(Ei) ihan täydellinen lomapäivä Key Westissä + Florida Keys

Pääsiäisloma on ollut poikkeuksellinen: olen ollut kotona. Ja vieläpä yksin, sillä Antti on viettänyt koko pitkät pyhät isänsä kanssa lempikaupungissamme Berliinissä. Tosin tämä kotona olemiseni on ihan vapaaehtoista, ja tuntuu hullulta, että kieltäydyin mahdollisuudesta lähteä mukaan. Mutta joskus pitää miettiä omaa jaksamista, myös matkustamisen suhteen. Heti huomenna lähden nimittäin kolmen päivän työreissulle Rukalle, sieltä kotiuduttuani joudun pörräämään hieman lähimaakunnassa ja sunnuntaina hyppään Vilnan-koneeseen ja kohti konferenssia. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt minua haaveilemasta matkoista joka ikinen päivä, vaan Antin WhatsAppiin on ilmaantunut vaihtuvia suunnitelmia tämän tästä: pitäisikö sittenkin lähteä Kaliforniaan syksyllä, Nykissä olisi kyllä kiva käydä, löysin edulliset lennot Losiin! ja pitäisikö sittenkin palata alkuperäiseen suunnitelmaan Lontoo+Santorini ja säästää kesää 2018 varten?. Onneksi kesän lomareissu Amsterdamiin on nyt varattu, ettei enää tarvitse sen suhteen vaiheilla.

Sanomattakin selvää, että minulla on (Aurinkomatkojen vanhan sloganin mukaan) aina mielessä loma. Ja jos mietin oikein sanaa loma, voisi sen kohdalla sanakirjassa olla kuva Key Westistä. Ja matka tuonne Jenkkien eteläisimpään, trooppiseen pisteeseen menee vielä sellaista maisemareittiä, että kaikki turkoosin meren rakastajat eivät varmastikaan tule pettymään. Joskin, pakko sekin on mainita, että saarien keskellä merta ei näy, ainoastaan siltaosuuksilla. Mutta niitä siltoja riittää! Ja pisin niistä, Seven Mile Bridge, on tietenkin reilun kymmenen kilometrin pituudellaan aika uskomaton.

auringonallaP3080138P3073117P3073127P3073128P3073115P3073113

Vaikka lähtisimme Miamista kuinka aikaisin liikkeelle, nähtävästi meillä ei ole koskaan mitään mahdollisuuksia ehtiä perille Key Westiin tarpeeksi ajoissa. Florida Keysin läpi ajettaessa on nimittäin ihan pakko pysähtyä vähintään muutamaan otteeseen kuvaamaan näkymiä. Sen myötä saavuimme jälleen kaupunkiin ihan liian myöhään, että olisimme saaneet autoa parkkiin. Ja Key Westissä jos missä parkkipaikan etsiminen on todella stressaavaa. Varsinkin, jos vahingossakaan pyörii turisteja pursuilevan Duval Streetin liepeillä. Ylipäätään kadut ovat niin kapeita, ja täynnä pysäköityjä autoja, että katumaasturilla eteneminen vaatii välillä melkoista tarkkuutta, jos joku tulee vastaan. Harmaita hiuksia aiheuttavat myös parkkisäännöt, joiden tulkkaaminen on joskus rakettitiedettä. Jos vapaa paikka jostain keskustan liepeiltä löytyykin, voi olla varma, että siihen liittyy jotain poikkeuksellista. Tunnin kiertelyn jälkeen saimme auton kaupungin kauimmaiseen nurkkaan.

P3073132P3073140P3073165

Parkkiongelmat eivät olleet ainoa ”ei täydellinen” -hetkemme Key Westissä. Aina aurinkoisilla Florida Keyseillä pyöri nimittäin muutama uhkaava sadepilvi. Koska meillä ei ollut sateenvarjoja mukana, kiiruhdimme askeleitamme ja puolijuoksimme muutaman kilometrin matkan autolta Duval Streetille, missä halusimme ehdottomasti syödä Old Town Mexican Cafessa, jonka terassi on kivan pieni ja viihtyisä. Emme olleet uskoa tuuriamme, kun saavuimme ravintolaan ja saimme ainoan vapaan pöydän suoraan kadun vierestä, tunnelmaltaan ihan täydelliseltä paikalta. Mutta sitten ensimmäisen pisarat tippuivat nenäämme ja jouduimme siirtymään sisätiloihin. Voi, mikä pettymys!

Ruokailun jälkeen lähdimme kävelemään Key Westin ehkä tunnetuimmalle nähtävyydelle, eli eteläisimmän pisteen merkkipaalulle. En kyllä tiedä miksi me sinne lähdimme, sillä olemme nähneet sen aikaisemminkin, emmekä missään nimessä jaksa jonottaa kuvausvuoroa paalulle. Ehkäpä kyseisellä paikalla on sen verran kivat maisemat merelle, että siellä kannattaa pyörähtää. Paitsi että tällä kertaa meri oli harmaahko ja myllersi raivoisasti, vaikka sade oli kyllä loppunut melko lyhyeen.

P3073146P3073150auringonallaP3080096

Onneksi sentään kolme pettymystä Key Westin suhteen oli tarpeeksi. Lähdimme kävelemään tarkoituksella hieman rauhallisempia katuja ja etsimään täydellistä keywestiläistä katunäkymää, jonka olin bongannut auton kyydistä (onneksi Antilla riittää hermo tällaisten hyvin epämääräisten toiveiden toteuttamiseen). Kävelimme Eaton Streetiä pitkin ja huomasimme valinneemme juuri oikean kadun, sillä sen varrella on mm. aivan ihana Tropic Cinema, sekä lukuisia muita kauniita rakennuksia. Sekä yhdellä sen poikkikaduista juuri se katu, mitä lähdettiin hakemaan. Key Westin valkoisten aitojen ylitse pursuava trooppinen vehreys yhdistettynä supersuloisiin puutaloihin on juuri se, mikä tekee Key Westistä idyllisen.

P3073159P3073166P3073174auringonallaIMG_0290P3073180

Paluumatkalla meillä oli hieman kiire, sillä halusimme ehtiä Marathonin motelliimme katsomaan auringonlaskua Meksikonlahden puolelle. Pysähdyimme matkalla kerran, mutta ehdimme kuin ehdimmekin persoonalliseen motelliimme, joka oli reissun kallein, mutta jonka takapihalla oli mitä ihastuttavin pienvenesatama ja aivan upea auringonlasku!

auringonallaP3080104P3083183auringonallaP3080099auringonallaP3080111P3083197auringonallaP3080126auringonallaP3080124P3083215P3083217

Seuraavana aamuna heräsimme syntymäpäivääni, jota lähdimme juhlistamaan lähes viereiseen IHOPiin. Överi pannariaamupala on juuri se, mitä kaikki 34-vuotiaat tarvitsevat. Aamupalan jälkeen pakkasimme jälleen kerran tavaramme, luovutimme huoneemme ja ajoimme tien toiselle puolelle Sombrero Beachille. Pieni mutta kaunis ranta oli selvästi paikallisten suosiossa, sillä sen parkkipaikka täyttyi heti aamupäivästä. Istuskelimme hetken rannalla ja katselimme elämänmenoa. Olo oli niin stressistä vapaa kuin olla ja voi. Olkoon se hyvä lähtökohta 35. vuodelleni!

auringonallaIMG_0326P3083224P3083225

Yllättävän upea Florida

Maaliskuinen Floridan-reissumme oli kolmas matka syksy-kevättalvi välillä, joten sen suunnittelu jäi kovin ylimalkaiseksi ja reittikin päätettiin suurimmaksi osaksi ensifiiliksen mukaan. Olimme varanneet kaikki majapaikat, mikä ei antanut liikkumavaraa suunnitelmien muutoksille, mutta toisaalta saimme yöpymiset edullisemmin kuin paikan päältä hankittuina (ja muutenkin tosi edullisesti) ja ylipäätään meillä oli joku paikka missä yöpyä, sillä tuohon aikaan motelli jos toinenkin vilkutti no vacancy -valoja. Meillä oli siis tiedossa päivän määränpää, mutta kaikki se, mitä päivän aikana teimme, oli vapaasti valittavissa.

Florida6Florida1

 

Edellinen reissumme Floridaan oli neljä vuotta sitten, jolloin vietimme muutaman yön Miamissa ennen New Yorkiin siirtymistä. Vuokrasimme myös auton ja hujautimme Key Westiin ja takaisin saman päivän aikana. Trooppisena hyvän mielen paikkana mieleen jäänyt Key West olikin meillä listalla ehdottomasti, ja bonuksena tietenkin ajaminen Keys-saarten läpi. Everglades oli myös reittimme varrella luonnollisestikin, koska ajoimme länsirannikon puolelta itärannikolle. Muut paikat hyppäsivät suunnitelmaamme sopivan sijaintinsa vuoksi.

Florida5Florida4

Viikko Floridassa oli taas hyvä osoitus siitä, kuinka paljon autolla liikkuessa näkee. Välimatkat eivät olleet kovin pitkiä, mutta vaihdoimme paikkaa päivittäin. Sen johdosta näimme aika hyvän kattauksen keskenään erilaisia paikkoja. Oli tropiikkia, suota, eläimiä (kuten alligaattoreita, huh!), urbaania katutaidetta, art decoa, huimia auringonlaskuja ja -nousuja, dineraamupaloja, avaruuspäivä, vaaleahiekkaisia biitsejä ja monen monta motellia. Eniten pidän roadtripeissä siitä lähdön fiiliksestä, joka koittaa joka ikinen aamu. Haetaan kahvit, syödään jotain häthätään kyhättyä aamupalaa ja pakataan auto aamuauringon lämmittäessä. Näppäillään navigaattoriin joku määränpää, jonne saavutaan yleensä vasta illasta, sillä matkan varrelle osuu aina jotain yllättävää ja mielenkiintoista.

Florida2Florida3

Instagram Travel Thursday on aina joka kuukauden ensimmäisenä torstaina vietettävä blogitempaus, johon kuka tahansa voi osallistua. Tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. IGTT hostit: TravelloverMuru Mou ja Skimbaco.

 

Urbaania taidetta Miamin Wynwoodissa

Olen ollut tänään hämmästyttävän pirteällä tuulella, vaikka onkin maanantai. En edes ole ihan varma, mikä minua inspiroi, mutta mielelläni otan kaiken ylimääräisen energian vastaan. Näin iltaa kohden alan kuitenkin tuttuun tapaan väsähtämään, joten oli pakko kaivaa esille jotain, mikä saa mielen sateenkaarenvärisiin sfääreihin. Nimittäin  kuvat Miamin Wynwoodista.

P3063061P3063053P3063072P3063060P3063077

En jostain syystä ole koskaan yhdistänyt Miamia ja urbaania katutaidetta. Art decoa ja värikkäitä hengenpelastajan koppeja kylläkin, sekä kuubalaisia värejä ja seinämaalauksia pursuavan Little Havanan. Nyt kun meillä oli kaupunkiliikkumisessakin auto alla koko ajan, saatoimme pyörähtää Little Haitissa levykaupassa ja Wynwoodin Art Districillä katsomassa ”onko siellä mitään ihmeellistä”.

auringonallaP3070070P3063083P3063094auringonallaP3070064P3063096

Aika pian selvisi, että katutaiteen ystäville Wynwoodissa todellakin oli nähtävää. Kuuluisin paikka lienee Wynwood Walls, jossa maalattujen muurien ja seinämien lisäksi löytyy mm. galleria. Tosin gallerioita ja museoita Art Districiltä ei puutu muutenkaan, vaan niitä on kymmeniä. Lisäksi alueella on paljon mielenkiintoisen näköisiä ruokapaikkoja ja baareja, sekä kauppoja. Turistejakin on, joka kulmalla, onhan Wynwood nähtävyys itsessään. Harvassa paikassa korttelit ovat kauttaaltaan katutaiteen peitossa!

P3063051P3063065IMG_2855P3063074P3063076

Tässäpä väriterapiaa kaikille niille, joiden maanantai oli astetta harmaampi!

Naplesin dramaattinen aurinko

Floridan-lomamme alkoi Tampan vierestä Clearwaterista, ja se jatkui St. Pete Beachin ja Pass-a-Grille Beachin kautta Naplesiin. Saavuimme suloiseen Lemon Tree Inniin loppuiltapäivästä ja lähdimme heti tavarat nakattuamme kävelemään kohti rantaa. Samalla saimme ihastella kauniita ja hyvinhoidettuja katuja, joiden varsilla näkyi sekä viihtyisiä että varmasti isolla rahalla rakennettuja taloja. Ei ihme, sillä Naples on Jenkkien rikkaimpia alueita, mutta se oli hieman yllätys, ettei näitä taloja oltu ympäröity kauttaaltaan korkealla muurilla.

P3052937P3052940P3052941

Rannalla meitä odotti loppuiltapäivän raukea auringonpaiste, paitsi että sen eteen tälläytyi kovaa vauhtia tumma pilvi. Ukkoseksi luulemamme ilmiö paljastui kuitenkin myöhemmin savupilveksi, joka tuli läheisestä maastopalosta. Pilven takaa kurkkiva aurinko näytti todella erikoiselta ja loi pitkälle, pehmeähiekkaiselle rannalle ihan oman tunnelmansa!

P3052942P3062951P3062952

Lähdimme kävelemään kohti laituria, ja bongasimme matkan varrelta yhdet rantahäät. Voi, millaisia hääkuvia kyseinen pari saikaan, noin dramaattinen taivas taustanaan! Lisäksi pilvien lomassa kaarteli pienkone vetäen perässään onnittelukylttiä (oletettavasti) samaiselle parille.

auringonallaIMG_0183P3062967P3062970auringonallaP3060027P3062968

Laiturilta käsin oli hauska katsella pelikaanien kalastamista, kuinka ne syöksyivät hurjan nopeasti ylhäältä alas merta kohti ja sukelsivat sukkana pinnan alle. Seurasimme pelikaanien ja pienten ”takatukkaisten” haikaroiden elämää tovin, kunnes huomasimme vedessä jotain vieläkin mielenkiintoisempaa: delfiinin! Delfiini pyörähteli laiturin vieressä useammankin kerran, vaikka antoikin odottaa itseään välillä. Emme olleet koskaan aikaisemmin nähneet delfiiniä luonnon vesissä, joten vielä yhdistettynä epätyypillisen näköiseen taivaseen, oli hetki todella taianomainen.

P3062975auringonallaP3060032auringonallaP3060031IMG_2828IMG_2829

Paluumatkalla kävelimme Naplesin ravintola- ja ostoskadun, 5th Avenuen kautta. Katu ei näyttänyt kovin amerikkalaiselta, vaan monet ravintolat henkivät eteläeurooppalaista fiilistä tyylikkäine ulkoterasseineen. Katselimme rantasandaalejamme ja shortsejamme ja päätimme jättää (todennäköisesti) kalliit viinilasilliset väliin ja läpsyttelimme takaisin motellillemme, jossa eläkeläiset katselivat iltauutisia (tai telenoveloita) telkkarit raikuen. Aamulla söimme varhain aamupalaa uima-altaan vieressä, auringon noustessa tällä kertaa lähes pilvettömälle taivaalle. Savun hajun haistoi vielä kevyesti Naplesin kaupungin rajalla, matkalla Evergladesiin alligaattoreita bongailemaan.

auringonallaIMG_0212floridaIMG_0210auringonallaIMG_0214

Viikon kierros Floridassa

Tämän talven viimeinen reissu suuntautui Floridaan ja reitin varrelle osui monen monta etappia, vaikka aikaa oli vain viikko. Vaihdoimme paikkaa joka päivä, mutta se sopi meille erittäin hyvin, sellaisia meidän roadtripit ovat aina olleet. Lisäksi rakastan sitä aikaista aamuhetkeä, kun auto pakataan, navigaattoriin kirjataan uusi paikka ja lähdetään liikkeelle vain hetki auringonnousun jälkeen. Silloin on vielä rauhallista ja valo on mukavan pehmeää.

Meidän lennot olivat Tampaan, mikä osoittautui loistavaksi vaihtoehdoksi siksi, että kenttä oli pieni, maahantulomuodollisuudet nopeat ja henkilökunta ystävällisintä. Olimme vuokranneet auton Alamolta ja vaihdoimme sen suunnitellusti vuokraamolla Infinitin katumaasturiin. Sieltä olikin loistava katsella maisemia! Vaikka olimme perillä myöhään iltapäivällä, emme olleet niin väsyneitä, ettemmekö olisi lähteneet kruisailemaan Clearwaterin rannalle. Oli lauantai-ilta, joten porukkaa oli liikenteessä todella paljon ja parkkipaikan löytyminen oli tuskaisaa, mutta lopulta saimme auton kauimmaiseen katuparkkiin ja ehdimme juuri ja juuri näkemään upean auringonlaskun. Ja mikä biitsi, ihan mieletön valkoinen hiekka!

P3052884

Aamulla heräsimme jo hyvissä ajoin ennen muuta motellia ja heti auringon noustua lähdimme matkaan. Ensimmäisenä etappina oli Pass-a-Grille Beach, joka kuuluu St. Pete Beachiin. Keräsimme rannalla simpukoita ja ihailimme näyttävää haikaraa, joka muina miehinä seisoskeli (muiden) kalastajien joukossa. Illalla saavuimme varsinaiseen määränpäähämme eli Naplesiin ja lähdimme katsomaan auringonlaskua rannalle. Läheinen maastopalo aiheutti auringon eteen tummanpuhuvan pilven, mikä teki maisemasta aivan ainutlaatuisen. Kävelimme laiturille asti ja katselimme huvittuneina pelikaanien syöksyjä meriveteen kalojen perässä. Todellinen huippuhetki oli kuitenkin se, kun laiturin vieressä uiskenteli delfiini!

P3052903P3052922auringonallaP3060027P3062970

Naplesin jälkeen jatkettiin eläinten bongailua, nimittäin alligaattoreiden. Ajoimme Evergladesin läpi ja pysähdyimme muutamassa kohtaa, hieman kauhunsekaisin tuntein odottaen, mutta lopulta varsin tyynesti alligaattoreihin suhtautuen. Sillä niitä kyllä nähtiin. Aloitimme kevyesti kolmesta poikasesta, jatkoimme keskikokoiseen ja lopulta näimme yhden melko ison yksilön, ja ihan lähietäisyydeltä, huh! Jatkoimme matkaa Tamiami Trailia pitkin aina Miamiin, jossa käväisimme Wynwoodin taidealueella.

auringonallaP3060059P3063015P3063074P3063077

Key West oli yksi reissun odotetuimmista paikoista, sillä meillä oli sieltä kivoja muistoja neljä vuotta aikaisemmasta päiväreissusta. Tällä kertaa meni kuitenkin hieman pieleen jo aluksi, kun aina aurinkoisilla Florida Keyseillä leijui harmaat pilvet yllä ja sateen uhka oli läsnä koko ajan. Lisäksi perille saavuttuamme emme löytäneet yli tuntiin vapaata parkkipaikkaa, joten ehdimme jo todella hermostumaan koko kaupunkiin (olisihan se pitänyt tietää jo edellisestä kerrasta)! Lopulta löysimme vapaan ja myös turistin käytössä olevan paikan (vieläpä ilmaisen!) ihan kaupungin laidalta ja marssimme pikatahtia Old Town Mexican Cafe -nimiseen ravintolaan, jonka suojaisaan terassiin ja limettipiiraaseen olimme mieltyneet aikaisemmin. Saimme ihan täydellisen paikan terassilta, mutta niin vaan sade päätti saapua juuri silloin ja jouduimme väistämään sisätiloihin. Aina ei vain voi voittaa.

auringonallaP3080092P3073150auringonallaIMG_0290

Harmitusta onneksi lievensi majoituksemme Marathon Key:lla, tai ainakin sen pienvenesatama ja upea, Meksikonlahden auringonlasku! Seuraavana aamuna heräsimme syntymäpäivääni ja söimme valtaisan aamupalan IHOPissa. Ennen Miamiin lähtöä käväisimme saaren Sombrero Beachilla, joka oli selvästi paikallisten suosiossa. Miamissa ajoimme suoraan Miami Beachin puolelle ja kävelimme Ocean Drivella hetken, ennen kuin muistimme spring break -ajan olevan juuri sillä hetkellä. Söimme ulkona terassilla ja saimme ikäväksemme seurata lähes paljaiden takapuolten marssia pöytämme ohi ihan jatkuvalla syötöllä, mutta onneksi ruoka oli sentään hyvää. Sama meininki jatkui rannalla, eikä siellä jaksanut kuin käydä kääntymässä. Lopuksi pyörähdimme Little Haitin puolella Miamin suosituimmassa levykaupassa, mutta sekin oli lopulta vähän huti meidän osalta.

auringonallaP3080113auringonallaP3080133P3083225auringonallaP3090146

Miamin majoituksemme aamupala oli todella onneton, siis todella, joten päätimme hypätä auton rattiin ja hurauttaa jo aamuvarhaisella Fort Lauderdaleen, ostaa Publixilta aamupalaa ja syödä rannalla. Miten loistava idea! Siitä jatkoimme matkaa ja posotimme vauhdilla aina Titusvilleen asti, missä päivän varsinainen kohteemme, Kennedy Space Center, sijaitsi. Olin etukäteen suhtautunut paikkaan hyvin vähäisellä mielenkiinnolla, ja nieleskelin hieman 50 dollarin lippuhintaa, mutta lopulta päivästä tuli ikimuistoinen. Hintaan kuului bussikierros alueella (myös siellä näimme alligaattoreita, useita!) sekä eri näyttelyt ja imax-esitykset. Viisi tuntia ei tuntunut riittävän millään, ja vaikka homma oli amerikkalaiseen tyyliin hieman paatoksellista, oli itsellä olo kuin olisi elokuvassa!

auringonallaP3090160P3093262P3103312P3093293

Illaksi ajoimme vielä Daytona Beachille, missä meitä odotti sekä spring break -hulinat että biker-viikko, huh! Onneksi motellimme sijaitsi vähän rauhallisemmalla paikalla. Yöpimeällä huoneeseen kavutessamme pystyi aistimaan meren läheisyyden, ja aamulla sain vahvistuksen: huoneemme oli ihan rannan vieressä, ja meillä oli vieläpä parveke! Heräsin jo ennen auringonlaskua ja lähdin kävelemään rannalle. Oli aivan täydellisen kaunista ja rauhallista. Vain minä, muutama lenkkeilijä ja kalastaja, sekä upea biitsi! Myöhemmin haimme aamupalaa parvekkeelle ja vietimme juuri sellaisen aurinkoisen aamun, kuin lomalla kuuluukin. Aamupäivästä kävimme vielä kävelemässä rannalla uudestaan.

auringonallaP3100240auringonallaIMG_0433

Reissun viimeinen etappi oli Orlando, jossa majoituimme ihan ydinkeskustan tuntumassa. Vietimme iltaa läheisessä Lake Eola Parkissa ja seurasimme perjantai-illan rauhallista menoa. Seuraavana aamuna söimme vielä diner-aamupalan ja lähdimme kohti Tampaa ja lentokenttää. Matka kesti yli tuplaten sen mitä piti, kiitos ruuhkien, mutta onneksi olimme lähteneet ajoissa liikenteeseen.

P3113338P3113357

Kiitos Florida, olit ihana, ja annoit sen verran valovoimaa, että tällä jaksaa kyllä talven loppuun!

Floridan roadtrip, aurinkoa kiitos!

Jos syksyllä pohdinkin, tuleeko vain 8 viikon välein olevat joulu- ja hiihtoloma liian nopeasti, niin tällä hetkellä olen sitä mieltä, että eivät ollenkaan. Jos hiihtoloma, ja Floridan-reissu, olisivat olleet viikkoakin myöhemmin, olisin ehtinyt totaalisesti ylirasittamaan itseni, sillä alkuvuosi on ollut varsin hektinen ja olen rynnännyt projektista toiseen ja kolmanteen lyhyelläkin varoitusajalla. Pieni paussi tekee ehdottomasti hyvää.

Tämä vuosi syyslomasta hiihtolomaan on ollut todella poikkeuksellinen, sillä säästimme vuosilomia niin, että saimme pitää jopa kolme eri lomaa syksyn ja kevään välillä. Ja kaiken tietenkin kruunasi se, että onnistuimme saamaan kaikille näille lomille edulliset, reilut 300 e maksaneet lennot New Yorkiin, Hongkongiin ja Tampaan Floridaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on siis Floridan vuoro, neljä vuoden tauon jälkeen! Viimeksi vietimme muutaman päivän Miamissa sekä yhden Key Westissä. Tällä kertaa meillä on auto vuokrattuna koko ajalle ja lähdemme liikenteeseen Tampasta. Ensimmäinen etappi on mm. Ullan hehkuttama Naples ja pienen rantapysähdyksen jälkeen kurvaamme Evergladesin läpi Miamiin. Matka jatkuu Keys-saarten läpi aina Key Westiin, joten pääsen juhlimaan synttäreitäni paikkaan, joka huokuu täysillä lomafiilistä. Ja haukkaamaan palan herkullista key lime pie:ta!

auringonallapc271528auringonallapc281576auringonallapc281606

Keysien jälkeen jatkamme matkaa pohjoiseen, ohitamme jälleen Miamin ja käymme Kennedy Space Centerissä Titusvillessä. Majapaikan olemme varanneet Daytona Beachilta.  Paluumatkalla ajamme Orlandon kautta takaisin Tampaan. Siinä se viikko meneekin. Pitkän pimeän talven jälkeen odotan kaikkein eniten valoa. Ja turkoosia merta, sitä ei voi koskaan katsella liikaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei siis hiihtämistä tiedossa tälläkään hiihtolomalla. Ylläri! Tosin näiden kahden vmp-säällä varustetun päivän jälkeen paistaa näköjään aurinko ja on ihan täydellinen kevätsää. Jopa niin hieno, että hetken harkitsin suksien hankkimista heti kun tulemme lomalta takaisin. Katsotaanpa miten käy!

Ps. Tällä kertaa läppäri ei seuraa mukana lomalle, joten reissua voi seurata lähinnä Instassa ja Snäpissä, molemmissa @heidialande.

Kaupunkien yläilmoissa

Maaliskuun Instagram Travel Thursdayn teemana on ylhäällä, korkealla. Ensimmäisenä mieleen tulee vuoret ja näköalapaikat, mutta Instagram-kuviani tutkiessani huomasin, että minun tulee suhteellisen paljon hilluttua yläilmoissa nimenomaan kaupungeissa. Siispä tässä postauksessa katsotaan alaspäin miljoonakaupunkeihin!

Empire State Building, New York

Mitä olisikaan maailman kuuluisin pilvenpiirtäjäviidakko ilman maisemien katselua yläilmoista käsin? Empire State Building ei ole ainoa vaihtoehto, eikä välttämättä edes se paras, mutta klassikko se ainakin on!

empirestatebuilding

Chill Skybar, Saigon

Edellisen kerran ihailimme kaupungin vilinää Saigonissa joululomalla. Koska kaupunki on täynnä mopoja, näyttävät tiet illan pimentyessä erityisen kauniille. Ja samalla saa hengähdystauon itse liikenteestä!

chillskybar

Griffith Observatory, Los Angeles

Olemme käyneet molemmilla Los Angelesin kerroilla sekä Hollywoodin kukkuloilla että Griffith Observatorylla. Vaikka nämä kuvat eivät ole iltapimeällä napattuja, on auringonlasku ja sen jälkeinen aika ihan parhaita tunnelman kannalta. Los Angeles on loputon valomeri!

griffithobservatory

Lebua Skybar, Bangkok

Lebuan kattobaari on ehkä Bangkokin kuuluisimpia, mutta kaikkein viihtyisin se ei ole. Maisemat ovat silti upeat, eikä ylhäällä käynti vaadi välttämättä edes yhden (kalliin) drinkin ostamista.

lebuaskybar

Marina Bay, Singapore

Singaporessa saa nauttia satumaisesta fiiliksestä Marina Bayn alueella, missä voi nousta maatason yläpuolelle superpuihin (kokemus on todella kitsi!) tai vielä reippaasti ylemmäksi Marina Bay Sands -hotellin kattotasanteelle Ku De Ta:n baariin. Hotellilla on myös näköalatasanne, mutta se maksaa suurin piirtein saman verran kun perusdrinkki Ku De Ta:ssa.

marinabay

Instagram Travel Thursday on aina joka kuukauden ensimmäisenä torstaina vietettävä blogitempaus, johon kuka tahansa voi osallistua. Tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä. IGTT hostit: TravelloverMuru Mou ja Skimbaco.

3A Alternative Art Area, katutaidetta Saigonissa

Saigonista tulee ensimmäisenä mieleen kaikkialla pörräävät mopot, siirtomaa-ajan arkkitehtuuri ja eksoottiset katumarkkinat paikallisine ruokineen. Kaupungin moderni puoli jää helposti paitsioon, sillä loman voi helpostikin täyttää perinteiseen vietnamilaiseen tunnelmaan nojautuen. Saigonissa, tai oikeammin tietenkin Ho Chi Minh Cityssä, voi kuitenkin maustaa omaa lomaansa niin trendikkäissä kattobaareissa, lukuisissa tyylikkäissä ja viihtyisissä kahviloissa kuin vaikkapa katutaiteen parissa.

DSC_3366DSC_3369DSC_3379

Saigonin kadut eivät kuitenkaan vilise taidetta siellä täällä, vaan kiinnostuneiden tulee itse hankkiutua katutaiteelle pyhitetylle paikalle. 3A Alternative Art Area on pienehkö, vain muutaman kadunpätkän kattava sisäkortteli, jonka seinillä on vaihtuva katutaidenäyttely. Kaikki teokset ovat siis luvan kanssa tehtyjä ja niille varatuilla paikoille, sekä muureilla että rakennusten seinillä. 3A:n alueella on myös kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.

DSC_3374DSC_3383auringonallaIMG_0786DSC_3385DSC_3384

3A sijaitsee jokivarressa ja sinne kuljetaan pääkadulta käsin. Google kyllä tietää paikan, mutta kyltti on melko huomaamaton. 3A ei ole tosiaankaan mikään iso paikka, mutta meille se sopi vierailukohteeksi hyvin, sillä halusimme kävellä osittain etukäteen suunnitellun reitin kaupungilla. Seuraavaksi jatkoimme matkaa Jade Emperor Pagodalle. Olimme liikenteessä aamupäivästä, jolloin ravintolat olivat vielä kiinni, eikä paikalla ollut kovin paljoa muita turisteja, paria aasialaista teiniporukkaa lukuunottamatta. Antti pääsi tuttuun tapaansa ottamaan ryhmäkuvia lukuisilla erilaisilla poseerauksilla!

auringonallaPC290073DSC_3382DSC_3367auringonallaIMG_0785DSC_3378

Vietnamin ruokaparatiisi

Aasialainen ruoka on lähes poikkeuksetta todella hyvää, ja katukeittiöt ovat niitä parhaita paikkoja kokea paikallista ruokakulttuuria. Vietnam on herkuttelijalle oikea ruokakeidas, sillä syömistä on tarjolla lähes joka nurkalla ja hinnat ovat edulliset. En (muka) tiennyt ennen reissuamme vietnamilaisesta ruuasta juuri mitään, vaikka kyllähän pho-keitot, tuoreet ja paistetut kevätrullat, bao-leivät ja banh mi -patongit tuttuja olivatkin. Ja näitä kaikkia tuli tietenkin kokeiltua autenttisina versioina, mutta onneksi kokeilulistalle pääsi paljon muutakin.

Ruokien nimien opettelu oli äkkiseltään sen verran haastavaa, että ne eivät välttämättä jääneet mieleen. Mutta se jäi, että makumaailma oli tietenkin aasialainen, mutta omalla tavallaan erilainen. Ruoka oli ihanan raikasta ja lähes aina sen mukana tuli iso lautasellinen kaikkea pientä vihreää (yrttejä ym.) tai salaatinlehtiä, joiden avulla ruoka syötiin.

auringonallaPC280061 auringonallaPC280064

Suurin ruokailotulitus koettiin odotetusti Saigonissa, jossa vietimme kaksi kokonaista päivää. Kun istuimme ensimmäiseen katukeittiöön, saimme yllättäen listat käteemme, vain kuullaksemme, ettei niistä ruuista ole oikein mitään tarjolla. Koska yhteistä kieltä ei juuri ollut, oli helpoin kysyä banh mi:n perään, kun näin tiskillä kasan rapeita patonkeja. Ja banh mit saimme, vieläpä todella hyvät sellaiset! Olisin voinut syödä banh mita vaikka joka päivä, mutta lopulta söimme näiden lisäksi vain muutamat patongit hotellimme aamupalalla.

makujakotoaIMG_0733

Seuraavaksi meidän oli tarkoitus kokeilla jotain listaamiani ruokalajeja, mutta koska harhailimme kaduilla satunnaisesti ja menimme lopulta istumaan todella nälkäisinä ensimmäiseen sopivan näköiseen paikkaan, saimme eteemme sitä ruokaa, mitä tarjolla oli. En ollut koskaan kuullutkaan mi quangista, mutta kovin simppelin näköinen nuudeliruoka onnistui olemaan mielettömän hyvää. Meille ei oikein selvinnyt, miten rapsakkaa leipää olisi pitänyt syödä, joten napsimme sitä aina sopivassa välissä. Mikäli näin oikein, niin paikalliset murustelivat sitä suoraan annokseensa. Annoksen mukana tuli valtava keko yrttejä.

DSC_3438
makujakotoaIMG_2657 makujakotoaP1040261

Kaikista helpointa Saigonissa on painella Ben Thanhin ruokatorille, joka on ehkä tunnetuin ydinkeskustassa oleva ruokamarkkina. Paikka on katettu ja sieltä löytyvät vessat, sekä jopa wifi. Tulee mieleen Singaporen hawker centerit. Meidän mielestä suurin plussa oli se, että paikassa myytiin lähes mitä tahansa mieleen tulevaa ruokaa ja kumpikin saattoi hakea vuorotellen jonkun jaettavan annoksen.

makujakotoaPC290123 makujakotoaPC290119
makujakotoaP1040258 makujakotoaP1040268

Koska olimme liikenteessä iltapimeällä, eivät kuvat ole kovin kummoisia, mutta maistoimme ainakin vietnamilaisia pannukakkuja ja täytettyä, rapeaa lettua, tuoreita kevätrullia, hiiligrillillä paistettuja vartaita ja bao-leipää friteeratulla tofulla. Juomaksi ostettu limetti-shake oli niin hyvä, että sitä kannatti odottaa väentungoksessa hetki jos toinenkin.

Lentokentän kotimaanterminaalin ruokatarjonta yllätti myös iloisesti, ja söimme lounasta pho-keiton ja toistaiseksi nimettömäksi jääneen nuudeliannoksen merkeissä, joista erityisesti jälkimmäinen jäi mieleen.

makujakotoaPC300136

Kaikista parhaimmat uppopaistetut kevätrullat söimme Bai Saon rannalla Phu Quocissa. Toki kauniilla maisemalla ja ylipäätään rantapikinikin tunnelmalla oli varmasti osansa asiassa. Samalla saarella söimme myös todella hyvää bbq-possua.

auringonallaP1010194
auringonallaP1010162 makujakotoaP1010226

Makeita jälkiruokia ei tällä reissulla tullut juuri nautittua, mutta juomia siitäkin edestä. Vietnam on kuuluisa kahveistaan ja Saigonin kahvilat nähtävyys jo sinänsä. Saigonin kaduilla myytiin pieniä, munkkien näköisiä nöttösiä, joita mekin ostimme pari kappaletta. En tiedä olivatko ne varsinaisesti makeita vai suolaisia, mutta ainakin kirkkaan värisissä  versiossa oli narskuva sokerikuori. Toisaalta sisällä oli jotain kananmunan keltuaisen tapaista. Seesaminsiemenillä päällystetyt pallerot olivat parempia, mutta aika laimeita esityksiä nämä molemmat olivat, reissun ainoita ruokapettymyksiä!

makujakotoaPC290077 makujakotoaPC290079

Saigonissa tuli todistettua sama juttu kuin muuallakin Aasiassa: kannattaa suosia katukeittiöitä, kansankuppiloita ja ruokatoreja. Kerran istahdimme väsähtäneenä lounaalle kapean, paikallista elämää pursuavan kotikatumme varrella olevan ravintolan kovasti katukeittiön matalia tuoleja muistuttaville puujakkaroille. Tilasimme kylmät soodat ja paistettua riisiä. Annos oli sinällään kaunis, mutta makua siinä ei ollut yhtään siinä määrin kuin muissa syömissämme ruuissa. Onneksi Vietnamissa hintataso on varsin kohtuullinen paikasta riippumatta, joten emme kuitenkaan maksaneet itseämme kipeäksi ihan ok -lounaasta.

makujakotoaPC290111

Vietnamilainen ruoka nousi kyllä yhdeksi ehdottomaksi lemppariksi aasialaisissa ruuissa, ja jopa ohi ikisuosikkini Thaimaan!

Vaaleanpunainen Jade Emperor Pagoda

Saigonin-lomamme oli käytännössä vain parin päivän mittainen, joten kovin kunnianhimoisia suunnitelmia ei sille ajalle kannattanut tehdä. Keskityimme lähinnä kävelemään kaupungilla, kahvittelemaan lukuisissa viihtyisissä kahviloissa ja herkuttelemaan katukeittiöissä. Välillä otimme kuitenkin jonkun kiintopisteen kartalta, jonne suuntaisimme hitaasti edeten. Yksi näistä oli Jade Emperor Pagoda, joka oli hotelliltamme katsottuna vastakkaisella puolella kaupunkia, tai oikeammin keskustaa, sillä kaupunki sinällään jatkuu pitkän pitkän matkaa joka puolelle.

DSC_3393auringonallaPC290084auringonallaPC290086DSC_3395auringonallaPC290089auringonallaPC290090

Valitsimme tämän pagodan juuri siksi, että se on kauniin vaaleanpunainen. En ollut ihan varma, mitä uskontoa pagoda edusti, sillä seinällä olevien kiinakirjoitusten lisäksi palvontakohteena oli Buddha-patsas. Ilmeisesti temppeli on pääasiassa taolaisuuteen liittyvä, mutta käytännössä myös yhdistelmä buddhalaisuutta. Temppeli on suosittu myös turistien keskuudessa.

DSC_3397DSC_3401DSC_3403DSC_3406DSC_3407

Itse pagoda oli jonkin verran ahdas ja sokkeloinen, sekä ilma sakea suitsukkeiden savusta. Sisäpuoli oli nopeasti kierretty, mutta sen jälkeen oli kiva istahtaa puiden varjoon temppelin ulkopuolelle lepäämään ennen paluuta keskustan hektisyyteen.