Ihana, ihana häämatka, saisiko sen uusia?

Vuosi sitten elettiin romanttisia hetkiä, kun Ms Ålander ja Mr Busk sanoivat toisilleen tahdon. Tai no jos totta puhutaan, niin en muista mitä siellä siviilivihkimisessä sanottiin, muistan vain sen lämpimän tunteen, joka ei suinkaan johtunut vihkipaikan kynttilöitä täynnä olevasta näyttävästä takasta, jonka edessä seisoimme, vaan kaikista niistä seikkailuista, jotka olemme kokeneet ja joita tulemme vielä kokemaan. Yhdessä.

DSC_3579 DSC_3244
DSC_3317 Ei liene ihme, että koko ajan elokuuta kohti mentäessä oloni on ollut sekä onnellinen että haikea. Ensimmäinen hääpäivä, onko se nyt sitten paperi vai pumpuli, koittaa ihan pian. Olemme reissanneet yhdessä neljätoista eri ulkomaan matkaa, yhteensä neljässätoista eri maassa. Niiden aikana toisesta on oppinut aika paljon.

P9285197
DSC_3865 DSC_3660

Häät ei ole suinkaan ainoa vaaleanpunainen muisto viime syksyltä, sillä häämatkamme on mielessäni päivittäin. Vielä vuosi sitten ajattelin, että häämatkamme on yksi matka muiden joukossa, voiko muuta odottaa pariskunnalta, joka matkustaa yhdessä useamman kerran vuodessa. Mutta ei, tunnelma oli erilainen, enkä tiedä johtuiko se Singaporen tuhansista valoista Marina Bayn ympärillä vai Balin pehmeästä lämmöstä. Sen tiedän, että haluan loppuelämäni palata noihin maisemiin.

DSC_3498 DSC_3922
DSC_3371

Mainokset

Ayodya Resort Bali, oma pieni paratiisimme

Hotellivalinta ei ole koskaan ollut niin vakavaa kuin häämatkaa suunnitellessa. Ensin piti päättää sopiva ranta, sitten mahdollisimman tasokas, mutta kohtuuhintainen hotelli. Eli mahdollisimman paljon vastinetta rahoille ja vielä mielellään helpon kulkuyhteyden päässä lentokentästä.

Lopulta päädyimme Nusa Duan rantoihin, jotka sijaitsevat lentokentän eteläpuolella ja muodostavat saaren kärjen. Sijainti oli meille hyvä, sillä taksimatka kentältä hotellille ei kestänyt kuin maksimissaan puoli tuntia ja hotellin oma ranta oli rauhallinen ja siisti. Niin, se oma ranta oli yksi kriteereistä. Moni lupaavan kuuloinen hotelli rantakuvineen sijaitsi todellisuudessa 5min kuljetuksen päässä rannasta. Ja me halusimme lampsia huoneestamme suoraan biitsille ilman mitään välikäsiä tai hikistä tarpomista.

Ayodya Resort Bali, entinen Hilton, valikoitui hotelliksemme pääasiassa mieluisan näköisen rannan vuoksi. Plussaa oli myös hotellin balihenkinen atmosfääri ja monipuoliset ravintolapalvelut. Huoneet näyttivät kuvissa hieman kuluneille ja tavallisille, mutta kaikkea ei voi saada.

DSC_3413
DSC_3427
DSC_3488
DSC_3498
DSC_3490
Ayodyaresort2
PA015609

Vai voiko sittenkin? Lopulta olimme kuitenkin varsin tyytyväisiä huoneeseemme ja se oli ihanan balihenkinen puu- ja rottinkisisustuksineen. Tilaa oli riittävästi ja neljännestä kerroksesta näki puiden välistä kaistaleen merta (emme halunneet maksaa kalliimpaa huonetyyppiä merinäköalaa varten).

Ja itse hotellialue, se oli mielestäni viihtyisä ja rento, vaikka tasokas hotelli olikin. Rentoutta toivat erityisesti käytävät, jotka kulkivat katettuina ulkoilmassa, sekä kotoisat kalusteet. Hotellin keskellä oli laguuni, jossa uiskenteli niin kaloja kuin varaaneja, varmasti kilpikonniakin. Aamupalaa pystyi syömään pääravintolassa ulkoterassilla laguunin vieressä tai merenrantaravintolassa infinity-poolin vieressä. Aamupala oli kattava ja tarjolla oli niin länsimaalaisia lämpimiä ja kylmiä ruokia kuin aasialaisia (mm. nuudelikeittopiste, missä sai leikkiä oman elämänsä katukeittiötä sekä pieni sushipöytä) ja tuoreita hedelmiä.

DSC_3502
PA015659
PA025673
Ayodyaresort3
Ayodyaresort4
DSC_3507
Ayodyaresort1

Uima-altaita hotellilla oli kaksi: alueen keskellä laguunimainen allas, joka oli viihtyisä, mutta ihmeen tyhjä, sekä infinity-allas rannalla, joka oli pienempi, mutta ainakin lokakuun alussa olleen reissumme aikana hyvinkin rauhallinen. Vietimme häämatkamme Balin osuuden suunnitelmien mukaisesti: pääasiassa rannalla rentoutuen ja hyvää ruokaa syöden. Mukaan mahtui yhden päivän saarikierros sekä romanttinen illallinen rannalla, johon hotelli oli laittanut meille upeat puitteet!

PA015601
PA015650
PA025733
PA025720
DSC_3556
DSC_3560

Romanttisella viiden ruokalajin illallisella rannalla

Otsikko ja kuvat kertonee kaiken olennaisen, mutta tarina siihen asti, että illalliselle päästiin, on hauska sinällään. Sain ennen häämatkamme idean järjestää tuoreelle aviomiehelleni yllätyksen Balin hotellimme tarjoaman yksityisen rantaillallisen muodossa. Lähettelin sähköposteja hotellin kanssa, valitsin kummankin puolesta viiden ruokalajin illallisen menun ja sovin yksityiskohdista. Illallisen oli tarkoitus olla ensimmäisen kokonaisen päivämme iltana klo 19.

Sain asiasta vielä vahvistusviestin muutamaa päivää ennen reissuamme ja minua pyydettiin vahvistamaan illallinen saapuessamme hotellille edellisenä iltana. En tietenkään käytännössä voinut vahvistaa asiaa, koska Antti olisi kuullut siinä vaiheessa illallisesta ja yllätys ei olisi ollut enää niin yllätys. Siksipä naputtelin heti saavuttuamme huoneestamme sähköpostin ja vahvistin varauksemme sitä kautta. Hotellilta ilmoitettiin, että he tulisivat hakemaan meidät huoneeltamme sovittuna aikana.

Yllätyspäivänä makoilimme rannalla iltapäivään saakka ja ihastelimme hotellin ympäristöä istutuksineen ja patsaineen. Juuri kun olimme lähdössä takaisin huoneelle, huomasin muutaman työntekijän roudaavan kärryllistä viherkasveja rannalla rakentuvan kehikon luokse. Anttikin huomasi asian ja juuri kun hän oli alkamassa ääneen ihmettelemään rannalle rakentuvaa majaa, keksin mystisen varvaskivun viedäkseni huomion toisaalle. Siinä sitten linkkasimme suoraan huoneeseen lepäilemään.

Iltaohjelmasta olin sanonut Antille sen verran, että haluaisin syödä hotellin a la carte -ravintolassa klo 19 aikoihin, että laittaa jotain parempaa päälle. Kellon lähestyessä iltaseitsemää aloin hermostuneena odottaa hotellihenkilökunnan saapumista huoneellemme. Olin jo hoputtanut Anttia laittautumisen kanssa, mutta sitten olimmekin valmiita kymmenen minuuttia etuajassa. Keksin hädissäni aikaa pelatekseni, että meidän pitäisi ottaa valokuvia parvekkeeltamme iltavalaistuksessa.

Valokuvia räpsittiin, kello kävi, mutta kukaan ei tullut hakemaan meitä. Olin jo otattanut itsestäni kymmeniä kuvia sillä tekosyyllä, ettei mikään ollut kovin onnistunut. Lähdimme jo periaatteessa huoneesta ulos, kun keksin taas, että sisäpihasta tulisi ottaa kuvia. Ja sitten meistä kahdesta sisäpihalla. Ja minusta yksinään. Kello oli 19:15 ja minä en keksinyt enää yhtään tekosyytä, miksi emme voisi jo lähteä ravintolalle.

Minun oli siis pakko sanoa ääneen, ettemme voi lähteä minnekään, kun meitä tullaan hakemaan. Syyksi sanoin sen, että meillä on pöytävaraus yhteen ravintolaan ja että täällä on tapana tulla hakemaan huoneista. Selitys upposi ihme kyllä Anttiin ja jäimme siis odottelemaan. 19:30 huoneemme puhelin soi (olimme menneet takaisin sisälle) ja tarjoilijamme tiedusteli, olemmeko mahdollisesti tulossa klo 19 varattuun tilaisuuteemme. Selvisi, että välillämme oli ollut tietokatko, eikä heidän ollut tarkoitus tulla hakemaan meitä, niin kuin minulle oli kerrottu. Sanoin, että tulemme rannalle oitis.

Kävelimme rannan suuntaan, missä sijaitsi yksi hotellin ravintoloista. Valehtelin edelleen Antille, että meillä on varaus siellä. Ravintolan kohdalla toinen yksityisistä tarjoilijoistamme tuli meitä vastaan ja lähti johdattamaan rannalle. Vielä tässäkään vaiheessa Antti ei tajunnut, mikä on homman nimi. Kävelimme pilkkopimeällä rannalla kohti kynttilöin ja lyhdyin valaistua majaamme ja tässä vaiheessa kerroin, että me muuten syödäänkin tuolla, täysin omassa yksityisyydessä ja tähtien tuikkiessa pään päällä.

IMG_20141001_213829 Romanticdinner1

Yllätys oli melkoinen ja lopulta kuitenkin onnistunut kaikin puolin. Rannalle oli siroteltu sylitolkulla ruusun terälehtiä ja pöydän viereen oli suorastaan äklöromanttisesti kirjoitettu valtavan sydämen sisälle Mr. and Mrs. Alander. Antti on kyllä pitänyt oman sukunimensä, mutta vaikka muutamaan otteeseen yritin hienovaraisesti hotellille selventää, että tässä on nyt vaimo yllättämässä miestään eikä päinvastoin, oli Antti koko oleskelun ajan Mr. Alander (haha, kerrankin näin päin!).

Romanticdinner2 Romanticdinner3 IMG_20141001_210406

Illallinen rannalla oli aivan mieletön kokemus ja viiden ruokalajin herkuttelun jälkeen meillä oli vielä kahvit käsintehtyine suklaineen odottamassa omalla nuotiopaikalla majan edessä. Siinä sitten loikoilimme mattojen ja tyynyjen päällä meren aallokkoa kuunnellen kaikessa pimeydessä nuotion loimussa. Täydellinen ilta! Ruokapuolesta voi luke lisää täältä.

IMG_20141001_214106

Häämatkan jälkeiset fiilikset

Osaan yleensä aloittaa postauksen kirjoittamisen miettimättä sen enempää ensimmäistä lausetta tai muuta sisältöä. Tällä kertaa istuin tuijottamassa ruutua sen verran pitkään, että päädyin näin helppoon ratkaisuun. Noniin, nyt ollaan päästy siitä aloituksesta!

P9285382

Häämatkamme oli täydellinen. Piste. Tai se minulla on ainakin päällimmäisenä fiiliksenä, nyt kun kotona ollaan oltu muutama päivä ja arki on taas vyörynyt päälle tylsänä toimistohuoneena, työpaikkaruokalana ja kylmänä vesisateena pimeääkin pimeämmässä aamussa. Kaikki kysyvät miten matka meni, ja minä vastaan aina, että todella hienosti. Se on kuitenkin pieni vale, sillä meillä oli ihan mieletön reissu, mutta kuka sitä hehkutusta jaksaa kuunnella? Ja toisaalta, taidan olla jokaisen matkan jälkeen sitä mieltä, että oli ihan huikeeta. Mutta sellaistahan se matkailu useimmiten on!

PA056111

Uskon, että häämatka olisi ollut unelmareissu huolimatta siitä, mihin maahan se olisi kohdistunut. Meilläkin oli välillä muitakin vaihtoehtoja, kun minä aloin miettimään lähempänä olevia ja edullisempia vaihtoehtoja. Pyörittelin mielessäni mm. Santorinia, joka on suosittu häämatkakohde ja jonka haluan joskus ehdottomasti nähdä. Mutta onneksi pidättäydyimme kuitenkin sitkeästi ensimmäisessä suunnitelmassamme, jossa järjestys oli tämä: 1) Aasiaan tällä kertaa, 2) joku iso kaupunki, mielellään Singapore, 3) joku rantapaikka siihen lisäksi, joku Indonesia saari sopisi esimerkiksi, Balille näyttäisi olevan edullisia lentoja. Ja tadaa, meillä oli häämatka!

DSC_3579
DSC_3498

Kaikki varmasti tuntevat olonsa vaaleanpunahöttöisen onnelliseksi häämatkallaan, mutta kaiken tämän lisäksi meillä meni reissussa lähes kaikki asiat ihan nappiin. Meillä kävi hyvä tuuri: lennot olivat ajallaan, hotellit olivat vähintään odotuksien tasoisia, mitään erityisiä ongelmia ei tullut vastaan ja sääkin oli mitä mainioin. Se oli aivan vähäpätöistä kokonaisuuden kannalta, että jouduimme jonottamaan kaksi tuntia Balille saapuessa passintarkastukseen tai että suunnittelemamme retki ei toteutunut sellaisenaan. Tai että romanttisen yllätykseni suurin kärki uhkasi hioutua pahasti väärinkäsitysten vuoksi.

PA045919
P9285213

Postauksen kuvat ovat täysin sekalaisia ja sieltä täältä kansioista haalittuja. Yritän saada aivoni jonkinlaiseen järjestykseen ennen seuraavaa reissupostausta. Aloittaako Singaporesta vai Balista? Italian postauksetkin on vielä kesken. Tiedoksi myös kaikille, että tästä lähtien kaikki blogini kuvat eivät ole omiani, vaan Antti toimii kuvaajana vähintään yhtä paljon kuin minä, ja huomattavasti paremmalla kalustolla!

DSC_3371
PA066190

IGTravelThursday / Häämatkagarderobi

Yhdet häät juhlittu ja tätä blogia kirjoittelee tästä lähtien rouva. Olon luulisi tuntuvan jotenkin aikuisemmalta, mutta ei. Jatkan siis samaan malliin. Toiset häämme, tai ennemminkin puutarhajuhlat eli hääbileet, ovat tulevana lauantaina, joten ihan kokonaan häähumu ei ole vielä ohi. Häämatka alkaa sen sijaan jo kihelmöidä mielessä ja Singaporen ruokatarjonnan ja Balin rantojen lisäksi mielessä pyörii häämatkavaatetus.

Ajatus kokonaisesta häämatkagarderobista syntyi siitä, kun huomasin matkakuvia katsellessani, että matka toisen jälkeen näytän vaatteiden suhteen ihan samalle. Kaksi vuotta sitten Roomassa olen pitänyt tismalleen samaa paitaa kun tänä kesänä Milanossa. Sama oliivinvärinen mekko on kulkenut mukana kolmen Italian reissun lisäksi niin Kuubassa kuin New Yorkissa ja kaikkialla siltä väliltä.

Hyvähän se vaan on, että jotkut nykyajankin vaatteista ovat niin kestäviä, että niitä voi käyttää useamman vuoden. Mutta häämatkalla jos koskaan haluan pukeutua joihinkin muihin kuin vanhoihin ja hieman nyppyyntyneisiin vaatteisiin. Ja lisäksi Bali oikein vaatii kukkakuosia ja Singapore kultasandaaleja.

IMG_20140827_180837

Kaikki alkoi viattomasti uusista bikineistä. Pelkät kukkabikinit ei luonnollisestikaan riitä, vaan niiden ylle tulee heittää joku riepu rannalle siirryttäessä. Kesäalesta löytynyt muutaman euron sinivihreä rantatunika toimittaa hyvin sen virkaa ja eikö näytäkin ihan Bali-vaatteelle? Lisää kukkakuviota löytyy liehuvahelmaisista narutopeista ja kukkamekosta.

IMG_20140827_181105

Periaatteessa kävelen reissussa kaikkein mieluiten Ipanema-sandaaleissani, mutta koska Singapore on käsitykseni mukaan ihan tyylikäs paikka, eikä hotellimmekaan ole (toivottavasti) mikään murju, päätin ostaa kultaiset sandaalit. Lättänäpohjaiset kengät on yleensä kaikkein mukavimmat jalassa, mutta kultaremmit tuovat kivaa pientä hienostuneisuutta askeleisiin.

Eikä muutama vaate tietenkään riitä, vaan lomalle on huomattavasti kivempi lähteä, kun meikkipussia piristää kesäiset värit: useamman vuoden lempihuulikiilto ja poskipuna Body Shopilta, kirsikkainen Baby Lips sekä Essien lakka, jonka sävy, peach daiquiri sopii rannalle kuin drinkki käteen.

IMG_20140827_181434

 

IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown SatuKaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

IGTravelThursday / Häämatkalennot varattu!

Sunnuntaina koitti se päivä, kun saimme vihdoin varattua häämatkalentomme. Syy miksi siinä meni näin pitkään, oli tietenkin budjetti. Halusimme ehdottomasti ostaa tällä kertaa mahdollisimman vaivattomat lennot, eikä mitään stressaavia hikisiä juoksumatkoja isoilla lentokentillä lentokoneesta toiseen. Vaivaton lento olisi maksanut Oulusta lähtien hieman reilun tonnin. Kahden vuorokauden mittainen, useamman vaihdon sisältänyt lento olisi ollut pari sataa halvempi. Kumpikaan vaihtoehdoista ei kuulostanut oikein houkuttelevalle.

Onneksi olen kokenut lentokyttääjä ja tiesin, että mitä todennäköisimmin Hulluille Päiville tulee haluamani lennot tarjoukseen haluamallani hinnalla. Tai jos ei sinne, niin vähintäänkin jossain muussa Finnairin kampanjassa. Odotus palkittiin, sillä keltaisen lehden saapuessa huomasin kyseisten lentojen olevan varsin hyvä diili, sillä Oulun lisä, mikä on monesti lähemmäksi 200e, on hullareilla hyvinkin maltillinen 70e. Lisäksi lento oli vielä hieman halvempi, kuin olin odottanut. Saimme lennot noin seitsemällä sadalla per nenä, joten säästimme aika pitkän pennin ja saimme parhaimmat mahdolliset aikataulut lyhyillä vaihdoilla Helsingissä.

IMG_0201 Lue loppuun