Olin tasan vuosi sitten Budapestissa, mutta huomasin juuri, että en ole kirjoittanut kuin yhden postauksen kaupungista, vaikka se teki minuun vaikutuksen. Lähdin Budapestiin odotuksella, että siellä on edullista, täyteläistä ruokaa, vanhoja rakennuksia, kulttuuria ja kylpylöitä. Ja olihan niitä kaikkia, mutta oli myös muuta: trendikkäitä mutta viihtyisiä rauniobaareja, viehättäviä katuja ja pieniä ravintoloita ihan joka kulmalla, mielenkiintoisia ostosmahdollisuuksia ja eläväinen kaupunkikulttuuri. Yllätyin, kun pääsin kirkkojen ja katedraalien sijaan kuvaamaan graffiteja.
Loma oli lyhyt, mutta ehdimme sen aikana kokea sekä vanhaa että uutta Budapestiä, joten voin suositella kaupunkia viikonloppukohteena. Mitä sitten ehdimme tekemään kaupungissa? No ainakin seuraavaa:
Aloitimme aamut kahvila-aamupalalla. Hotellimme hintaan kuului aamupala, joka tilattiin listalta läheisessä kahvilassa. Ensimmäisenä aamuna katselimme kaatosadetta avonaisesta ikkunasta, mutta emme antaneet sen masentaa.
Kävelimme siltoja. Budapest on siltojen kaupunki. Ja nämä sillat ovat ihanan helposti lähestyttäviä ja niitä pitkin pääsevät jalankulkijatkin helposti ylittämään Tonavan.
Lounastimme kauppahallissa. Kauppahalli on nähtävyys ja sitä mieltä olivat kaupungin muutkin turistit. Hieman ahdasta, mutta saimme lopulta oman unkarilaisen paistetun ohuen leivän, langoksen, ja tilasimme epähuomiossa sen kaikilla täytteillä, hups!
Kävimme kylpylässä, tai ainakin vilkaisimme. Vaikka emme lähteneet spa-lomalle, halusimme kuitenkin kurkistaa ehkä sen tunnetuimman, Szechenyin aulaan. Uskoisitteko, että kyseessä on kylpylä?
Kahvittelimme prameassa kahvilassa. Lähdimme umpimähkään etsimään kahvilaa, ja löysimme aivan täydellisen (Auguszt Cukraszdan): kullalla silattu ja tunnelmallisen pieni. Jaoimme viimeisen kermaleivoksen, sillä iltapäivällä vitriinejä ei enää täydennetty.
Nousimme Budan puolella kukkulalle. Emmekä edes nousseet omin voimin, vaan funikulaarilla. Näkymät ovat kyllä käymisen arvoiset ja samalla kannattaa kierrellä Linnavuoren katuja.
Kävelimme 7. kaupunginosassa. Juutalaiskaupunginosan kadut olivat ne mielenkiintoisimmat ja olisimme voineet piipahtaa lähes jokaisessa vastaan tulevassa ravintolassa, kahvilassa ja baarissa. Täältä tuli ostettua myös valokuvataidetta ja muita tuliaisia.
Kurkistimme sisäpihoille. Suosittelen vilkaisemaan talojen porttien sisäpuolelle, sillä tavallisenkin julkisivun takana saattaa olla jotain luomoavan kaunista.
Söimme brunssia viiden tähden hotellissa. Viimeisenä päivänä halusimme vähän hienostella, joten suuntasimme Corinthiaan brunssille. Tasokkaan brunssin kuohujuomineen saa kolmella kympillä.
Kävimme oopperassa. Kaiken muun lisäksi myös kulttuuririennot voivat olla uskomattoman halpoja Budapestissa. Me ostimme muutamalla eurolla liput Cosi fan tutteen, puimme hienommat vaatteet yllemme ja kiipesimme oopperatalon ylimpään katsomoon, jossa pelkkä vilkaisu alaspäin alkoi pyörryttää. Lavaa kyseisiltä paikoilta ei nähnyt, mutta upeat puitteet kyllä.
Hengailimme rauniobaareissa. Kertit ovat Budapestin iltaelämän sydän. Kävimme ensimmäisenä iltana tunnetuimmassa Szimpla Kertissä ja myöhemmin lasillisella toisessa rauniobaarissa. Kerteistä saa hyvää ruokaa ja tunnelma on ihanan boheemi.
Ihailimme kaupunkia iltavalaistuksessa. Kukkuloita, valaistuja linnoituksia ja Tonavaa ylittäviä siltoja. Sanomattakin selvää, että iltaisin kaupunki on vähintään yhtä upea kuin päivisin.
Ja tosiaan, emme antaneet sateen haitata!
Mikä on sun lempijuttu Budapestissa?
Auringon alla 