Kävelyllä Venicessä: kanaalit ja ranta

Kirjoitin marraskuussa, että elämme vaarallisia aikoja matkavarausten suhteen, saahan sysipimeän ja räntäsateen yhdistelmä mielen haaveilemaan palmuista ja auringosta 24/7. No ei tämä joulun aikakaan ole helpoimmasta päästä, sillä kun vain vilkaiseekin Instagramia, niin verkkokalvot täyttyvät trooppisista fiiliksistä niin Aasiasta kuin Karibialta. Ensi joulun vietän kyllä ehdottomasti jossain kaukana poissa!

Instan selaaminen ei kylläkään aiheuta minussa mitään negatiivisia fiiliksiä siitä, että oma arki jatkuu täällä kotona ihan tavallisena, kun muut ovat lomalla. Päinvastoin, nautin sen tuomasta todellisuuspaosta. Ja lisää haaveilua ja muistelua on luvassa joulun pyhinä, kun ajattelimme järjestää itsellemme Californication-maratonin, olihan 6-7 tuotantokaudet juuri lisätty Netflixiin. Voi, mitä ihania muistoja meillä onkaan Losista! Ei se kyllä auta yhtään tähän matkakuumeeseen, joka on edennyt jo siihen vaiheeseen, että mahdollisia reittivaihtoehtoja mietitään jo kovasti.

auringonallaDSC_0898auringonallaDSC_0900
auringonallaDSC_0907auringonallaDSC_0920
auringonallaDSC_0922Viime kesän road tripin postaukset alkavat olla lopuillaan ja niissä on päästy jo Palm Springsiin asti, minkä jälkeen meillä oli enää yksi yö Los Angelesissa. Viimeiselle Losin päivällemme olimme suunnitelleet tuttuun tapaan Veniceä ja Santa Monicaa, kuten kaksi vuotta aikaisemminkin 4th of Julyna. Jätimme auton samaan parkkiin kuin viimeksi (nyt osasimme jo etiketinkin) ja suuntasimme aluksi Venicen kanaalialueelle, sillä emme käyneet siellä viimeksi. Kanaalien varrella oli hauska kurkkia paikallisten pienille pihoille ja seurata juhlapäivän valmisteluja. Kunnon amerikkalaiseen tyyliin kuului tietenkin myös myyjäiset ja muut yhteisölliset katutapahtumat, vaikka pääsääntöisesti kanaalialueella oli rauhallista ja hiljaista. auringonallaDSC_0915
auringonallaDSC_0917auringonallaDSC_0919
auringonallaDSC_0925auringonallaDSC_0926

Venicen rannalle saavuttaessa meteli- ja vilkkaustaso nousikin sitten kertaheitolla, ja tuttuun tapaan vastaan tuli vaikka minkälaista vipeltäjää. Pysähdyimme seuraamaan hetkeksi niin kehonrakentajia ja koripalloilijoita kuin skeittareita ja katutanssijoita. Friikkisirkuksen edustalla oli omat taiteilijansa ja kadun varret olivat täynnä unisieppareiden myyjiä ja muita hippejä. Kävimme hetken aikaa istumassa rannalla ja söimme pizzaslicet lounaaksi. Samalla kaavalla mentiin siis niidenkin suhteen kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Ehkä tästä tulee kesäperinteemme?

auringonallaDSC_0996auringonallaDSC_0973
auringonallaDSC_0933auringonallaDSC_0935
auringonallaIMG_3605auringonallaIMG_3607
auringonallaDSC_0946auringonallaDSC_0959
auringonallaDSC_0962auringonallaDSC_0966
auringonallaDSC_0993auringonallaDSC_0977
auringonallaDSC_0978auringonallaDSC_0995

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s