Chicago – Dom Rep – NYC

Vuosi sitten näihin aikoihin lähdimme yhdelle parhaimmista reissuistamme. Lensimme Chicagoon, missä vietimme pari päivää ja ihastuimme pieneen suureen kaupunkiin ja lupasimme tulla takaisin, joskus kesäisemmällä säällä kylläkin. Matka jatkui lapsuuteni haavekohteeseen Dominikaaniseen tasavaltaan, missä vietimme ensin lepolomaa kauniilla rannalla Punta Canassa, mistä jatkoimme paikallisbussilla pääkaupunki Santo Domingoon. Asuimme Zona Colonialin alueella paikallisen perheen elämän keskellä majatalossa, nautimme aamuisin maman laittaman aamupalan kattoterassilla vanhan kaupungin yli katsellen ja kiertelimme päivät värikkäiden rakennusten reunustamia katuja. Niin ja matkasimme bussilla Boca Chicaan viettämään rantapäivää paikallisten tapaan. Reissun päätteeksi vietimme vielä yhden yön Nykissä, mikä on tietenkin liian lyhyt aika, mutta parempi kuin ei mitään.

P1199972
P1190001
P1190010
P1190036
P1190066
P1240506
P1250686
P1250699
P1270910
P1271047
P1260801
P1260819
P1281107
P1260825

Mainokset

Värikäs ja rosoinen Wicker Park

Chicagon lomamme kesti vain kaksi kokonaista päivää, joten ihan koko kaupunkia emme ehtineet siinä ajassa kiertämään. Keskustan eli The Loopin lisäksi teimme täsmäiskun yhteen kaupunginosaan ja pienen googlettelun jälkeen valitsimme Wicker Parkin. Odotettavissa oli teollisuushenkistä rosoisuutta, värikkäitä yksityiskohtia ja hipstereitä. Ja kaikki toteutui!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue loppuun

Chicago: Millenium Park ja The Bean

Tammikuinen Chicago muistutti säältään hyvin paljon maaliskuista Suomea (ok, normaalivuosina huhtikuista korkeintaan). Aamulla tuuli kylmästi, mutta sen jälkeen aurinko valaisi koko kaupungin ja kadut sulivat kohinalla (mikä johtuu tietenkin myös mielettömästä suolamäärästä, joka myös melkein pilasi housuni!). Räystäistä tippui vesi ja aurinkoisilla paikoilla oli ihanan lämmintä. Todellinen kevätfiilis! Todettakoon kuitenkin, että illalla satoi taas taivaan täydeltä räntää. Siitäkin tuli aika kotoisa olo.

Lue loppuun

IGTravelThursday / Syömässä Chicagossa

Suunnittelemme yleensä etukäteen joitakin ruokajuttuja tai mietimme ainakin mahdollisuuksia, joiden toteutuminen riippuu lopulta sitten fiiliksestä. Chicagoon lähdettäessä meillä ei ollut kovin intohimoisia ruokatoiveita, mutta muistimme katsoneemme erään Man vs. Food -jakson, jossa syötiin juustohampurilaisia. Paikan erikoisuus ei välttämättä ollut maailman paras juustohampurilainen, vaan kyseessä oli Saturday Night Liven sketsistä tuttu paikka, jossa John Belushi kumppaneineen hokivat cheezborgeria jokaiselle asiakkaalleen. Tuttuihin lausahduksiin kuuluu myös No Pepsi, Coke! Vaikka ilmeisesti juomat olivatkin alun perin toisin päin.

image Lue loppuun

Kuvia Chicagosta

Kaksi päiväämme Chicagossa kuluivat varsin nopeasti, mutta onneksi meillä ei ollut hirveästi ennakkosuunnitelmia ja pitkää must do -listaa. Oikeastaan lähdimme reissuun perehtymättä kaupunkiin sen enempää ja ainakin oma Chicago-tietämykseni oli ihan olematonta. Tiesimme lähinnä, että haluamme nähdä 90 asteen kulman tekevän, maan yläpuolella kolistelevan metron, jokinäkymän pilvenpiirtäjineen ja Chicago-teatterin. Eli kaikki ne tyypillisimmät turistien kuvaamat jutut.

Chicagon keskusta, the Loop, osoittautui kuitenkin sopivan kokoiseksi päämäärättömälle vaeltelulle, sillä alue ei ole mitenkään suuren suuri vaan hyvinkin käveltävissä. Toisaalta tunnelma on urbaani ja katukuva hieman nykimäinen. Ihastuimme kaupunkiin kovasti ja menemme sinne varmasti joskus uudelleenkin, paremmalla ajalla ja ehkä vuorostaan kesäaikaan. Maineensa mukaisesti Chicago on tuulinen ja talvella se on paikka paikoin sietämätöntä. Onneksi meillä kävi tuuri ja sää oli välillä hyvinkin keväinen auringon paistaessa ja lumien sulaessa.

Mutta nyt kuvia kehiin! Palaan näihin vielä myöhemmin lisää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvauspaikalla Chicagossa

En tiedä mistä alkaisin hienon reissumme postaukset, sillä kuvia on paljon ja kahden viikon aikana ehti tehdä ja nähdä vaikka mitä. Ja lisäksi paluu arkeen on ollut jossain määrin ahdistavaa ja erityisesti se, että nyt se ihana kauan odotettu reissu on ohitse. Ei huvittaisi tehdä oikein yhtään mitään, paitsi katsoa flegmaattisena telkkaria ja muistella kahta edellistä viikkoa. Onneksi sentään maailman ihanin koira kyöhnää kainalossa ja palauttaa todellisuuteen: koti on edelleen rakkain paikka. Ja Suomikin alkaa olla muutamien kuukausien päästä ihan siedettävä, heh.

Aloitetaan siis jostain, mihin on helppo kiinnittyä muutamaksi minuutiksi keskellä arkista maanantai-iltaa. Niin paljon kun olemme Jenkeissä liikkuneetkin, törmäsimme vasta nyt ensimmäistä kertaa kadulla kuvausryhmään. Tarkemmin ottaen olimme Chicagon hipsteriseuduilla Wicker Parkissa ja olimme juuri syöneet överin aamupalan Bongo Roomissa.

Astelimme mahat pulleina kadulla tarkoitusena katsella vielä hieman aluetta ennen paluuta keskustaan. Pääkadun varrella alkoi pian olla melko tiivis tunnelma, sillä suuret pakettiautot olivat tukkineet kaikki tienvarret. Huomasimme pian, että monessa autossa oli NBC:n logo ja aloimmekin varovaisesti odottamaan kuvauspaikan ilmaantumista minkä kulman takana tahansa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Lue loppuun

Chicago päivä 2: Wicker Park ja shoppailua

Toinen päivä Chicagossa oli taas täynnä hyvää ruokaa ja uusia kadunkulmia. Hyppäsimme heti aamusta metroon ja matkustimme Wicker Parkiin, jossa oli tarkoituksena syödä jotain pientä aamupalaa ja kävellä muutama kadunkulma, jotta nähdään lyhyellä visiitillämme muutakin kuin keskustaa. Päädyimme sattumalta Bongo Room -nimiseen ravintolaan, joka oli täynnä aamupalaruokailijoita, vaikka kello oli kymmenen maanantaiaamuna. Saimme viimeisen vapaan pöydän ja meidän jälkeen ovelle muodostui jopa jono.

Aamupalalista oli herkullinen ja kaikki annokset näyttivät valtaville. Me tilattiin molemmille pannareita ja tajuttiin vasta liian myöhään, että yksi annos on tosiaankin niin suuri, että puolikas olisi (täälläkin) riittänyt mainiosti emmekä olisi saaneet sitäkään syötyä kokonaan. Oma valkosuklaa-caramel pretzel pannariannokseni oli todella överimakea, mutta hyvä sellainen. Tosin annos lannisti minut jo ennen ensimmäistäkään kokonaista pannukakkua. Monet ottivat loput ruuasta mukaan.image Lue loppuun

Perillä ollaan!

Hyvää yötä täältä merten takaa, yksi aikaerosta kärsivä on tuttuun tapaan valveilla neljän aikaan aamuyöstä ja odottelee aamua. Eilen olin niin väsynyt kaikesta matkustamisesta, että kaaduin illalla sänkyyn ja nousin muutamaa herätystä lukuunottamatta vasta kahdeksalta. Matka tänne oli melko lailla vastoinkäymisten taival, sillä melkein ihan kaikki meni jossain määrin pieleen. Meillä oli (liian) tiukka vaihtoaika JFK:lla ja huonoa tuuria vaikka missä, mikä pienensi mahdollisuuksiani ehtiä Chicagon koneeseene. Mutta, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, ehdimme koneeseen ja pääsimme perille, vaikka kone hajosi siinä välissä ja oli taas yksi vastoinkäyminen lisää. Perillä Chicagossa saimme kuitenkin melko kivan näkymän huoneeseemme ja hyvin nukutun yön ja hyvin syödyn aamupalan jälkeen olimme taas kuin uusia ihmisiä.image Lue loppuun