Tämä päivä oli pyhitetty rennolle hengailulle rannalla, lepäilylle ja tietenkin hyvälle ruualle. Tänään on itsenäisyyspäivä, 4th of July, joten myös paikallisten päivä on varmasti noudattanut hyvin pitkälle samaa kaavaa (kenellä nyt sitten on vapaapäivä).
Suuntasimme jo aikaisin aamupäivästä Venice beachille, sillä pelkäsimme parkkipaikkojen loppuvan alta aikayksikön. Emmekä varmasti väärässä olleetkaan. Saimme oman paikkamme 20 dollarilla ja pian luukulla oli jo lappu täynnä. Useimmilla parkkipaikoilla näyttää olevan päivähinnat ja näimme lähinnä näitä 15-20 dollarin paikkoja. Paikka on varattu autolle koko päiväksi, joten välillä voi myös poistua ja tuoda auton takaisin myöhemmin. Kätevää, vaikka tietenkin vähän suolaisen hintaista, mikäli käyttää parkkipaikkaa vain muutaman tunnin ajan. Tosin voi olla, että kyseessä oli myös juhlapyhähinta.
Varasimme paikkamme Venice beachin auringosta kahdella ihanalla flamingo-pyyhkeellä, jotka sopivan rannan tunnelmaan oikein hyvin (ostettu H&M:n alesta juuri matkarantapyyhemielessä, sillä menevät todella pieneen tilaan ja kuivuvat nopeasti). Ranta on todella leveä ja pehmeähiekkainen sekä siisti. Rannalla on ilmaiset suihkut ja vessat. Kaikin puolin hyvä ranta siis.
Puolen päivän jälkeen rannalla alkoi jo olla paljon porukkaa: perheitä, ystäväporukoita, pariskuntia… Kaikilla oli mukana kunnon varustukset: varjot, huovat, kylmälaukut ja ruokaa ja juomaa. Lapset leikkivät rantavedessä ja vähän isommat harjoittelivat surffausta. Tunnelma oli iloinen ja aurinkoinen ja jopa minä uskalsin käydä uimassa, sillä vesi ei ollut ihan hirvittävän kylmää, ennakko-odotusteni vastaisesti.
Muutaman tunnin rantalekottelun jälkeen päätimme lähteä kävelemään Venice Beach Boardwalkia pitkin. Nappasimme heti alkumatkasta pizzaslicet ja menimme syömään niitä ruohikkoiselle kaistaleelle kävelykadun ja rannan väliin. Istuimme palmun varjossa ja seurasimme samalla omalla väylällään kiitäviä pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita (täällä on kaikilla sellaiset periamerikkalaiset retropyörät, usein ihanan kirkkaissa väreissä). Tunnelma olisi ollut lähes täydellinen, ellei viereisen palmun alla istuva nutcase olisi alkanut avautumaan meille ja koko maailmalle…
Kaiken kaikkiaan Boardwalk on aikamoinen freak show. Siis sen lisäksi, että sen varrelta löytyy Venice Beach Freak Show, josta pitää tietenkin maksaa. Ilmaiseksi pääsee sitä vastoin seuraamaan ihan oikean elämän showta, sillä kävelykadulla tulee vastaan vaikka minkälaista kummajaista. Ja ihan hyvässä mielessä siis.
Erikoisten ihmisten lisäksi katu koostuu loputtomista t-paita- ja krääsäkaupoista, hippien myymistä hippituotteista, pienistä retrohenkisistä hampurilais- ja jäätelökioskeista, terassiravintoloista ja rulla- ja surffilaidoista. Lisäksi kadun varrella pääsee seuraamaan mm. koripalloa, sillä kentän vieressä on pieni katsomo, jonne voi ihan vapaasti kiivetä.
Useamman tunnin biitsihengailun jälkeen oli järkevää mennä sisätiloihin, sillä ihoa alkoi jo nipistelemään siihen malliin, että aurinkoa on saatu tarpeeksi. Ajelimme hotellille päiväunille, mikä oli ihan luksusta, kun monena päivän ollaan ajettu koko iltapäivä (tai tehty jotain muuta), ettei lomaan ehdottomasti kuuluvaa siestaa olla päästy viettämään.
Muutaman tunnin lepäilyn jälkeen suuntasimme syömään Wendy´sille, joka on ollut listallamme koko reissun ajan, sillä olemme kuulleet kehuja kyseisen ketjun hampurilaisista. Ja hyviä ne olikin, selkeästi parhaimmasta päästä pikaruokahampurilaisiksi. Mutta ei ne kahta parasta, Shake Shackia ja In ´n Outia voittaneet.
Wendy´sin jälkeen suuntasimme samalle parkkipaikalle kuin aamupäivästä, koska meillä oli parkkiaikaa vielä puoleen yöhön asti. Kävelimme Venice Beachin päähän ja lähdimme tällä kertaa Santa Monicaan päin, sillä halusimme kävellä kuuluisalle Santa Monican laiturille. Matkaa tuli reilu 2km suuntansa ja se oli miellyttävää käveltävää, sillä ilta alkoi hämärtyä kauniisti, ihmisiä oli paljon liikenteessä ja rannalla on hyvä kävelykatu.
Santa Monican laiturilla on huvipuiston lisäksi ravintoloita, kahviloita, pieniä kojuja ja pelihalli. Kello yhdeksältä alkoivat itsenäisyyspäivän ilotulitukset näkymään Venicestä päin ja monet ampuivat rannalla omia raketteja. Seurasimme raketteja hetken aikaa laiturilta, mutta lähdimme sitten hiljalleen kävelemään takaisin Veniceen päin.
Nyt pakkailemme taas laukkuja, sillä on aika vaihtaa motellia Hollywoodin puolelle. Huomenna ajellaan ensin San Diegoon ja sieltä sitten takaisin Losiin ja uuteen majapaikkaan.
Auringon alla 