintä katua Zona Colonialissa kohti Parque Independenciaa, jonka liepeillä epäröimme hieman mennäkö sisään vai ei. Syy oli se, että portilla seisoskeli useampi arvovaltaisen näköinen pukuherra kuvausryhmän ja valkopukuisten herrojen kera. Soittokuntakin oli paikalla.

Menimme kuitenkin pokkana puiston porteista sisään ja huomasimme tulleemme ennemminkin muistomerkille. Puistossa oli kappeli, jota vartioi kolme miestä ja sen sisällä oli kolme patsasta, ikuinen tuli ja paljon hautajaiskukkien tyylisiä asetelmia.image

Jatkoimme merenrantaa kohti, tarkoituksena kävellä Maleconia pitkin, olihan meillä hyviä muistoja Havannan vastaavasta. Rantaan saavuttuamme yritimme ylittää vilkkaan pääkadun, mutta pönötimme paikallamme niin pitkään, että läheinen järjestyksenvalvoja tuli saattamaan meidät tien yli!

Rannassa on, kuten muuallakin, joitakin linnoituksen raunioita ja menimme heti katsomaan niitä. Emme viipyneet juuri minuuttia pidempään, sillä huomasimme raunioiden olevan melko saastaisia ja lisäksi niissä selvästi asuttiin. Viereisellä pienellä kallioiden reunustamalla rannalla oli suuria kasoja kaikenlaista törkyä ja rantaan huuhtoutunutta roskaa.image

Kävelimme rantakatua eteenpäin, mutta periaatteessa siellä ei ollut juurikaan mitään mielenkiintoista nähtävää, sillä kadulla ei ollut juuri muita, rantaravintolasta olivat joko kiinni tai tyhjiä ja rakennuksetkin muuttuivat isommiksi hotelleiksi. Toisaalta rantakadulla kävi ihana tuulenvire ja rantakalliohin iskevät aallot olivat tietty mahtavia (ja pärskeistä muodostui ihanaa vilvoittavaa höyryä).

Kävelimme takaisin osittain samoja jälkiä ja jatkoimme vielä eteenpäin. Ylitimme tien sitä varten tehdyn sillan avulla ja päädyimme lopulta Parque Coloniin. Istuskelimme siellä ihanan varjoisassa paikassa katsellen ohikulkevia ihmisiä, aukiolla nukkuvia kulkukoiria ja kymmeniä puluja.image

imageMyöhemmin iltapäivällä lähdimme syömään Barra Payaniin, joka vilahti aikoinaan Anthony Bourdainin Dom Rep -jaksossa. Paikan erikoisuutena on payan especial -leipä, jossa on possua (tai kanaa), kinkkua, kahta juustoa ja tomaattia. Myös paikan tuorepuristetut mehut ovat käsittääkseni suosittuja ja erityisesti maitoon yhdistettynä. image

Tilasin meille leivät ja juomat espanjaksi ja tarjoilija-nainen huuti tilauksemme keittiöön. Myöhemmin toinen tarjoilija tuli kysymään meiltä tilausta ja en yhtäkkiä osannut ollenkaan sanoa espanjaksi, että me ollaan tilattu jo. Vaihdoin sitten enkkuun, mitä mies ei (tietenkään) ymmärtänyt yhtään. Mielestäni homma selvisi kuitenkin, kun ensimmäinen tarjoilija huomasi tilanteen. Mutta siis hauskaa tämä on sen takia, että kuitenkin kohta paikalle saapui keittiöstä yksi miestarjoilija, joka puhui enkkua. Hän otti tilauksemme vielä uudelleen. Mukana hän toi tukijoukkoina viisi muutakin ravintolan miespuolista työntekijää, jotka kaikki tapittavat tiskin toiselta puolelta: how can I help you?image

Itse juomat ja leivät saapuivat kuitenkin pian ja pääsimme herkuttelemaan muhkeilla ja ilmeisen suosituilla eväillä. Ja hyvää oli! Mutta ehkä siinä (hikisessä) tilassa parasta oli se tuorepuristettu appelsiinimehu (china naturale), jota oli iso mukillinen.

Matkaa Barra Payaniin tuli ehkä 2-3km suuntansa eli ei mikään mahdottoman pitkä matka, mutta iltapäivän kuumuudessa jano yllättää lyhyemmässäkin taipaleessa. Sandwichejä olisi löytynyt varmasti paljon lähempääkin, mutta samalla näki taas uusia seutuja.image

Santo Domingon huonoja puolia on kaupungin koko verrattuna julkiseen liikenteeseen. Kaupungissa kulkee metro, mutta hyvin kaukana vanhasta kaupungista. Bussisysteemi on hiukan epäselvä, vaikka Boca Chicaan oli ihan suht helppo mennä bussilla. Kaduilla parveilee paljon epävirallisia takseja, hajoamispisteessä olevia toyotoja, joiden kyydissä matkustaminen olisi varmasti ainakin kokemus. Hinnat takseilla voi olla yllättän kalliita koska joudumme olosuhteiden pakosta käyttämään taksia mm. lentokentälle kulkemiseen, emme halua käyttää vähäisiä pesojamme taksikyyteihin.

Huomenna on viimeinen päivämme Santo Domingossa ja Dommareissa ja pyrimme ottamaan siitä kaiken irti. On selvää, ettemme ehdi nähdä tästä kaupungista kuin pienen palasen, joten jätämme modernin kaupungin suosiolla väliin. Samoin kaupungin itäinen osa jää vain bussin ikkunasta nähdyksi. Karibialainen rento elämänmeno on tarttunut meihin siinä määrin, ettemme yritä suorittaa mitään.

Advertisements

One thought on “Kävellen Santo Domingossa

  1. Hei
    Blogiasi on ehdotettu Paras valokuvablogi -kategoriaan Supersaver Travel Blog Awards -kilpailussa! Supersaver Travel Blog Awards on kilpailu, jossa valitaan äänestyksen perusteella parhaat matkablogit kolmesta viisi kategoriasta. Varmista, että lukijasi tietävät voivansa ehdottaa blogiasi useita kertoja. Mitä enemmän nimeämisiä blogisi saa, sitä suurempi on sen mahdollisuus päästä finaaliin! Voit lisätä blogiisi kilpailutunnuksen, jonka avulla lukijoidesi on helppo ehdottaa ja äänestää sinua. Kilpailutunnus on ladattavissa sivustolta http://www.supersaver.fi/kilpailu/travel-blog-awards/2013/kuvablogi. Onnea matkaan! Ystävällisin terveisin Madelene

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s