Heitimme viime viikonloppuna jo pieneksi perinteeksi muodostuneen Aavasaksan ruskaretken. Pakkasimme eväät syksyn keltaiseen reppuun ja hujautimme pari sataa kilometriä Oulusta pohjoiseen. Auto jätettiin tuttuun tapaan parkkiin ja itse hypättiin polulle.
Avainsana-arkisto:Patikointi
Patikointi Anthousan kylään (ja melkein linnaankin)
Pargan seutu on lievästi sanottuna mäkistä. Hyvä puoli siinä on se, että maisema on kauniin jylhää ja vaihtelevaa, huonoa taas erityisesti helteellä raskas siirtyminen paikasta toiseen. Ja sitten jotkut lähtee vielä patikoimaan lähiseudulle, tavoittelemaan jopa korkealla ylhäällä siintävää Anthousan linnoitusta.
Parga: päivät kaksi ja kolme
Varaslähtömme kesään piti sisältää lähinnä aurinkoa, hyvää lukeamista ja herkullista ruokaa. Eli lepoa, lepoa, lepoa. Toisin kävi jo päivänä numero kaksi, kun lähdimme uhmaamaan Pargan korkeuseroja ja kiipeämään Anthousan pikkukylään. Reittikarttaa ei ollut, mutta niin hyvät ohjeet, että takerruimme turhaan kohtaan käänny vasemmalle, kun todellisuudessa olisi pitänyt jatkaa suoraan. Myöskään kohta kulje laakson läpi, ei vastannut omaa mielikuvaamme ja kuuletJatka lukemista ”Parga: päivät kaksi ja kolme”
Patikointia Aavasaksanvaaralla
Aavasaksa on jo itsessään hauska paikannimi, mutta kun siihen yhdistetään vielä vaara, tulee sanasta jotain mikä kuulostaa jo runonlausunnalta. Toisaalta en ihmettelisi, vaikka paikka innostaisi runoilemaan luonnon karusta kauneudesta, sillä sitä vaaran päällä pääsee ihailemaan joka askeleella. Aavasaksan syysreissu on meillä tuleva perinne. Kävimme siellä tänään toisen kerran ja olimme edelleenkin lumoutuneita maisemista. Vaikka monelleJatka lukemista ”Patikointia Aavasaksanvaaralla”
Patikointia Taorminasta Castelmolaan
Pysytään vielä hetki viime kesän Sisilian reissussa. Jos itse Taormina on mäkinen ja jaloille haasteellinen ja Etnan rinne tuskainen kiivettävä pyörivine pikkukivineen, ei patikointi Taorminasta Castelmolaan tuntunut ainakaan yhtään helpommalle. Onneksi reitti on helppokulkuinen portaineen, polkuineen ja pikkuteineen, mutta kuntoa se vaatii jonkin verran, kun jatkuvasti noustaan ylöspäin ja Castelmola näyttää olevan aina kaukana yläpuolella.Jatka lukemista ”Patikointia Taorminasta Castelmolaan”
Etnan rinnettä kiipeämässä
Osallistuimme Sisilian lomallamme järjestetylle Etnan retkelle ja matkasimme bussilla yhdelle Etnan kraatereista. Tulivuoren rinnettä kulkevan serpentiinitien varrella huomasin hyvin kasvien muuttuvan ylemmäksi noustessa ja lopulta jäävän kokonaan pois, pieniä ruohoplänttejä lukuunottamatta. Näimmepä jopa muutamia kohtia, missä laava oli valunut metsän yli ja jäänyt jähmettyneenä makaamaan tummana möykkynä. Perillä meillä oli valittavana kaksi eri kraateria, joidenJatka lukemista ”Etnan rinnettä kiipeämässä”
Patikointia Sirikarin solassa
En tiedä miksi minulle tuli näin kevätauringon paistaessa niin Kreeta-fiilis, että taidan tehdä kaksikin perättäistä postausta kyseisestä paikasta. Olin itse siellä lomalla muutama vuosi sitten touko-kesäkuun vaihteessa, majapaikkana Hanian läheinen Platanias. Minulla oli hieman ennakkoluuloja koko Kreetasta, Haniasta ja vieläpä Plataniaksesta, kun en keksinyt juuri tyypillisempää turistipaikkaa, jos ei Rodosta lasketa (en ole koskaan käynytJatka lukemista ”Patikointia Sirikarin solassa”