Patikointia Taorminasta Castelmolaan

Pysytään vielä hetki viime kesän Sisilian reissussa. Jos itse Taormina on mäkinen ja jaloille haasteellinen ja Etnan rinne tuskainen kiivettävä pyörivine pikkukivineen, ei patikointi Taorminasta Castelmolaan tuntunut ainakaan yhtään helpommalle. Onneksi reitti on helppokulkuinen portaineen, polkuineen ja pikkuteineen, mutta kuntoa se vaatii jonkin verran, kun jatkuvasti noustaan ylöspäin ja Castelmola näyttää olevan aina kaukana yläpuolella.

Patikointireitti on kuitenkin mielenkiintoinen ja siellä näkee kauniita maisemia ja taloja. Itse Castelmolan kylä sijaitsee 529m merenpinnan yläpuolella (Taormina 200m) ja kuitenkin hyvin lähellä rantaa, joten jos sieltä ei ole hyvät näköalat niin mistä sitten? Ylhäältä näkee kauas merelle sekä kaikki lähialueiden pikkukylät ja kaupungit. Kirkkaalla säällä uskoisin paikasta olevan myös hienot näkymät lumihuippuiselle Etnalle, koska se näkyy jopa yli 300m alempana olevasta Taorminasta.

Matkan varrella ei ole varsinaisia levähdyspaikkoja, joten oma vesipullo kannattaa ottaa mukaan ja sopivan paikan tullen vähän lepuuttaa jalkoja (jatkuva etukenossa tarpominen alkaa kyllä tuntua jaloissa ja itsestä tuntui jo alkureitistä, että mitähän tästä tulee…). Mikäli menomatka tuntuu väsyttäneen voimat kokonaan, pääsee takaisin Taorminaan myös bussilla (ja siis pääsee sinne Castelmolaan päinkin bussilla, jos patikointi ei varsinaisesti naposta).

Itse Castelmolan kylä on viehättävä pikkuisine kauppoineen ja ravintoloineen. Kapeilla kujilla tulee todella keskiaikainen fiilis, vaikka onhan noita pikkukujia kaikki vanhat kaupungit pullollaan. Korkeimmalta kohdalta löytyy vanhan linnakkeen rauniot, joille pääsee ihan ilmaiseksi katselemaan maisemia ja ottamaan valokuvia.

Meille oli suositeltu Castelmolan ravintolatarjonnasta Bar Turrisia, jonne etsimme tiemme ja löysimmekin. Tästä kokemuksesta lisää myöhemmin!

Ps. Kuka muistaa vielä ötökkäkammoni? Muistuipa mieleeni tältäkin patikkareissulta eräskin viikunapuu, josta nappasin käteeni viikunan (joka oli vielä raaka) ja jota aloin kesken kipuamisen kuorimaan käsillä. Tuijotin sisustaa pienen hetken, ennen kuin äkkäsin hedelmälihassa pienen toukan. Voi sitä rääkäisyä, minkä säikähtäneenä päästin, se kimposti varmasti Compostelan linnanmuureilta Taorminaan ja sieltä alas Naxokseen asti. Itse viikuna lensi takaisin puuhun…

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s