Tänään on satanut vettä koko päivän. Ei sillä, etteikö taivas olisi ollut harmaa jo viimeiset kaksi kuukautta, mutta lunta meillä on sentään ollut. Ja on edelleen, ellei sama meno jatku huomenna. Joulutunnelmaa on hankala repiä nykyään, kun talvet eivät ole takuuvalkoisia edes pohjoisessa.
Viime vuonna kyllästyin vesisateisiin jouluihin, jotka eivät vastanneet enää ollenkaan mielikuvieni tunnelmallisia mökkijouluja. Se taisi olla vasta tammikuuta 2016 kun bongasimme seuraavaksi jouluksi älyhalvat lennot Hongkongiin. Joulu Aasiassa? Miksipä ei!
Olimme viettäneet yhden joulun aikaisemmin Miamissa ja New Yorkissa, ja vaikka reissu oli mitä ihanin, muistan harmitelleeni kovasti lähdön hetkellä valitsemaamme ajankohtaa: oli täydellinen joulusää ja mökillä oli niin tunnelmallista, etten meinannut raaskia lähteä.
Viime vuonna uhkasi käydä samalla tavalla, mutta viimeistään eteläisempään Suomeen saavuttuamme ei harmittanut yhtään: juuri tätä harmautta lähdimme karkuun. Toisaalta, kun söimme jouluaaton ateriaamme Burger Kingillä, meinasi suorastaan tulla itku kurkkuun, kun mietti että koko muu perhe oli toisaalla yhdessä viettämässä perinteistä joulua. Ensi vuonna ei missään nimessä lähdetä mihinkään typerään Aasiaan!
Onneksi joulu unohtui jo lentokoneessa, vaikka perillä Hongkongissa odotti vähintäänkin hulppeat joulukoristelut. Heräsimme joulupäivän aamuna suht virkeinä Wan Chaissa sijaitsevassa hotellissamme, söimme aamupalaksi dumplingeja ja suuntasimme kävelylle. Kiertelimme Centralin mäkisillä kujilla ja vierailimme kaupungin laidalla Wong Tai Sinin temppelillä. Kävelimme Sham Shui Pon markkinakatuja ja matkustimme illalla Star Ferryllä lahden yli. Söimme jouluateriaksi nuudelikeittoa, paistettuja dumpligeja ja friteerattua kanaa. Illalla nauroimme Ladie’s Marketin hulvattomille laulu- ja tanssiesityksille. Hauska joulu!
Jos Hongkongissa joulu muistuikin välillä mieleen koristeluiden ja ruuhkien vuoksi, pääsi Vietnamissa lähes kokonaan eroon ajankohdasta. Toki Saigonistakin löytyi prameita joulukuusia, mutta kaupunki imaisi omaleimaiseen tunnelmaansa niin tiiviisti, että oma koti tuntui todella kaukaiselta asialta. Söimme ihanaa vietnamilaista ruokaa, nautiskelimme siirtomaa-ajan charmia henkivistä kahviloista ja kävelimme ympäri kaupunkia. Viimeisenä iltana joimme drinkit Chill Skybarissa kaupungin valoja ihaillen. Ehdimme myös lepäilemään ihastuttavassa boutique-sviitissämme.
Phu Quocille siirryttäessä olimme matkamme viimeisessä määränpäässä. Kuten saarilla yleensä, menettää aika ja viikonpäivät merkityksensä, vaikka kyse olisi vain muutaman päivän rentoutumisesta. Kävimme Vietnamin kauneimmaksi nimetyllä Bai Saon rannalla ja illalla kävelimme läheiseen Duong Dongin keskustaan. Ihailimme upeita auringonlaskuja joko rannalla tai omalla merinäköalaparvekkeellamme. Luimme kirjoja ja kävimme rannalla hieronnassa.
Takaisin päin matkustaessa fiilikset olivat edelleen katossa, olihan meillä vielä yhdet yöt jäljellä sekä Saigonissa että Hongkongissa. Ehdimme tekemään molemmissa vielä vaikka mitä, ja vaikka paluumatkamme Suomeen oli todellinen farssi, jäi reissu ehdottomasti plussan puolelle. Onneksi lähdimme, sillä tänä vuonna se ei olisi ollut enää mahdollista. Ehkä tässäkin pätee se sama mikä moneen muuhun asiaan elämässä: tekeminen ei yleensä kaduta, tekemättä jättäminen kylläkin.
Auringon alla 
Oikein hyvää ja rentouttavaa joulua teille! 🙂
Kiitos Sofia 🙂 Ja samoin teille!