Perillä ollaan!

Hyvää yötä täältä merten takaa, yksi aikaerosta kärsivä on tuttuun tapaan valveilla neljän aikaan aamuyöstä ja odottelee aamua. Eilen olin niin väsynyt kaikesta matkustamisesta, että kaaduin illalla sänkyyn ja nousin muutamaa herätystä lukuunottamatta vasta kahdeksalta. Matka tänne oli melko lailla vastoinkäymisten taival, sillä melkein ihan kaikki meni jossain määrin pieleen. Meillä oli (liian) tiukka vaihtoaika JFK:lla ja huonoa tuuria vaikka missä, mikä pienensi mahdollisuuksiani ehtiä Chicagon koneeseene. Mutta, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, ehdimme koneeseen ja pääsimme perille, vaikka kone hajosi siinä välissä ja oli taas yksi vastoinkäyminen lisää. Perillä Chicagossa saimme kuitenkin melko kivan näkymän huoneeseemme ja hyvin nukutun yön ja hyvin syödyn aamupalan jälkeen olimme taas kuin uusia ihmisiä.

Meillä on aikaa Chicagossa harmittavan vähän, kaksi kokonaista päivää. Kaupunki vaikuttaa mitä hienoimmalle, sillä se on yhtä aikaa elävä, mutta ei liian ruuhkainen, urbaani mutta ei liian iso. Keskustassa pääsee hyvin kävellen paikasta toiseen, mutta jos jalkoja väsyttää, niin aina voi hypätä katujen yllä kulkevaan metroon.

Ensimmäisenä päivänä lähdimme haahuilemaan kaduille ja kävelemään keskustaa eli Loopin aluetta ristiin rastiin. Kävimme mm. Millenium Parkissa ja räpsimme kuvia silloista ja teattereista. Ja tietenkin siitä metrosta, kun se tekee 90-asteen käännöksen rakennusten välissä.

Söimme sekä aamupalan, lounaan että illallisen. Harvinaisen paljon meille, mutta päätimme, että meidän pitää nyt lyhyessä ajassa ottaa kaikki irti myös ruuna suhteen. Kävimme pikaisesti shoppailemassa (lämmittelemässä sisätiloissa, sillä Windy City on nimensä veroinen ja pakkasella aika jäätävä) ja nyt matkalaukku on jo saanut kasan uusia vaatteita ja muuta kivaa.

Ensimmäisen päivän jälkeen Chicago saa siis paljon plussia, mutta miinusta siitä, että teitä suolataan niin rajusti, että housujen lahkeet ovat polviin asti ihan järkyttävän näköiset!

Seuraa reissua instagramissa @auringonalla!