Lebua at State Tower, kattobaari ja hotelli

Kun nyt päästiin Thaimaan hotelleihin, niin kerrottakoon samalla myös Bangkokin kokemukset. Hotellivalinnassa oli kriteereinä sijainti sekä joen että mielellään BTS-aseman lähellä. Näin ollen Saphan Taksin taitaa olla ainoa vaihtoehto ja kyseisen aseman yhteydessä on myös jokiveneasema, joten se oli siinä mielessä oivallinen valinta. Bangkokissa kun liikkuminen pitää aina suunnitella hyvin etukäteen.

Hotelleista valitsimme Lebuan, lähinnä siksi että se oli kohtuullisen hintainen ja elokuvista tuttu. Halusimme myös käydä jossakin Bangkokin kattobaareista ja koska Lebualla on sellainen itsellään (vieläpä yksi tunnetuimmista), oli se laiskan lomailijan kannalta hyvä vaihtoehto. Tosin näin jälkikäteen ajatellen, kokemus Lebuasta ei ollut pelkästään positiivinen, enkä tiedä menisinkö sinne uudelleen. Myös baari on yhdellä kertaa nähty ja upeista maisemista huolimatta seuraavaksi menisin jonnekin muualle.

Lebua on hotellina vähän hassu, sillä se sijaitsee State Towerin yläkerroksissa. Hotellin aulaa on hankala löytää kadulta käsin ja mekin harhailimme aluksi yhteen puoliksi hylättyyn, kolkkoon ja hieman pahanhajuiseen halliin, josta kylläkin on kulku aulaan (ja myös sinne baariin). Hotellin palvelu on ihan hyvää, mutta kieltämättä mietimme sisäänkirjautumisen yhteydessä, että tässäkö tämä nyt on, ollaanko me edes oikeassa paikassa.

Huoneemme sijaitsi 21. kerroksessa ja meillä oli jokinäköala. Itse huone oli todella tilava ja henkilökunta avasi meille heti parvekkeen oven (ne on muuten lukittuina) ja pääsimme ihastelemaan näköalaa. Sinällään huone vastasi odotuksia ja mikä olikaan sen kivempaa, kuin väsyneenä katsella auringonlaskua, Bangkokin tuhansia valoja ja kiemurtelevaa Chaophraya-jokea omalta parvekkeelta käsin.

DSC_1974 DSC_1976
DSC_2017 DSC_2020
DSC_2021

Hotellin muut tilat käsittivät pienehkön uima-allasalueen, kuntosalin ja muutamia ravintoloita, kaikki yläkerroksissa. Aamupalaa syötiin Cafe Mozussa ja valinnanvaraa oli kiitettävästi: eri maiden keittiöt kattoivat paikallisen ruuan lisäksi ainakin japanilaisen, intialaisen, kiinalaisen, libanonilaisen ja länsimaalaisen keittiön. Lisäksi aamupalalla oli tarjolla jos jonkinlaista herkkua vihreä tee -vadelmakronitseista ravintolan omiin kerrosjugurtteihin. Olisin voinut syödä täällä vielä muutaman aamupalan enemmänkin. Ja oli todella kiva, että aamupalalla oli mahdollisuus istuskella ulkona altaan ääressä.

makujakotoaP3200050
makujakotoaP3210066

Viimeisenä iltana, joka oli maanantai, koitti vihdoin aika vetää pikkuisen paremmat vaatteet päälle ja suunnata ensin hissillä alas, ja sitten viereisellä hissillä ylös katolle asti Skybariin. Alahissille muodostui kaikkina iltoina jono jo suht aikaisin, sillä Lebuan kattobaari on selvästi suosittu turistinähtävyys. Me menimme hissille jo hieman ennen baarin aukeamista ja pääsimme suoraan ylös. Ja suoraan ”väärään” baariin. Koska varsinainen Skybar ei ollut vielä auki, pääsimme odottelemaan pienelle kattoterassille, saimme eteemme pientä naposteltavaa sekä drinkkilistat.

DSC_2276

Drinkkien hinnat olivat odotetusti pilvissä, mutta ei meillä ollut tarkoituksenakaan muuta kuin juoda yhdet. Olin hieman hämmentynyt siitä, että emme vielä tasan kello kuusi päässeet siihen baariin, johon olimme tulleet, joten kysyin tarjoilijalta voidaanko nyt siirtyä sinne. Ja toki voitiin. Ja siinä välissä Skybaariin oli ehtinyt livahtaa jo porukka jos toinenkin. Baari täyttyikin aika nopeasti.

DSC_2280 DSC_2281
DSC_2282 DSC_2287
DSC_2291

Itse baari sinällään on kuitenkin vain pieni uloke ravintolan vieressä, eikä siellä ole muuta kuin väriä vaihtava baaritiski. Sen sijaan suuren kupolin edessä on tasanne, jossa on porukkaa vähintäänkin sen verran kuin baaritiskialueella. Ylhäällä on kova tuuli, joten helmoista ja omasta drinkistä sai todella pidellä kiinni, ettei menettänyt niiden hallintaa. Ei kovin rentouttava baarikokemus, vaikka onnekseni sain harvinaisen istumapaikan kupolin juurelta.

DSC_2296
DSC_2302 DSC_2304
DSC_2307

Mutta se maisema, sen takiahan sinne Skybariin tullaan! Ja kyllä auringonlasku näytti upealle niin korkealta katsottuna, ihan joen vierestä. Myös rakennuksen kupoli oli komea näky pimenevässä illassa. Ja mikä parasta, heti kun korkokengät alkoivat kiristämään varpaita, pystyi menemään hissimatkan päähän omaan huoneeseen ja vaihtamaan flipflopit jalkaan. Sopii minulle!

DSC_2311
DSC_2314 DSC_2315
DSC_2322 DSC_2330

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s