Muutama pienempi paikka Jenkki-reissuilta

Oli ihan pakko tehdä vielä toinen lista, ihan vaikka 4th of Julyn kunniaksi. Olenkin päässyt viettämään kyseistä juhlaa jopa kolme kertaa Jenkkeihin ja kaikista on kivoja muistoja, vaikkakin vuoden 2001 Iowa on jo niin kaukainen asia, että pää lyö välillä ihan tyhjää. Joka tapauksessa ajattelin koota vielä katsauksen niistä pienemmistä ja/tai tuntemattomammista paikoista, joihin ehkä kannattaa pysähtyä, jos osuvat reitin varrelle.

auringonallaDSC_9675 Amboy, Kalifornia. Route 66 varrella sijaitsevan mitättömän pienen kyläpahasen tunnelma on lähes pysähtynyt. Ainakin siihen asti, kunnes paikalle kurvaa pitkä letka moottoripyöriä.

auringonallaDSC_9959Hooverin pato, Nevada/Arizona. Coloradojoen valtava pato on ehdottomasti lyhyen pysähdyksen arvoinen, jo maisemansa vuoksi.

auringonallaDSC_0216 Page, Arizona. Kummallinen pikkukaupunki, jossa ei ole juuri mitään, mutta sen liepeillä ovat niin Antelope Canyon ja Horseshoe Bend kuin Lake Powellin ja Coloradojoen karut maisemat.

auringonallaDSC_0498Cortez, Colorado. Pieni, melkein kuolleen oloinen kylä. Äkkiseltään ei juuri mitään nähtävää, mutta sitten alkaa bongaamaan hauskoja vintage-kylttejä ja intiaaniaiheisia maalauksia.

auringonallaDSC_0024Slide Rock State Park, Arizona. Miltä tuntuisi laskea mäkeä kylmässä luonnon muovaamassa liukumäessä helteisenä kesäpäivänä, punaisten kallioiden ympäröimänä? Älä kuitenkaan liukastu kivillä kuten minä.

auringonallaDSC_0638 Very Large Array, New Mexico. Hetki tieteiselokuvien kulisseissa, ympärillä kirkkaan sininen taivas ja loputon ruohoerämaa.

auringonallaDSC_0716El Paso, Texas. El Paso ei tietenkään ole kovin tuntematon, mutta ehkä kukaan ei matkusta sinne varta vasten. Muuri Meksikon ja Usan välillä hämmentää, illalla kannattaa nousta näköalakukkulalle katsomaan auringonlaskua ja tuhansien valojen syttymistä Juarezin puolella.

Saguaro Saguaro, Arizona. Miten valtavia kaktukset voivatkaan olla? Välttämättä ei tarvitse mennä edes kansallispuiston puolelle, komeita yksilöitä on myös ulkopuolella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERASan Luis Obispo, Kalifornia. Yhdistä edullinen majoitus ja sympaattinen pikkukaupunki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAAliso Beach, Kalifornia. Laguna Beachilla sijaitseva ranta on kaunis, ja muutenkin rantakaupunkien läpi ajaminen ruuhkista huolimatta viihtyisää.

DSC_2949Cape May, New Jersey. Kauniita vanhoja huviloita ja valtava, pehmeähiekkainen biitsi. Kesällä varmaan täynnä porukkaa, syksyllä lähes autio.

auringonallaPA211460Poughkeepsie, New York. Hudsonjoen varrella sijaitseva pikkukaupunki ei ole mitenkään erityinen ainakaan nopealla vilkaisulla, mutta kävelysilta joen yli on maisemiltaan hieno, etenkin ruska-aikaan!

auringonallaP3060027Naples, Florida. Yksi Floridan tuntemattomista helmistä. Näin täällä ensimmäistä kertaa ikinä vapaudessa uivan delfiinin!

Joskohan tässä nyt olisi tarpeeksi Amerikkaa vähäksi aikaa. Ensi viikolla ollaan sitä paitsi jo lomalla ja Amsterdamissa!

Suosikkikohteeni Amerikassa (matkakuumetta ilmassa!)

Olen välillä ihan pakahtua onnesta, kun mietin mitä kaikkia ihania muistoja olemme saaneet matkustamisen myötä. Kun katselen lomakuvia, muistan aina elävästi sen fiiliksen paikan päältä ja joskus on ihan käsittämätöntä ajatella, että olemme niin etuoikeutettuja, että voimme matkustaa vapaasti minne tahansa. Oman budjettimme ja aikaresurssien puitteissa tietenkin.

Aloin pohtimaan kaikkia niitä paikkoja, joihin haluaisin ehdottomasti matkustaa uudelleen, tai jotka ovat jääneet mieleen erityisesti. Niitä oli niin monta, että päätin sittenkin koota tähän suosikkikohteeni vain yhdestä maasta. Amerikka, mitä kaikkea siellä onkaan tarjolla. Ja sanottakoon, että emme ole nähneet varmasti vielä puoliakaan, eikä käytyjä osavaltioitakaan ole kuin toista kymmentä. Reissuhaaveita on useita, ja odotamme vain oikeaa hetkeä, että pääsemme niitä toteuttamaan.

Listaus ei ole missään järjestyksessä, ennemminkin olen ensin ajatellut länsirannikon puolta, sitten Floridaa ja lopuksi vielä itäpuolta.

grandcanyonIMG_2921

Grand Canyon. Vaikka nämä eivät olekaan missään järjestyksessä, niin kyllä Grand Canyonin ilmestyminen auringonnousun aikaan nenän eteen niin valtavana, kaikki äänet imevänä aukkona on ollut yksi hienoimmista kokemuksista ikinä. Oli todellinen onnenpotku, että emme jääneet Flagstaffiin motellille nukkumaan hyviä yöunia vaan heräsimme jo kolmen aikoihin ja ajoimme sysipimeässä yössä kanjonille. Olimme perillä juuri auringonnousun aikaan eikä paikalla ollut kuin pari ihmistä lisäksemme, sillä emme menneet muutenkaan minnekään päänäköalapaikalle. Vaaleanpunainen usva ja ääretön hiljaisuus paljastivat valtavan kanjonin pala palalta!

P7026372

Death Valley. Pidän jostain syystä aavikoista ja erämaasta, ne ovat jotenkin todella romanttisia paikkoja. Death Valley ei ole mikään valtava nähtävyys, mutta jotenkin se reilun 50 lämpötila yhdistettynä niin karuun maisemaan oli jotain todella turruttavaa, muistan sen aina! Jos olet Vegasissa, niin kannattaa ehdottomasti tehdä pieni autoretki Death Valleyn suuntaan.

antelopecanyonDSC_0354

Antelope Canyon. Kaikki varmaan tietävätkin, että kanjoniin tehdään vain opastettuja retkiä ja se tarkoittaa sitä, että vaikka kuvissa näyttää toisin, niin ruuhkaahan siellä tulee. Silti kanjoni oranssin eri sävyisine seinämineen oli jotain, millaista en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Olisi huippua päästä kävelemään kanjonissa omassa rauhassa, mutta harmi kyllä se ei taida olla mahdollista. Ajankohdaksi kannattaa valita peak time, koska silloin auringonvalo on kanjonissa parhaimmillaan.

monumentvalleyDSC_0425

Monument Valley. Ajoimme Monument Valleyn läpi ihan liian kiireellä, ja lisäksi Utahilla olisi varmasti paljon hienoja maisemia ihan lähietäisyydellä. Seuraavalla kerralla haluan majoittua Monument Valleyssa näköalapaikalla olevassa hotellissa ja nähdä auringonlaskun!

P6295657

Kalifornian rantatie. Aloitimme ensimmäisen roadtripimme San Franciscosta ja ajoimme kuuluisaa Kalifornian rantatietä aina San Luis Obispoon (viehättävä pikkukaupunki) saakka. En koskaan unohda sitä tunnetta, kun ensimmäinen suuri seikkailu on edessä, tie mutkittelee korkealla kalliolla ja alhaalla näkyy syvän sinisenä kimaltava meri.

auringonallaDSC_9644

Los Angeles. Vaikka kaupungissa on huonojakin puolia, niin silti se on yksi lemppareistani. Erityisen kaunis Losi on auringon laskiessa, oli näköalapaikkana sitten Griffith Observatory tai Mulholland Drive. Kaupungin lukuisat korkeat palmut teiden varsilla tuovat ihan omanlaisensa fiiliksen, ja lukuisilla eri rannoilla on lomatunnelmaa kerrakseen.

auringonallaDSC_0834

Palm Springs ja Joshua Tree National Park. Nämä sijaitsevat niin lähekkäin, että niputin siksi yhteen. Joshua Treen kansallispuisto ei ole mikään valtava, mutta jotain kiehtovaa siinäkin on kaikessa karuudessaan. Palm Springsiä emme ehtineet edes hirveästi näkemään, mutta jotenkin se aavikolla puhaltava tuuli ja vaalea hiekka siellä täällä loivat jopa melko aavemaisen tunnelman, ainakin yöllä.

auringonallaDSC_0540

Albuquerque. New Mexicon pieni pääkaupunki on must-kohde ainakin kaikille Breaking Bad -faneille. Ja kaupunki on muutenkin jotenkin sympaattinen. Vanha kaupunki on perinteistä punertavaa pyöreäreunaista rakennustyyliä, yliopiston lähettyvillä löytyy taas katutaidetta ja edullisia ravintoloita. Ja tietenkin kaupungissa on lukuisia tv-sarjan kuvauspaikkoja.

auringonallaP3060059

Everglades. Mikään ei ole niin jännittävää kuin alligaattorijahti. Ja jahdilla tarkoitan sitä, että niitä yrittää omatoimisesti bongailla ajamalla autolla eri jorpakoiden äärelle ja kurkottaa päänsä hipihiljaa tien laidalta, jotta näkisi edes vilauksen alligaattorin hännästä. Hui, kuinka pelkäsinkään tuota ajatusta etukäteen, edes autosta nousemista sellaisella alueella, mutta sitten alkumatkasta nähdyt kolme alligaattorin poikasta sulattivat minut täysin. Onneksi niiden mama ei näyttäytynyt, vaikka myöhemmin bongasimme kyllä isojakin yksilöitä, ja joskus jopa todella läheltä!

P3073166

Key West ja Florida Keys. Jenkkien eteläisimmän kaupungin tunnelma on ihastuttavan trooppinen ja talot kauniita kuin satukirjassa. Miinusta tulee tietenkin ruuhkista ja parkkipaikkojen vähyydestä, mutta ehkä seuraavalla kerralla yrittäisin venyttää budjettiin yöpymisen Key Westissä. Ajomatka Florida Keysien läpi on hieno kokemus, vaikka välillä saaret ovat todella pusikkoisia eikä turkoosista merimaisemasta ole tietoakaan. Onneksi matkan varrelle osuu loputon määrä siltoja.

auringonallaPA221529

Fire Island. New Yorkin -lomaan yhdistetty mini roadtrip on aina hyvä idea. Ja ajomatkalla Hamptoneiden suuntaan kannattaa pysähtyä Fire Islandilla, joka on todella kapea ja karu saari upeine rantoineen ja majakkoineen. Tykkäsin myös Montaukin tunnelmasta, kuten koko Long Islandista (en tietenkään siitä pusikkoisesta motarista). Syksyllä alueella on supersöpöjä kurpitsapeltoja ja muuten todella hiljaista ja rauhallista.

auringonallaPA211380

New York. Enhän voisi jättää tällaiselta listalta pois New Yorkia. Kaupunkia, joka yhtä aikaa ärsyttää ja ihastuttaa, mutta enimmäkseen saa turistin tuntemaan olonsa elokuvamaiseksi. Kaikki paikat ovat tuttuja entuudestaan, vaikka niissä ei olisi koskaan itse vieraillut. Silti jokaisen nurkan takaa voi löytää jotain yllättävää.

No, mites on, mitkä on teidän suosikkikohteita? Itseä kiinnostaisi kovasti ainakin maan luoteisosa, ja todennäköisesti suuntaamme sinne sitten seuraavaksi. Tästä listauksesta jäi kyllä puuttumaan vaikka mitä kivoja, pienempiä ja/tai tuntemattomampia paikkoja. Ehkä niille pitäisi tehdä ihan oma listansa.

Roadtrip 2015 -reittimme

Viime kesän Amerikan roadtripistä alkaa olla jo vuosi, eikä muistot ole yhtään haalistuneet vain päin vastoin, se on edelleen yksi parhaista reissuista ikinä. Mitä kaikkea matkan varrelle sitten osuikaan? Aika monta erilaista paikkaa, tässä niistä jokaisesta pienet maistiaiset!

Los Angeles, osa 1: Lennot Losiin, auto alle ja heti Sunset Bulevardin motellikirjautumisemme jälkeen lähimpään In-n-Outiin. Loistava alku lomalle, vaikkei kaikki sujunutkaan autonvuokrauksessa niin jouhevasti kuin olisi toivonut. Hengasimme muutaman päivän aikana mm. Silver Lakessa, Downtownissa ja Manhattan Beachilla ja kävimme tuttuun tapaan Mulhollan Drivella ja Griffith Obsevatorylla.

auringonallaDSC_9381 auringonallaDSC_9617
auringonallaDSC_9590 auringonallaDSC_9546

Amboy: Matkalla Vegasiin ainoa pysähdyspaikkamme oli Route 66 -kylä Amboy keskellä erämaata. Kuumuus iski vasten kasvoja ja aurinko tuntui kärventävältä, joten auton ilmastointiin piti paeta heti kymmenen minuutin päästä. Mutta hiekkaiset erämaamaisemat ovat joka kerta sykähdyttäviä!

auringonallaDSC_9680 auringonallaDSC_9686

Las Vegas: Saapuminen Vegasiin oli vieläkin rasittavampaa kuin edellisellä kerralla, mutta (edullinen) huone hulppeasti ylhäällä kattojen tasalla kompensoi aina hieman. Emme tulleet tälläkään kertaa pelamaan, vaan kauhistelemaan menoa, syömään Bellagion buffetissa ja tekemään muutaman ostoksen tutussa outlet mallissa. Ja ottamaan rennosti ennen aikaisia herätyksiä ja pidempiä ajopäiviä.

auringonallaDSC_9747 auringonallaDSC_9753
auringonallaDSC_9783

Hooverin pato: Matka Flagstaffiin kulki Hooverin padon ohi, jossa teimme lyhyen pysähdyksen. Upeat maisemat ja Antti löysi patorakennuksista kaikkia hienoja art deco -yksityiskohtia. Minä säikähdin kärventävää aurinkoa ja kävin padolla vain pikaisesti ja pakenin varjoihin.

auringonallaDSC_9959 auringonallaDSC_9974

Slide Rock State Park: Kuumaa päivää ei vilvoita mikään niin hyvin kuin pulahtaminen kylmään veteen sileän kallion muodostamassa vesiliukumäessä. Note to self: älä kaadu seuraavalla kerralla liukkaalla kalliolla!

auringonallaDSC_0006

Grand Canyon: Reissun ehkä upein kokemus. Lähdimme liikenteeseen jo kolmen jälkeen, jotta olimme perillä etukäteen valikoimassamme näköalapaikassa ennen auringonnousua. On hankala kuvailla sitä tunnetta, kun aurinko nousee vaaleanpunaisen usvan myötä ja paljastaa valtavan kanjonin pikku hiljaa. Ja se ääretön hiljaisuus, sillä onneksemme paikalla oli vain muutama muu.

grandcanyonDSC_0035 grandcanyonIMG_2909

Page: Saapuminen Pageen oli sähläämistä paikallisen ajan kanssa ja turhautumista säkenöivään helteeseen. Meillä olisi ollut aikaa käydä Horseshoe Bendillä, mutta kuumuus ja väsymys lannistivat meidät ensin auton, sitten ravintolan ja lopulta motellihuoneen ilmastointiin. Seuraavana päivänä vierailimme upealla Antelope Canyonilla, ja vaikka kokemus oli hieman erilainen kuin olisi odottanut, niin silti se jää mieleen varmasti ikuisesti.

antelopecanyonDSC_0354 antelopecanyonDSC_0266

Monument Valley: Ajomatka Monument Valleyn läpi Arizonasta Utahin puolelle oli pelkkää huokailua. Kunpa aikaa olisi ollut enemmän! Utahia pitää mennä tutkimaan myös seuraavalla reissulla.

monumentvalleyDSC_0425 monumentvalleyDSC_0451

Cortez: Coloradon puolella oleva Cortez oli sattumanvaraisesti valittu yöpaikka, pelkästään sopivan sijaintinsa vuoksi. Saavuimme myöhään iltapäivällä ja suht väsyneinä, joten kaaduimme motellisänkyihin melkein suoraan, mutta seuraavana aamuna kiertelimme kylää vähän aikaa kävellen ja lopuksi pysähdyimme parissa paikkaa vielä lähtiessä. Ihanaa länkkäritunnelmaa, vintage-henkeä ja kauniita seinämaalauksia! Toisaalta myös autioituneita rakennuksia ja hiljainen kylä.

auringonallaDSC_0482
auringonallaDSC_0498

Albuquerque: Tulimme New Mexicon puolelle neljän osavaltion risteyskohdan kautta. Albuquerque oli valikoitunut reitin varrelle osittain suosikkisarjamme Breaking Badin myötä, joten teimme pienen kierroksen kuvauspaikkoihin. Samalla näimme kaupunkia kivasti. Söimme telkkarista tutussa paikassa yliopiston vieressä ja samalla huomasimme, kuinka kivan värikäs kaupunki Albuquerque on. Seuraavana aamuna vierailimme vielä vanhassa kaupungissa, ilman turistien tungosta. Yllätyin kaupungista, haluaisin sinne uudestaan!

auringonallaDSC_0528 auringonallaDSC_0533 auringonallaDSC_0554

Very Large Array: Scifi-tunnelmaa keskellä erämaata! Täällä korostui hyvin aavikkomaisemien kirkkaansininen taivas ja valkoiset kumpupilvet. Seuraava yö Truth or Consequences -nimisessä kylässä oli mieleenpainuva, eikä vähiten motellia vaivanneen ötökkäongelman takia.

auringonallaDSC_0638 auringonallaDSC_0676

El Paso: Reitin varrelle haluttiin myös pieni pala Texasia. El Paso oli aika ristiriitainen paikka. Toisaalta pidin kaupungin meksikolaisfiiliksistä, toisaalta muuri El Pason ja Juarezin välillä oli aivan jäätävä kokemus. Miten ihmiset voivat elää näin, vartioidulla muurilla eroteltuna? Auringonlasku näköalapaikalta oli kaunis ja erityisesti Juarezin puoli syttyi tuhansiin pieniin valoihin.

auringonallaIMG_3285 auringonallaDSC_0682 auringonallaDSC_0720

Tucson: Monet menevät Tucsoniin kaktusten takia ja niin mekin. Emme vierailleet varsinaisessa Saguaro National Parkissa, sillä sen liepeilläkin kasvoi varsin komeita yksilöitä ja se riitti meille. Itse kaupunki oli todella hiljainen, eikä ketään näkynyt missään, vaikka puitteet olivat viehättävät. Sitä vastoin meteliä oli yöllä, kun viereisessä motellissa riehuttiin siinä määrin, että poliisit tulivat paikalle. Seuraavana aamuna söimme aivan hulvattoman aamupalan.

auringonallaDSC_0767
auringonallaDSC_0729 auringonallaDSC_0755

Phoenix: Phoenixin kaupungista emme saaneet oikein mitään otetta, mutta sen sijaan pysähdyimme matkalla Scottsdalessa,  joka oli selvästi hieman varakkaamman väen paikkakunta. Sähläsin motellissa oven kanssa ja käteni jäi sen väliin niin, että se oli hieman kipeä vielä kuukausia myöhemmin. Harmitti. Toinen telominen samalla matkalla.

auringonallaP7030358

Joshua Tree National Park: Joshua-puita vilisevä kansallispuisto oli listallani ehdottomasti ja ajoimme sen halki käyttäen joitakin tunteja alueella pysähtelyyn ja cholla-kaktusten ja kivimuodostelmien tutkimiseen. Pidempäänkin olisi viihtynyt, mutta nälkä yllätti eikä kyydissä ollut mitään ruokaa. Maisemat oli kyllä hienot!

auringonallaDSC_0834
auringonallaDSC_0868

Palm Springs: Palm Springsin tunnelma oli jotain ainutlaatuista. Kuuma aavikkotuuli, joka ulisi motellin nurkissa etenkin yöllä, vaaleanpunaisena hehkuva taivas, jykevät palmut ja kaupungin laitamilla vellova valkoinen hiekka.

auringonallaP7040400

Los Angeles, osa 2: Paluu Los Angelesiin, sopivasti 4th of Julyna. Aamupäivästä jätimme auton tuttuun päiväparkkiin ja lähdimme kävelemään Venicen kanaaleille. Paluumatkan kävelimme rantakatua. Taisimme jopa istua hetken rannalla. Palasimme rannalle illalla ja kävelimme Santa Monican laiturille. Sää ei ollut parhain ja pilvisyys hieman latisti tunnelmaa, mutta se oli hauska tapa päättää raodtrip.

auringonallaDSC_0898 auringonallaDSC_0920

Nälkä kasvaa ilmeisesti syödessä, sillä suunnitteilla on vielä ainakin muutama erilainen roadtrip Jenkeissä. Pääsemmeköhän jo vuoden päästä kesällä toteuttamaan seuraavaa? Siinä tavoitetta!

Motellielämää: road tripin majoituksista

Syysloman New Yorkin reissuun yhdistettiin totaalinen mini road trip, joten pääsimme viime kesän jälkeen muistuttelemaan mieleen motelliasumisen ihanuutta. Los Angelesista lähteneellä reissulla ehdittiinkin yöpyä yhdessä jos toisessakin motellissa, sillä yövyimme varsinaisessa hotellissa vain kerran (Las Vegasissa). Emme suosineet mitään erityistä ketjua, vaan päätimme motellit sijainnin ja hinnan perusteella, joskin toiveena oli myös kokeilla eri ketjuja. Kahden vuoden takaisesta reissusta oli jäänyt mieleen vain San Franciscon Travelodge (ensimmäinen motellimajoituksemme koskaan) sekä Los Angelesin Paradise Inn ja Rodeway Inn. Losin jälkimmäiselle pätkälle buukattiinkin Culver Cityssä sijaitseva Paradise Inn ja olo oli kuin kotiin olisi mennyt.

auringonallaP7046617 auringonallaP7056841

Yksi merkittävä huomio tuli tehtyä heti alkuun: hintataso ei ollut sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Majoituksiemme hinnat vaihtelivat n. 30-100 dollarin välillä, suurimman osan ollessa noin viitisen kymppiä. Halvin majoitus löytyi Tucsonin Copper Cactus Innistä, joka oli samalla myös ehdottomasti reissun kitsein motelli. Kalleinta oli odotetusti Pagessa, joka kuulemma usein myös myydään sesonkiaikaan loppuun ennakkoon. Siihen nähden satanen perusmotellihuoneesta ja jonkinlaisesta aamupalasta oli mielestäni hyvä löytö. Paljon kalliimmallakin olisi päässyt! Myös Los Angelesin majoitukset olivat yllättävän kalliita ja lopulta päädyin Hollywoodin Stars Inniin, joka oli nuhruinen ja jotenkin hämärä (siis valaistukseltaan!), mutta hassua kyllä ehdin kotiutua sinne, vietimmehän siellä reissun alkajaisiksi jopa kolme yötä.

auringonallaIMG_3383 auringonallaIMG_3406

Reittimme kulki Las Vegasin kautta, eikä vähiten siksi, että sieltä jos mistä saa rahoilleen vastinetta. Keskellä Stripiä, vastapäätä Caesars Palacea ja Bellagiota, superkitsin Flamingo Hotel & Casinon yläkerroksista saimme tilavan huoneen ja upean näköalan vain 35 dollarilla. Tosin mainittakoon, että päin vastoin kuin edellisellä reissulla Golden Nuggetissa, Flamingossa kaikkien piti maksaa ”resort fee”, joka sisälsi käytännössä vain netin käytön. Maksu oli muutaman kympin, joten kokonaisuudessaan homma ei tullut kalliiksi, sillä huoneemme hintaan kuului continental breakfast. Aamupala piti kylläkin sisällään vain muutaman vapaavalintaisen tuotteen hotellin kahvilasta, eikä meille koskaan selvinnyt, että kuinka paljon ”aamupalarahaa” meillä olisi huonekortillamme käytettävissä. Kahvilan henkilökunta ei ollut asiasta millään muotoa tietoinen.

auringonallaDSC_9800 auringonallaIMG_2827

Reissun ainoa huono valinta osui Truth or Consequnces nimisessä kylässä (kyllä!), josta olimme varanneet ennakkoon Motel 6 -ketjun majoituksen Hotels.comin kautta. Pahinta paikassa oli meille tuntemattomat ötökät, joita alkoi ilmestyä entistä enemmän iltaa kohden. Kuulin myös yöllä jonkun tyttöporukan kiljuvan torakoista, joten sanomattakin selvää, että nukkumisesta ei tullut juuri mitään. Lisäksi motellin vastaanottovirkalija oli ihan pokkana peruuttanut Hotels.comin varauksemme ja tehnyt heidän kauttaa uuden, ja näin minä menetin yhden palkintoyöni. Asian olisi voinut selvittää Hotels.comin kautta, mutta minulla ei ollut asiasta enää kuittia (tai en jaksanut etsiä sitä näin pienen jutun vuoksi).

auringonallaIMG_4986 auringonallaIMG_3305

Kaiken kaikkiaan pidän motellielämästä. Siinä on aina lähdön tunnetta, autolla kurvataan suoraan huoneen eteen ja jääkaappiin säilötään vähintään jotain juomista kylmenemään, vaikka kaikki pitääkin pakata mukaan taas heti huomenna. Motelliaamupalat ovat yleensä toinen toistaan kehnompia, vaikka niidenkin taso vaihtelee. Ylimakea appelsiinimehu, supersokerinen jugurtti ja yksittäispakattu teollisuusviineri saavat suorastaan kylmät väreet kulkemaan, mutta toisaalta joskus tarjolla on tuoreita hedelmiä, kananmunia, normaalia appelsiinimehua, ihan hyvää kahvia ja tuoreita donitseja ja bageleita. Ja vohvelirauta kirvoittaa aina ensimmäisellä kerralla innostuneita hihkaisuja, vaikka aika pian muistankin, että ne valmistaikinasta tehdyt kiekot maistuvat aika pahvisille.

auringonallaP7067171 auringonallaP7067175

Lokakuun Nykin reissun Hamptonsin motellimme oli lähes tyhjä, uima-allasalue oli suljettu ja sesongin jälkeinen uinuminen oli läsnä kaikkialla. Olimme lähdössä takaisin kaupunkiin aamusella ja pakkasin kaksikerroksisen motellirakennuksen toiselle puolelle parkeerattua autoamme, kun erehdyin alitajuisesti luulemaan, että olemme paikan ainoat asiakkaat. Kipaisin luhtiportaat takaisin yläkertaan ja ryntäsin ensimmäisestä avoimesta ovesta sisälle. En tiedä kumpi meistä hämmentyi enemmän, minä vai harmaahiuksinen pappa, joka istui pöydän ääressä tuolissa, jota kuinkin siinä, missä olin nähnyt Antin istumassa lähtiessäni. Sain sentään pyydettyä anteeksi ja vaihdettua naapurihuoneeseen.

auringonallaIMG_0607 auringonallaIMG_5074

Toivon todella, että haaveemme ensi kesän road tripistä toteutuu ja pääsemme taas harrastamaan motellielämää. Toisaalta on raskasta purkaa tavarat ja pakata ne heti seuraavana päivänä uudelleen, mutta on siinä jatkuvassa lähtemisessä myös tiettyä fiilistä. Varsinkin, jos lähtee aamun pimeinä tunteina kohti auringonnousua, onko mitään parempaa?

auringonallaP6285273

Kävelyllä Venicessä: kanaalit ja ranta

Kirjoitin marraskuussa, että elämme vaarallisia aikoja matkavarausten suhteen, saahan sysipimeän ja räntäsateen yhdistelmä mielen haaveilemaan palmuista ja auringosta 24/7. No ei tämä joulun aikakaan ole helpoimmasta päästä, sillä kun vain vilkaiseekin Instagramia, niin verkkokalvot täyttyvät trooppisista fiiliksistä niin Aasiasta kuin Karibialta. Ensi joulun vietän kyllä ehdottomasti jossain kaukana poissa!

Instan selaaminen ei kylläkään aiheuta minussa mitään negatiivisia fiiliksiä siitä, että oma arki jatkuu täällä kotona ihan tavallisena, kun muut ovat lomalla. Päinvastoin, nautin sen tuomasta todellisuuspaosta. Ja lisää haaveilua ja muistelua on luvassa joulun pyhinä, kun ajattelimme järjestää itsellemme Californication-maratonin, olihan 6-7 tuotantokaudet juuri lisätty Netflixiin. Voi, mitä ihania muistoja meillä onkaan Losista! Ei se kyllä auta yhtään tähän matkakuumeeseen, joka on edennyt jo siihen vaiheeseen, että mahdollisia reittivaihtoehtoja mietitään jo kovasti.

auringonallaDSC_0898auringonallaDSC_0900
auringonallaDSC_0907auringonallaDSC_0920
auringonallaDSC_0922Viime kesän road tripin postaukset alkavat olla lopuillaan ja niissä on päästy jo Palm Springsiin asti, minkä jälkeen meillä oli enää yksi yö Los Angelesissa. Viimeiselle Losin päivällemme olimme suunnitelleet tuttuun tapaan Veniceä ja Santa Monicaa, kuten kaksi vuotta aikaisemminkin 4th of Julyna. Jätimme auton samaan parkkiin kuin viimeksi (nyt osasimme jo etiketinkin) ja suuntasimme aluksi Venicen kanaalialueelle, sillä emme käyneet siellä viimeksi. Kanaalien varrella oli hauska kurkkia paikallisten pienille pihoille ja seurata juhlapäivän valmisteluja. Kunnon amerikkalaiseen tyyliin kuului tietenkin myös myyjäiset ja muut yhteisölliset katutapahtumat, vaikka pääsääntöisesti kanaalialueella oli rauhallista ja hiljaista. auringonallaDSC_0915
auringonallaDSC_0917auringonallaDSC_0919
auringonallaDSC_0925auringonallaDSC_0926

Venicen rannalle saavuttaessa meteli- ja vilkkaustaso nousikin sitten kertaheitolla, ja tuttuun tapaan vastaan tuli vaikka minkälaista vipeltäjää. Pysähdyimme seuraamaan hetkeksi niin kehonrakentajia ja koripalloilijoita kuin skeittareita ja katutanssijoita. Friikkisirkuksen edustalla oli omat taiteilijansa ja kadun varret olivat täynnä unisieppareiden myyjiä ja muita hippejä. Kävimme hetken aikaa istumassa rannalla ja söimme pizzaslicet lounaaksi. Samalla kaavalla mentiin siis niidenkin suhteen kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Ehkä tästä tulee kesäperinteemme?

auringonallaDSC_0996auringonallaDSC_0973
auringonallaDSC_0933auringonallaDSC_0935
auringonallaIMG_3605auringonallaIMG_3607
auringonallaDSC_0946auringonallaDSC_0959
auringonallaDSC_0962auringonallaDSC_0966
auringonallaDSC_0993auringonallaDSC_0977
auringonallaDSC_0978auringonallaDSC_0995

Joshua Tree Park ja vaaleanpunainen Palm Springs

Joshua Tree National Park oli ehdottomasti Kalifornia-listallamme viime kesän road tripillä. Karut autiomaaseudut viehättävät kummasti ja ihastelen aina auton ikkunasta niiden karunkauniita ja vähälukuisia kasveja. Lähestyimme Joshua Treen kansallispuistoa Phoenixin suunnasta ja maksettuamme puistomaksun visitor centeriin ja saatuamme alueen kartan, lähdimme suuntaamaan kohti Palm Springsiä lähintä reittiä, joka sopivasti kattoikin monia ”päänähtävyyksiä”.

auringonallaIMG_3454auringonallaDSC_0822
auringonallaDSC_0817Alkumatkasta maisema oli melko tavanomaista, mutta pysähtelimme silti kuvaamaan pikkuruisia palmuja ja kaktuksia, kun siihen kerrankin oli mahdollisuus. Kaktuksia kyttäsin toisaalta vähän turhaankin, sillä edessä oli tulossa varsinainen cholla-kaktusten tarha, joka tuntui olevan ihan kuin jostain toisesta maailmasta. Samalla tuli todettua, että kyseiset kaktukset eivät ole käytännössä ”pehmeitä, ihan kuin niillä olisi turkki päällä”, kuten ilman lähempää tarkastelua olin harhaisesti luullut. Sain siis kaktuksista ihan tarpeekseni yhdelle reissulle ja loppumatkalla en enää osoitellut ikkunasta jokaista vastaan tulevaa yksilöä. auringonallaDSC_0827
auringonallaDSC_0831auringonallaDSC_0834

Seuraavaksi päätimme pysähtyä Skull Rockin kohdalla, joka nimensä mukaisesti on pääkalloa muistuttava kivi. Tässä vaiheessa puistoa kivet alkoivat muutenkin olla hassunhauskoja pehmeän pyöreäreunaisia, suuria ja okranvärisiä. Joshua-puutkin olivat vihdoin ilmestyneet maisemaan, sillä reittimme alkupäässä niitä ei ollut lainkaan.

auringonallaDSC_0836auringonallaDSC_0839
auringonallaDSC_0842auringonallaDSC_0844
auringonallaDSC_0847auringonallaDSC_0851

Poikkesimme päätieltä sen verran, että ajoimme Keys-näköalapaikalle, josta pystyi ihailemaan kumpuilevaa hiekan ja kiven väristä maastoa yläilmoista käsin. On varmaan selvää, että haaleanvaalean sävyinen maisema miellytti aavikko-silmääni kovasti.

auringonallaIMG_3524auringonallaDSC_0868
auringonallaDSC_0860auringonallaDSC_0876

Loppumatkasta olimme jo niin nälkäisiä (jotkut olivat taas syöneet pikaisen aamupalan motellissa ja lähteneet liikenteeseen pelkillä vesipulloilla), että meidän oli pakko ajaa vain eteenpäin pysähtymättä juuri mihinkään. Matkan varrelle jäi mielenkiintoisia pikkukyliä, kuten itse Joshua Tree. Halusimme kuitenkin olla majapaikassamme Palm Springsissä ennen auringonlaskua.

auringonallaDSC_0890auringonallaIMG_3573
auringonallaIMG_3564Perillä meitä odotti vaaleanpunainen Palm Springs Inn -motellimme ja jokseenkin suloinen huoneemme, jonka nurkissa aavikkotuuli ulisi koko seuraavan yön. Muutenkin muistan Palm Springsistä elävästi muutaman asian: kuuma iltatuuli, upea vaaleanpunainen auringonlasku ja valkoinen hiekka, jota oli mielin määrin heti kaupunkialueen ulkopuolella. Se oli aika hyvä aavikkopäivä. auringonallaP7040400
auringonallaDSC_0883auringonallaDSC_0881

Tucson, kaktusten valtakunta

Olimme valinneet Tucsonin majoitukseksemme koko reissun kitsimmän motellin. Copper Cactus Inn oli rähjäinen, mutta lopulta ihan kelpo yösija, eikä siellä olosuhteista huolimatta ollut mitään merkkiä ötökkäpainajaisen toistumisesta. Ja onnistuimmepa majoittumaan Tucsonin upeimman valomainoskyltin viereen!

auringonallaIMG_3383auringonallaDSC_0759

Tiesin odottaa Tucsonilta kaktuksia, mutta hauskaa oli, että niitä kasvoi kaupungissakin siellä täällä. Teimme lyhyen kaupunkikierroksen, jonka aikana ehdimme huomata edellämainitun lisäksi, että 1) Tucsonin keskusta on hyvin pieni, 2) siellä on mielenkiintoisen näköisiä rakennuksia, mutta ihmisiä ei näy juuri missään, 3) jotkut hemmetin heinäsirkat pitävät ihan tajuttoman kovaa meteliä, varsinkin sirittäessään rautaporttia vasten, ja 4) ne sirkat osaa myös lentää!

auringonallaDSC_0729auringonallaDSC_0734
auringonallaDSC_0742auringonallaIMG_3395
auringonallaIMG_3398Seuraavana aamuna oli aika lähteä kohti Phoenixia, mutta sitä ennen ajoimme Saguaron kansallispuiston liepeille tutkimaan vielä hieman lisää kaktuksia. Emme menneet varsinaisen kansallispuiston alueelle, sillä kaktuksia oli ihan riittävästi puiston ulkopuolellakin. Melko valtavia olivatkin!auringonallaDSC_0794
auringonallaDSC_0767Saguaro

Erämaan autioilla pihoilla

Road tripin aikana tuli ajettua jokunenkin maili erämaassa. Pysähdyimme heti alkumatkasta Los Angelesin ja Las Vegasin välillä Amboyssa, joka ei ole varsinaisesti mitenkään autioitunut, mutta melko hylätylle siellä silti näytti. Ajomatkojen aikana vastaan tuli lukuisia asumattomia taloja, autonraatoja ja entisiä huoltoasemia, kauppoja tai ravintoloita. Sinne ovat jääneet, pystyyn kuolemaan, kun elämä on siirtynyt jonnekin muualle.

auringonallaIMG_3359auringonallaIMG_3361
auringonallaIMG_3363El Pasosta lähdettäessä paahdoimme melkein yhtä kyytiä moottoritietä kohti Tucsonia. Yhden kylän kohdalla kaarsimme liittymästä vanhalle, pienemmälle tielle ja olimme taas keskellä yhtä puoliautioitunutta kylää. Kyseessä oli Bowie, joka on melkein elokuvista tuttu Rambon kotikylä. Tosin kylää ei koskaan näytetä, siihen vain viitataan. Mutta nimi oli Antille tuttu, joten kurvasimme tuppukylän läpi ja pysähdyimme hetkeksi. Kylän koirat haukkuivat meille niin, että autiot kadut raikuivat. Eivät olleet tainneet nähdä vieraita pitkään aikaan. auringonallaIMG_3365
auringonallaIMG_3364auringonallaIMG_3366
auringonallaIMG_3367auringonallaIMG_3369

Meksikolainen El Paso

El Paso valikoitui kiintopisteeksemme road tripillä siksi, että halusimme koukata edes pienen kulmauksen verran Texasin puolelle ja toisaalta Meksikon läheisyys kiehtoi. Olisi ollut hienoa kurvata samalla rajan toiselle puolelle, mutta siihen ei ollut aikaa, enkä tiedä millaisia käytännön toimenpiteitä se olisi vaatinut.

Kaupunkiin saavuttuamme ajelimme aluksi päämäärättömästi rajaa ja Rio Grandea myötäillen. Oli lähes shokki huomata, kuinka kaksi kaupunkia elävät eristettyinä toisistaan ja kuitenkin vain kivenheiton päässä. Kun auton ikkunasta katsoi ulos, näkyi Juárezin puolen talomeri hieman ränsistyneenä mutta paikoin värikkäänä. Siitä ei ollut epäilystäkään, että missä menee raja, sillä muurin läsnäolo oli huomattava ja siellä missä joki ei tuonut lisäestettä rajan ylittämiseen, partioi paikalla vartijat.

Me lähdimme El Pasoon etsimään meksikolaista fiilistä ja sitä myös saimme. Ajoimme autoilukierroksemme päätteeksi keskustassa melko satunnaisesti lähelle rajanylityspaikkaa. Jätimme auton parkkiin ja kiertelimme hetken verran lähikortteleita, joissa soi lattarityyliin musiikki ja talot olivat iloisen värikkäitä samoin kuin kadulla liikkuvat ihmiset. Eipä olisi uskonut, että Texasissa ollaan.

auringonallaIMG_3282auringonallaIMG_3285
auringonallaIMG_3280auringonallaIMG_3291
auringonallaIMG_3295Illalla menimme juuri ennen auringonlaskua kaupungin kauneimmalle näköalapaikalle ja seurasimme pimenevää iltaa ja tuhansien valojen syttymistä. Juárezin puoli näytti kimmeltävälle valomerelle ja sieltä ylhäältä käsin rajanveto tuntui vielä käsittämättömälle: tässä on USA, tuossa on Meksiko. auringonallaIMG_3332
auringonallaDSC_0689auringonallaDSC_0688
auringonallaDSC_0682auringonallaDSC_0695
auringonallaDSC_0713auringonallaauringonallaDSC_0716
auringonallaDSC_0720
auringonallaDSC_0726

Very Large Array

Eiköhän palata taas road tripin pariin, vaikka reissusta alkaa olla kulunut jo kuukausia, huh! Ja seuraava Jenkki-reissukin on jo ihan käsillä, joten parempi pistää isompi vaihde silmään.

Very Large Array ei sanonut minulle mitään ennen kesäkuuta, mutta Anttia se oli kiinnostanut pidemmän aikaa. Paikka sijaitsi (melko) sopivasti Albuquerquen ja El Pason välillä, tehden vain pienen(?) mutkan Socorron kohdalta. Radio-observatoriolla on pieni visitor center, jonne kurvasimme heti ensimmäiseksi. Alueen pääsymaksu ei ollut mitään maltaita ja sillä olisi saanut omatoimisen kierroksen lisäksi opastetun kierroksen ja esityksen aditoriossa.

Me päätimme kierrellä nopeasti itseksemme, vaikka toisaalta eipä siellä juuri muita turisteja näkynyt sillä hetkellä. Kierros ei ole todellakaan pitkä, vaan kävellä saa lähinnä yhden jättimäisen lautasantennin luokse ja muutamaan muuhun paikkaan pihapiirissä. Käytännössä antenneja voi ihailla kauempaa myös päätieltä käsin. En ihmettele, että täällä on kuvattu ainakin yksi tieteiselokuva!

auringonallaIMG_3249auringonallaIMG_3253
auringonallaIMG_3255auringonallaDSC_0610
auringonallaDSC_0615auringonallaDSC_0634 auringonallaDSC_0638auringonallaDSC_0663
auringonallaDSC_0664auringonallaDSC_0676