Saigonissa on lukuisia rooftop-baareja, mutta meillä oli aikaa vain yhteen, joten valitsimme pikaisen googlettelun jälkeen sen suosituimman: Chill Skybarin. Kätevästi paikka sijaitsi vielä lyhyen kävelymatkan päässä ensimmäiseltä hotelliltamme, joten asiaa ei tarvinnut sen enempää miettiä. Pukukoodia uhmaten puin päälleni kaupunkishortsit ja sandaalit, vaikka niillä ei periaatteessa päässyt sisään. Happy Hour -aikaan alkuillasta säännöt ovat kuitenkin löyhemmät, ja aikaisempien kokemusten (Bangkok, Singapore) mukaan turistit näyttävät pääsevän näihin paikkoihin lähes millaisessa vaatetuksessa tahansa, kunhan on asialliset kamppeet.
Halusimme mennä ihailemaan Saigonin maisemia jo valoisan aikaan, joten olimme ala-aulassa jo hieman ennen baarin aukeamista. Sitä ennen ehdimme istumaan hetken viereisessä puistossa. Leikimme, että on uusi vuosi, vaikka siihen olikin vielä pari päivää.
Ylhäälle päästyämme maisema avautui niin upeana, että kuten tavallista, aluksi ei voinut keskittyä muuhun kuin kuvien räpsimiseen. Bangkokissa ja Singaporessa olimme etukäteen tietoisia drinkkien kalleudesta, ja koska menimme kattobaareihin lähes ainoastaan maiseman vuoksi, nautimme vain yhdet drinkit valokuvaussession päätteeksi. Nyt tilanne oli toinen, sillä hetken kalkuloituamme huomasimme, että listan juomat maksoivat vain murto-osan siitä mitä olimme tottuneet, joten illan pituus ei jäisi ainakaan rahasta kiinni.
Meillä oli kuitenkin nälkä ja olimme jatkamassa auringonlaskun jälkeen Ben Thanhin ruokamarkkinoille, joten emme jääneet baariin koko illaksi. Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin varsin positiivinen, sillä happy hour -hintojen lisäksi saimme ehkä ensimmäistä kertaa pöydän, minkä ääressä seisoskella. Istumapaikka olisi tietty ollut vielä iso plussa, silloin viihtyisin vähän pidempään, mutta kaikki matalammat pöydät olivat ravintolan sisäpuolella. Saigonia, kuten muitakin suurkaupunkeja, kannattaa kyllä aina käydä ihailemassa yläilmoista! Ja mikään ei ole niin hyvä ajankohta kuin hetki ennen auringonlaskua, kun ehtii nähdä koko kirjon pimeään saakka.
Tajusin muuten juuri tätä kirjoittaessani, että käymme ihan aniharvoin baareissa. Edellinen yhdessä käymämme paikka taisi olla Haubentaucher Berliinissä ja sitä edellinen Lebua Bangkokissa. Käymme siis enemmän baarissa ulkomailla kuin Suomessa. Mutta eikö se ole pelkästään säästöä, jos baari-iltaan menee kahdelta hengeltä vain 12 e? Sillä saatiin kolme drinkkiä Saigonissa upeilla näköaloilla!
Auringon alla 
Oi että, kyllä kaupunkimaisemat ylhäältä katsottuna samalla kun päivä vaihtuu yöksi on aina vaan yhtä upeat. Eikä varmasti yhtään pahitteeksi jos samalla voi siemailla kohtuun hintaisia drinksuja 🙂
Niinpä, ne on jotenkin satumaisia hetkiä! Ja koska nieleskelen aina vähän niille tyypillisille 15-20 e drinkkihinnoille, niin tällä kertaa sai kyllä yllättyä iloisesti 🙂