Kuvauspaikalla Chicagossa

En tiedä mistä alkaisin hienon reissumme postaukset, sillä kuvia on paljon ja kahden viikon aikana ehti tehdä ja nähdä vaikka mitä. Ja lisäksi paluu arkeen on ollut jossain määrin ahdistavaa ja erityisesti se, että nyt se ihana kauan odotettu reissu on ohitse. Ei huvittaisi tehdä oikein yhtään mitään, paitsi katsoa flegmaattisena telkkaria ja muistella kahtaJatka lukemista ”Kuvauspaikalla Chicagossa”

Unten mailla keskellä lentokenttää

Kotona! Vihdoin. Kyllä matkustaminen on rankkaa ja vie aikaa. Eikä viimeisten päivien vatsatauti auta asiaa yhtään! Lähdimme liikkeelle Santo Domingosta keskiviikkona paikallista aikaa viiden jälkeen aamuyöstä. Matka New Yorkiin hotellille asti kesti 14 tuntia. Mikäli olisimme jättäneet yhden yön layoverin Nykissä väliin, olisi kahden lennon päälle pitänyt vielä lähteä tekemään yksi Atlantin ylitys, huh! OnneksiJatka lukemista ”Unten mailla keskellä lentokenttää”

Puolivälissä kotoa eli Nykissä

No ehkei ihan puolivälissä olla, mutta ainakin ollaan matkustettu koko päivä. Ihan turhautumiseen asti. Aamulla etukäteen tilattu taksi soitteli hostellimme ovikelloa jo viiden jälkeen ja pakkauduimme enemmän ja vähemmän nukutun yön jälkeen taksin kyytiin hostellin omistajan vilkuttaessa ovelta. Ajoimme pimeän ja hiljaisen kaupungin kaduilla eikä edes kulkukoiria näkynyt missään. Matkaa lentokentälle tuli puolisen tuntia. OlinJatka lukemista ”Puolivälissä kotoa eli Nykissä”

Viimeinen päivä auringossa

Ja sitä aurinkoa on tänään riittänyt niin paljon, että käräytettiin itsemme sitten viime metreillä! Syytämme myös hierontaöljyä, sillä muuten olemme lätränneet itseemme 30 tai 50 suojakerrointa (tosin jälkimmäinen on paikallista, joten ei varmasti suojaa yhtä hyvin). Päivän parasta antia oli kuitenkin hieronta rannalla, joten yritetään nyt kestää tämä kirvely. Lähdimme siis viimeisenä päivänä sittenkin lillumaanJatka lukemista ”Viimeinen päivä auringossa”

Kävellen Santo Domingossa

Tänään olemme kävelleet jalkapohjat puhki Santo Domingon kuumilla kaduilla. Aloitimme kierroksemme samaa reittiä kuin eilen illalla pimeässä, kuljimme vain päinvastaiseen suuntaan. Kävelimme kaikkein turistisinta ja siisteintä katua Zona Colonialissa kohti Parque Independenciaa, jonka liepeillä epäröimme hieman mennäkö sisään vai ei. Syy oli se, että portilla seisoskeli useampi arvovaltaisen näköinen pukuherra kuvausryhmän ja valkopukuisten herrojen kera.Jatka lukemista ”Kävellen Santo Domingossa”

Boca Chica ja katufiesta

Eilen oli ensimmäinen kokonainen päivämme Santo Domingossa ja koska oli sunnuntai, päätimme hypätä bussiin ja hurauttaa lähimmälle isolle biitsille eli Boca Chicaan, kuten monet paikallisetkin tekee viikonloppuisin. Sitä ennen söimme aamupalaa majapaikkana kattoterassilla, josta on hienot näkymät Zona Colonialiin. Olimme selvittäneet etukäteen, että bussi lähtee noin korttelin parin päästä Parque Enriquillosta. Löysimme ”aseman” heti jaJatka lukemista ”Boca Chica ja katufiesta”

Punta Cana – Santo Domingo

Pikatervehdys Santo Domingosta! Ja heti aluksi äidille tiedoksi, että olemme hengissä, mutta edelleen oma Saunalahden liittymäni on kännykkäverkon tavoittamattomissa. Mutta olemme netin ääressä jälleen, jei! Ei sillä, etteikö pieni tauko olisi tehnyt hyvää, mutta koska olimme valmistautuneet hieman huonosti, tarvitsemme nyt etsiä kaikenlaista tietoa netistä. Olimme siis kolme ihanaa päivää Punta Canassa, Bavaron rannalla. MaisemaJatka lukemista ”Punta Cana – Santo Domingo”

Chicago päivä 2: Wicker Park ja shoppailua

Toinen päivä Chicagossa oli taas täynnä hyvää ruokaa ja uusia kadunkulmia. Hyppäsimme heti aamusta metroon ja matkustimme Wicker Parkiin, jossa oli tarkoituksena syödä jotain pientä aamupalaa ja kävellä muutama kadunkulma, jotta nähdään lyhyellä visiitillämme muutakin kuin keskustaa. Päädyimme sattumalta Bongo Room -nimiseen ravintolaan, joka oli täynnä aamupalaruokailijoita, vaikka kello oli kymmenen maanantaiaamuna. Saimme viimeisen vapaanJatka lukemista ”Chicago päivä 2: Wicker Park ja shoppailua”

Perillä ollaan!

Hyvää yötä täältä merten takaa, yksi aikaerosta kärsivä on tuttuun tapaan valveilla neljän aikaan aamuyöstä ja odottelee aamua. Eilen olin niin väsynyt kaikesta matkustamisesta, että kaaduin illalla sänkyyn ja nousin muutamaa herätystä lukuunottamatta vasta kahdeksalta. Matka tänne oli melko lailla vastoinkäymisten taival, sillä melkein ihan kaikki meni jossain määrin pieleen. Meillä oli (liian) tiukka vaihtoaikaJatka lukemista ”Perillä ollaan!”

Lähtörituaaleja

Tällä hetkellä istumme toivon mukaan lentokoneessa matkalla kohti, jos ei vielä lämmintä, niin ainakin hieman kevyempiä pakkasasteita. Chicago häämöttää edessämme ja vielä tänään meinasimme käydä syömässä jotain paikallista, mikä monikulttuurisessa Amerikassa voi meinata melkein mitä vain. Lähtöön ja pakkailuun kuluu aina vaihteleva määrä aikaa ja panostusta, mutta tällä kertaa ainakin pakkaamisessa piti olla jossain määrinJatka lukemista ”Lähtörituaaleja”