IGTravelThursday / Superviikonloppu Oulussa

Olemme tämän kesän aikana reissanneet Italiassa ja vietin itse ihanan heinäkuisen viikon myös Kuopiossa ja mökillä Rikkaveden rannalla. Sen sijaan elokuun ensimmäinen viikonloppu oltiin kotona Oulussa ja lopulta vietettiin oikein superviikonloppu nauttien Oulun kesätapahtumatarjonnasta. Ja kyllä kotikaupunki näytti taas parastaan, säät suosi (kuten viime viikkoina joka puolella Suomea) ja ihmiset olivat liikkeellä.

Elojazz

Perjantaina suuntasimme Rauhalaan Elojazzeille ja saimme nauttia hyvästä musiikista ja ruuasta. Lavalle nousi illan aikana Timo Lassy ja Joyce Elaine Yuille, Jukka Eskola ja Verneri Pohjola ja lopuksi Tuomo, jonka keikan aikana alkoi satamaan vettä. Tunnelma oli aika satumainen, kun kuuntelimme musiikkia sateenvarjojen alla istuen pimenevässä elokuun yössä, sateen valuessa paljaita päivän paahtamia polvia pitkin. Elojazzien miljöö on muutenkin aivan ihana, vanhojen puu- ja tiilitalojen ympäröimä rauhaisa sisäpiha. Musiikin lisäksi myös ruoka oli mielettömän hyvää ja sitä tarjoili Janne Pekkalan Fat Rooster. Otimme annoksen sekä ribsejä että brisketiä ja olisimme voineet syödä vielä toisetkin, vaikka maha ei enää vetänytkään. Ruuan ulkonäkö ei tällä kertaa kerro mausta mitään!

Ainolanpuisto Ainolanpuisto2

Seuraavana päivänä vietimme useamman tunnin puistoillen: kävelimme Ainolanpuiston varjoisia pikkuteitä, ihastelimme puroja ja pikkulampia sekä istahdimme kahvila Kiikun terassille syömään kakkua ja juomaan paikan omatekoista sitruunalimonadia. Jatkoimme iltapäivällä matkaa Jazzpuistoon, jossa oli soitetun musiikin lisäksi musakirppis, eli Antti pääsi tonkimaan levyjä. Kauppojakin tehtiin!

Kahvilakiikku Elojazz2

Illalla lähdimme vielä istuskelemaan torinrantaan ja ihailemaan auringonlaskua muutaman kaljan ja siiderin kera. Kuljimme tullessa kaupungissa vierailevan italialais-ranskalaisen ruokatorin läpi ja huomasimme italialaista pizzaa myyvän kojun. Mietimme, että perinteisen oululaisen baari-illan päättävän majoneesikänkyn sijaan olisi ihan hauska syödä huomattavasti hienostuneempaa italialaista pizzaa (ei sillä, olen kyllä viime vuosina syönyt huomattavasti enemmän italialaista pizzaa kuin majoneesikänkkyä, heh), mutta kojun italialainen pizzanpaistaja ei ollut ehkä tietoinen siitä, että Oulussa pizza menee parhaiten kaupaksi klo 4 yöllä ja oli sulkenut jo siltä päivää.

Torinranta

Sunnuntai jatkui kirpputorimeiningeissä Alppilassa ja sen jälkeen kävimme syömässä suosikissani Tubassa. Olimme varanneet pöydän tarkoituksena syödä jazzbrunssi, mutta lopulta päädyimme kuitenkin tilaamaan Jack Daniels -hampurilaiset Amerikan muistojen siivittämänä. Hampurilaiset oli kyllä tällä kertaa aika iso pettymys, sillä jostain syystä paikan omia sämpylöitä ei ollut käytetty vaan teollista kamaa mikä ei ole kyllä Tubassa yleensä takana ja Jack Danielsia ei kyllä maistanut oikein etsimälläkään. Viikonlopun ainoa pettymys!

Illalla lähdimme vielä kävelemään Tuiraan ja jokimaisemiin. Kävimme myös kiertelemässä hääpaikkaamme Lasarettia ja katselemassa sopivaa paikkaa itse vihkimiselle, joka tulee säiden salliessa olemaan ulkona. Enää kaksi viikkoa aikaa, huh!

Tuira

 

IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown SatuKaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

Mainokset

Lemmikin kanssa junassa: käytännön juttuja

Kolmevuotias sekarotuisemme Aada on päässyt tänä kesänä kokemaan pienen koiranelämänsä jännittävimpiä juttuja, kun toukokuussa vietimme ensimmäistä kertaa yön hotellissa ja nyt matkustimme junalla Oulu-Kuopio välin. Tämä oli myös minulle ensimmäinen kokemus lemmikin kanssa matkustamisesta junalla. Minulla on ollut jo reilun kymmenen vuoden ajan pieni asenneongelma junamatkailuun, sillä sain siitä tarpeekseni opiskeluaikoina. Viime vuosina en ole matkustanut junalla kuin kerran Tampereelle, joten siksikin oli jopa hauskaa katsastaa millaista junamatkailu on nykyään.

Junassa, ainakin tässä Oulu-Kuopio sellaisessa, oli yksi vaunu, johon lemmikin sai ottaa mukaan. Tarkemmin ottaen vaunun sisällä oli lasikoppi tai hienommin salonki, jossa oli noin kymmenen istuinpaikkaa vastakkain ja jokaisella niistä saattoi olla lemmikin kanssa. Lemmikkivaunumaksu oli 5e ja tällöin lemmikki siis matkustaa sylissä/lattialla. Paitsi meidän  prinsessa, joka halusi istua viereisellä vapaalla paikalla. Salongissa matkusti samaan aikaan 6-7 koiraa ja yksi kissa. Katastorfin ainekset oli siis kasassa, mutta ihme kyllä, eläimet eivät juuri välittäneet toisistaan.

Lemmikkijunassa

Tai ihme ja ihme, salongissa oli reilu 30 lämmintä, joten kaikkien lemmikit välttivät ylimääräistä liikehdintää koko matkan ajan. Toisin kuin muu juna, tämä vaunu ei ollut ilmastoinnilla varustettu IC-juna vaan tavallinen pikajunavaunu, josta sai yhden ikkunan auki. Meidän paikkaa se ei hyödyttänyt mitenkään, joten koira läähätti koko matkan ja minä hikoilin niin ettei tarvinnut vessassakaan ravata normaaliin tahtiin. Niin, se vessassa käynti stressasi minua etukäteen, kun mietin että miten yksin lemmikin kanssa matkustavat sen toteuttavat käytännössä. Nähtävästi siihen on kaksi tapaa, jotka ovat yllättäen: 1) jätä lemmikki omalle paikalle jos se pysyy siinä kiltisti tai 2) ota lemmikki mukaan vessaan.

Kuuma siis oli ja konduktöörimme, todellinen asiakaspalvelija, huomasi sen heti ja yritti kaikkensa, että matkastamme tulisi siedettävämpi. Konduktööri telkesi salongin ovet auki, jotta ilma vaihtuisi paremmin ja toi meille ja eläimille vettä. Olisi tuonut myös kuppeja koirille, jos joltain olisi unohtunut. Hän myös tiedusteli useampaan otteeseen lemmikkiemme vointia ja sanoi järjestävänsä tarvittaessa paremman vaunun, jos lemmikit alkavat voida huonosti (koko junassa oli vain muutama vaunu, joten se olisi varmasti ollut käytännössä hieman vaikeaa). Vaikka junamatka oli hikinen, teki konduktööri siitä asiakkaista välittävällä käytöksellään paljon positiivisemman kokemuksen. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun konduktöörit vain murahtelivat asiakkaille. Palvelu on muutenkin parantunut mielestäni ainakin näiden kahden kokemuksen perusteella.

Koiralle kannattaa ottaa mukaan siis vesikippo ja vettä ja itselläni oli myös pyyhe mahdollisia vahinkoja varten. Koiran ulkoiluttaminen onkin sitten oma juttunsa. Koska oma koirani jännittää matkustamista, tulee sille helposti hätä jo muutaman tunnin matkustamisen jälkeen. Salongissa oli ongelmana se, että kuulutuksia ei kuulunut, joten emme voineet tietää miten pitkiä pysähdykset missäkin olivat, jotta lemmikin ehtisi käyttää nopeasti ulkona. Unohdin kysyä asiaa konduktööriltä ja muistelin, että Iisalmessa on yleensä ollut 10-15min pysähdys. Hyppäsin siis koiran kanssa ulos, juoksimme nopeasti radan päähän, sieltä yli ja sitten lähimmälle viheralueelle. Ja sieltä heti takaisin samaa reittiä, mutta onneksi juoksimme, sillä junahan oli jo lähdössä! Huh! Onneksi konduktööri oli vielä laiturilla ja huomasi, että olemme tulossa.

Pieni parannusehdotus VR:lle olisikin (sen lisäksi, että kuulutukset kuuluisivat kaikissa vaunuissa), että konduktööri voisi kertoa lemmikkivaunussa lippuja tarkistaessa sopivat pysähdyspaikat lemmikin pikaiselle ulkoiluttamiselle. Lisäksi lemmikkivaunun toivoisi olevan joku muu kuin korkea pikajunavaunu, sillä sinne koiran ja tavaroiden yhtäaikainen nostaminen aiheutti lähes jokaisella päänvaivaa. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt konduktöörien palvelualttiudesta ja inhimillisestä välittämisestä. Selvästi VR:llä on tehty oikeitakin asioita palvelun kehittämisen suhteen!

Sokoshotels40: Hotelliloma koiran kanssa

Blogini osallistuu Sokoshotels40-kampanjaan, jossa juhlitaan Sokos Hotels -ketjun 40-vuotista taivalta. 40 bloggaajaa pääsee tutustumaan hotelleihin yöpymisen merkeissä eri puolilla Suomea sekä Tallinnassa ja Pietarissa ja lisäksi meitä hemmotellaan kahden hengen illallisella.

Oma lomatoiveeni oli mahdollisimman lähellä Oulua, sillä halusin lähteä reissuun autolla, ottaa koiran mukaan ja viettää rennon viikonlopun stressaamatta matkoista sen enempää. Toiveisiini vastasi Original Sokos Hotel Kaarle Kokkolassa, jonne on noin kaksi sataa kilometriä matkaa ja jonka upean, vanhan puukaupungin ohi olen kerran ajanut, mutta jossa en ole koskaan varsinaisesti käynyt. Ja Sokos Hotelleissa lemmikit ovat tervetulleita, erityisesti koirat, joten oma pieni karvakerämme Aada, pääsi ensimmäiselle hotellilomalleen (huomatkaa odottavan jännittynyt ilme auton takapenkillä, omistajaa jännitti vähintääkin yhtä paljon!).

MinäjaAada

Sokos Hotellien ja lemmikkien välisestä ystävyydestä voit lukea täältä. Paljastettakoon kuitenkin, että heti saapuessa koiraperheet saavat mukavan yllätyspussin, josta löytyi muutama luu ja muu herkkupala sekä iso rullallinen kakkapusseja. Voitte uskoa, että perheen karvaisin edustaja voitettiin salamipötköllä puolellensa hetkessä, vaikka uusi ympäristö aiheuttikin hieman hämmennystä aluksi. Omistajakin oli sen verran hämmentynyt, että unohti heti alkuun tarjota armaalle lemmikillensä vettä! Herkkupalan ja vesitankkauksen jälkeen (no ok, me aikuiset tankattiin myös hieman kylmää siideriä ja olutta, jotka ystävällisesti odottivat meitä huoneessa!) otimmekin sitten koko porukka päikkärit hotellin aina niin mukavan valkoisissa lakanoissa.

Sokoshotels4 Sokoshotel40 Sokoshotels3

Lepäilyn jälkeen kävimme katsomassa Kokkolan vanhaa kaupunkia eli Neristania ja sen ihastuttavia katunäkymiä voi katsella täältä. Varsinainen tulikoe oli vastassa seuraavaksi, sillä Aadan piti jäädä hotellihuoneeseen yksin sillä aikaa, kun me nauttisimma illallista kolmen kilometrin päässä merenrannalla sijaitsevassa Mustakarin viehättävässä kesäravintolassa. Järkyttynyt haukkuminen kuului käytävällä hissille asti, mutta tiesin (tai ainakin toivoin!), että se loppuu heti, kun päästään kuuloetäisyyden ulkopuolelle.

Hieman mietiskelimme aluksi Mustakarissa, että milloin hotellin respasta soitetaan peräämme ja kysytään mikä koiraamme vaivaa, mutta kun saimme ihanat alkupalat eteemme, unohtui koirahuolet ja nautimme täysin siemauksin illallisesta ja uniikista miljööstä. Meidän kanssa samaan aikaan illallisti iso pöydällinen niin upouusia ylioppilaita kuin kellastuneisiin lakkeihin pukeutuneita, useamman vuosikymmenen takaisia oppilaita. Maljoja kohoteltiin ja puheita pidettiin ruotsiksi. Illallinen oli hyvä, henkilökunta todella kohteliasta ja potin räjäytti jälkiruoka, joka oli katettu pitkälle lankulle ja sisälsi toinen toistaan ihanampia paikan erikoisuuksia. En ole koskaan nähnyt niin kaunista jälkiruokaa!

Sokoshotels2 Mustakari2

Hotellille palatessamme Aada ei vastoin pahimpia odotuksiamme odottanut meitä respassa, vaan petetyn näköisenä huoneessa mököttäen. Iltalenkki piristi kuitenkin kummasti ja yökin meni ilman isompia ongelmia. Aamupalaan mennessä koira oli jo tottunut hotellielämään siinä määrin, että ei välittänyt, vaikka lähdimme aamupalalle, huiskautti vaan häntää sängystä(!). Palkkioksi toimme kaksi prinssinakkia ja saimme varmasti ainakin kymmenen hyvä omistaja -pistettä. Koko sakki oli siis varsin tyytyväinen pieneen Suomi-retkeemme!

IMG_20140601_090039

IGTravelThursday / Nallikari Beach

Ihanat kesäsäät hellivät Ouluakin viime viikolla ja kaikki huipentui lauantaihin, kun vihdoin pääsimme koko kahden hengen ja yhden pienen mustan koiran perheellämme hieman viettämään laatuaikaa yhdessä. Auto otettiin alle, mutta sillä ei hurautettu kovin pitälle. Olimme matkalla Nallikariin, kun päätimme ajaa Toppilansaaren asuntomessualueen kautta, ja lopulta siellä saimme päähämme jättää auto parkkiin ja kävellä saaren pienemmälle ja rauhallisemmalle rannalle.

Rannan vieressä on pitkä ja kapea aallonmurtaja ja kävelimme sen päähän. Merituuli viilensi sen verran, ettei voinut olla enää ihan varma kuinka lämmin ilma olikaan. Kävimme myös kahlailemassa rantavedessä ja erityisesti Aada innostui räpiköimään matalikossa. Ei liene kovin yllättävää!

Toppilansaari3 Toppilansaari4 Toppilansaari2 Toppilansaari

Jatkoimme vielä matkaa alkuperäiseen päämääräämme eli Nallikarin uimarannalle, sillä halusimme nähdä uudistuneen ilmeen kokonaisuudessaan. Ja hienohan sen ranta onkin! Ja näin aurinkoisena lauantaina paikka tietenkin kuhisi porukkaa: lapsiperheitä, auringonottajia, jäätelönsyöjiä, rullaluistelijoita ja muuten vaan rantakävelylle tulleita.

Rannan toisessa päässä on tuttuun tapaan majakan mallinen rakennus (jossa ei ole tällä hetkellä mitään toimintaa, mutta mihin ilmeisesti tulee vielä kesäkuun aikana kahvila, jee!) ja sen luona pitää tietenkin käydä kävelemässä. Matkan varrella näimme Nallikarin uuden kahvila-ravintolan, jonka ulkoasu noudatti hyvin pitkälti aikaisempaa (rumaa) lautarakennusta. Hieman ennen majakkaa rannalle oli rakennettu pieni puinen laiturimainen pätkä boardwalk-tyyliin. Siinä oli kiva istuskella, enkä pistäisi pahaksi, jos se olisi vielä hieman pidempi. Odotan jo innolla tulevia kesän rantapäiviä, jospa nämä ei jäisi ainoiksi (sanoo ikuinen optimisti, joka on pessimisti ainoastaan Suomen kesäsäiden suhteen).

Nallikari2 Nallikari1 Nallikari4

IGTravelThursday / #Suomiretki Kokkolaan

Teimme viime viikonloppuna ensimmäisen virallisen #suomiretkemme. Virallisen lomasta teki hotellivaraus ja suunnitelmallisuus: Kokkolaan ei päädytty sattumalta, vaan halusimme lähteä reissuun parin tunnin ajomatkan päähän yhden yön minilomalle. Ja tällä kertaa koirankaan ei tarvinnut jäädä kotiin, joten kaikin puolin kiva kesälomareissu kyseessä!

Olemme käyneet Kokkolassa aikaisemmin asuntomessuilla ja silloin kaupunki jäi kokonaan näkemättä. Vilaukselta auton ikkunasta ehdin huomata kauniit vanhat puutalot eli Neristanin alueen, vanhankaupungin. Neristan on yksi Suomen laajimpia, yhteinäisiä vanhoja puutaloalueita, jotka on vielä pystyssä. Siksi Kokkola kiinnosti meitä erityisesti.

Lauantai-iltapäivän luulisi olevan ajankohta vilkkaimmillaan, mutta Kokkolassa lähes kaikki paikat oli kiinni ja ihmiset ties missä. Tai kai ne oli kaikki lakkiaisia ja muita juhlia viettämässä. Torilla oli muutama koju auki, mutta suurin osa suljettuina. Varsin rauhallista siis ja ehkä vähän harmillisen autiota. Kävelimme siis suoraan kohti Neristania, sillä lisäksi sadepilvet lähenivät uhkaavasti.

IMG_20140531_161443 Kokkola1

Neristanin vanhat, värikkäät puutalot olivat odotetusti mitä ihastuttavampia ja katuja kävellessämme kurkistelimme turistien tavoin idyllisille sisäpihoille ja kuvasimme ikkunaväleihin aseteltuja koristeita. Joissakin puutarhoissa vietettiin päättäjäisiä omenapuiden kukkiessa. Voiko parempaa juhlapaikkaa ollakaan, kuin kaunis, hieman rapistunut satumainen sisäpiha?

Kokkola4 Kokkola5 Kokkola6 Kokkola7 Kokkola8 Kokkola10 Kokkola11 Kokkola12

Lopuksi kävelimme jokivartta takaisin ja bongasimme pienen suloisen majakan. Illalla suuntasimme muutaman kilometrin päähän merenrantaan Mustakariin illalliselle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Kokkola2 Kokkola3 Kokkola9

IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

IGTravelThursday / Oulun kahvilat ja lounaspaikat

Aika nostaa taas kotikaupunkini Oulu maailmankartalle, sillä olenkohan tehnyt yhtään IG-postausta Oulusta? En? Tarkoitus on kyllä ollut, joten korjataan virhe ja esitellään tämän hetken lemppariravintoloita ja -kahviloita. Näitä onkin yllättävän monta, joten en ota tähän mukaan muuta kuin lounaspaikkoja ja kahvitteluja, illallispaikat saa ehkä esittelyn joskus myöhemmin.

Kahvittelua:

Oulu10

Puistola. Istun tälläkin hetkellä aamukahvilla Puistolan Delissä. Rapea kroissantti, omatekoista appelsiinihilloa ja tummapaahtoinen kahvi. Siitä on herkutteluaamupala tehty. Netti toimii täysin moitteetta, joten olen täällä lempikahvilassani yleensä koneen kanssa ja kirjoittelen aikani kuluksi, jos sellaista on. Puistolan parhaita puolia on miellyttävä miljöö vaaleanpunaisessa jugend-talossa. Kts. myös lounas.

WP_20130816_020 Oulu9Koivurannan kahvila. Kahvila sijaitsee Oulujoen rannalla keskustan ulkopuolella Värtössä, mutta sinne voi kävellä tai pyöräillä jokimaisemissa ja palkita itsensä puutarhamaisella terassilla nautitulla kauniilla kakkupalalla. Suolainen puolikin on usein näyttänyt erittäin hyvälle. Ehdoton kesäkahvila!

oulu1Tähtitornin kahvila. Tämäkin on kesäkahvila, sijaitsee Linnansaaressa keskustan vieressä. Kahvila on monikerroksisessa puurakennuksessa ja sisustettu kirpparikamoilla. Valikoima ei ole niin hyvä kuin edellisissä, mutta miljöö on hauska ja kotoisa.

IMG_20140508_192900Bisketti. Klassikkokahvila Oulussa ja varmasti vuodesta toiseen se yleisön suosikki. Kiva vanha liiketila Rotuaarin varrella. Monenlaista suolaista ja makeaa ja halutessaan voi myös siirtyä BarB:n puolelle kuoharilasilliselle. Bisketti lienee keskustan kahviloista edullisimmasta päästä ja sillä on paljon vakioasiakkaita.

Lounaalla:

Oulu11Hagia Sofia. Turkkilainen a la carte tarjoilee ehkä Oulun parasta lounasta buffetista. Tämä on melko uusi lempparini, sillä paikka unohtuu helposti sijaintinsa johdosta, vaikka oikeasti Rotuaarilta on vain parin korttelin matka herkullisen buffetin ääreen!

Oulu12Oulu13Tuba. Kirpparihuonekaluilla ja -astioilla sisustettu. Ruoka tehdään alusta lähtien omassa keittiössä. Lounaan tasossa on vaihteluita, mutta itse olen syönyt aina hyvää ruokaa. Lounasaikaan saa myös ihania hampurilaisia!

Oulu8Rauhala. Tuban vieressä Ainolan puiston kyljessä. Vanhahtava, kartanomainen puutalomiljöö ja monipuolinen kotiruokabuffet. Aina hyvää ruokaa!

oulu3Toripolliisi. Entinen fine dining Matala muuttui joitakin vuosia sitten edullisemmaksi koko kansan bistroksi. Erityisesti lounas on hyvää ja kesällä sitä pääsee nauttimaan viihtyisällä terassilla samalla kun voi tarkkailla torinrannan meininkiä.

Oulu5Cafe Rooster. Oulun uusimpia, tosi nyt jo useamman kuukauden auki ollut kahvila-ravintola, jonka listalla on muutamia lounasruokia ja hampurilaisia ym. purtavaa. Kahvilatuotteita en ole testannut, mutta ainakin ruoka tehdään kokonaan itse, olen saanut täällä jopa itsetehtyä ketsuppia (joka oli mielettömän hyvää!). Täälläkin miljöö on kaunis ja viihtyisä!

Oulu7Puiston Bistro. Delin lisäksi Puistolasta löytyy Bistro (ennen myös Dining, mutta nykyään se puoli taitaa olla vain tilauskäytössä, mikä on sinällään harmi, sillä ruoka oli todella hyvää ainakin oman kokemukseni mukaan). Bistrosta saa niin lounasta kuin illalla ruokaa pastasta sapaksiin. Lounaaseen kuuluva minijälkiruoka jaksaa hymyilyttää joka kerta, ne on niin söpöjä!

Oulu6

Tomo. Oulusta taitaa saada nykyään sushia useammastakin paikkaa, mutta itse tykkään eniten Tomosta. Johtuu varmasti myös kivasta ja teemaan sopivasta ravintolasta, sillä kyllä miljöö on useasti jo puoli ruokaa.

Sitten on vielä kolme mainitsemisen arvoista ravintolaa, joista ei löydy yhdestäkään yhtään instagram-kuvaa. Oulun Teatteriravintola tarjoaa hyvää buffet-lounasta, jossa on useampaa salaattia ja muutamaa kotiruokaa, joista yleensä vähintään yhdessä on joku pieni twist. Näköalat on kivat Pikisaaren ympäristöön!

Garam Masala. Oulun parasta intialaista ja lounasbuffetissa tulee väistämättä ähky. Paikka on pieni, ahdas ja kitsi, joten lounasaikana kannattaa varautua ruuhkaan.

Phuket Thai take away. Nimestä huolimatta tästä paikasta saa yllättävän hyvää thaimaalaista ja varmasti autenttisimman makuista. Lounas buffetista lämmittää kieltä ja mieltä, varsinkin jos tarjolla on lemppariani happamantulista tom yum -keittoa.

IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown SatuKaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

IGTravelThursday / Perinteinen pääsiäinen

Veikkaanpa että tänään on muillakin kuvia pääsiäiseltä, mutta hieno sää, lupaus kesästä ja vapaapäivät ovat luonnollisestikin omiaan vauhdittamaan Suomi-kuvien räpsimistä. Niin kävi minullakin, vaikka mökkireissulle lähdettiin pelkän kännykän voimin eikä matkalta pitänyt ottaa mitenkään erityisesti kuvia, olihan edessä taas yksi perinteinen mökkipääsiäinen.

pääsiäinen3 Lue loppuun

IGTravelThursday / Rukalla tuulee!

Kirjoittelen tätä postausta Rukalla, torstaina. Edellinen IG-torstai on vielä meneillään ja kirjoittelin postauksessani unelmien reissuvuodesta, jossa kerrottiin miten haluaisin ideaalissa mutta realistisessa tilanteessa käyttää lomani matkustelun suhteen. Kyseisessä listauksessa ei ollut mitään mainintaa kotimaan reissuista ja sinällään se kertoo minusta jo paljon: kotimaa ei ole koskaan kiehtonut minua matkailumielessä, vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että se on paras paikka maailmassa. Tai ainakin oma mökkiranta on.

kuva 1 Lue loppuun

IGTravelThursday / Suomi-paloja

Monet matkabloggarit, minä mukaan lukien, ovat listanneet vuoden vaihtuessa viime aikaiset reissukokemukset yhdeksi postaukseksi. Osa on ottanut suoraan mukaan myös kotimaan kohteita ja osa on tehnyt niille oman postauksensa. Minä ajattelin kuulua tähän jälkimmäiseen porukkaan ja käyttää vieläpä hyväkseni IGTravelThursdayta!

Pitää kyllä tunnustaa heti alkuun, että liikun hyvin harvoin kotona tai Suomessa eri paikoissa. Teemme muutamia jo perinteiksi muodostuneita reissuja sekä käymme mökkeilemässä Itä-Suomessa, mutta siinä se melkein onkin. Toki liikumme kotikaupungissamme Oulussa, mutta enemmänkin voisi tehdä ja kokea. Yleensä joka vuosi tulee käytyä myös Helsingissä ja/tai Tampereella, tosin tänä vuonna Helsingin osuudet ovat olleet pikaistakin pikaisempia lentokenttä-joku paikka-lentokenttä -liikkumisia.

Aloitetaan kuitenkin näistä satumaisista talvikuvista, sillä periaatteessa kalenterin mukaan on sellainen vuodenaika, että pitäisi näyttää tältä:

IMG_0087IMG_0082IMG_0079

Kuvat on räpsäisty alkutalvesta, kun täällä oli hetken aikaa lunta. Ja hieman pakkasta. Olen aina kaivannut leutoa talvea, sillä vihaan pakkasta, mutta saanen kääntää takkini: ei tämä talvi ole mistään kotoisin!

Joten hypätään siis suoraan kesään ja juhannukseen. Sitä vietettiin perinteisin menoin mökillä, joka on maailman paras paikka. Eipä voisi enää tulla kesäisempi olo, kun katselee kuvaa rantasaunasta!

IMG_20130621_191750 IMG_20130621_215008 IMG_20130622_125453 IMG_20130622_125544 IMG_20130622_173425 IMG_20130622_173607

Kesä jatkui heinäkuussa ruokabloggareiden piknikillä Ainolanpuistossa:

IMG_20130718_085606 IMG_20130718_090016 IMG_20130718_090458 IMG_20130718_090720

Ja festaroimalla Kuusisaaressa Qstockissa:

WP_20130727_02220130728144520 WP_20130726_01320130728135334 WP_20130727_03020130728134837 WP_20130727_03420130728134458

Ja perinteisistä reissuista puhuttaessa tarkoitin tietenkin ihanaa Hailuotoa:

WP_20130721_03720130724194218 WP_20130721_08220130725081815 WP_20130721_05420130725082402WP_20130721_13320130723204531 WP_20130721_11720130725082846 WP_20130721_12220130725082939

Ja tietenkin pientä ruskaretkeä Aavasaksalla:

aavasaksa1 aavasaksa2

IGTravelThursday on Instagram-tempaus, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Tempauksen järjestäjiä ovat Destination Unknown Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.

IGTravelThursday / Winter Wonderland

Talvi on minulle yleensä kirosana. Inhoan pimeyttä ja kylmyyttä. Odotan melkein kauhulla lumen tuloa, sillä yleensä se meinaa myös pakkasta. Tänä vuonna tilanne oli hieman toinen. Ihana värikäs ja pehmeän pimeä syksy alkoi olla vähän liian harmaa ja sysipimeä. Auringon valoa ei näkynyt hetkeäkään, eikä tilannetta ainakaan helpottanut työmatkat kaupunkiakin pimeämmälle maaseudulle, metsien keskelle.

Siispä sunnuntai tuli kuin tilauksesta. Lauantaina vielä astelimme Rotuaarilla jouluvalojen loisteessa vesisateessa, mutta sunnuntaina heräsimme valkeuteen. Ja valkeuden myötä tuli aurinko. Matalalta, mutta oli lohdullista nähdä, että se on vielä olemassa.

IMG_0084 Lue loppuun