Tänään oli viimeinen kokonainen lomapäivämme. Vaihdoimme eilen motellin Hollywoodin puolelle, melko lähelle Sunset Boulevardia. Olemme kyllä liikkuneet koko päivän autolla, sillä etäisyydet ovat joka tapauksessa sellaiset, ettei kävellen kannata lähteä liikenteeseen (yksi mielenkiintoinen paikka siellä, yksi täällä).
Olemme autoilleet paljon ympäri kaupunkia ja olen räpsinyt kameralla ainakin kolme sataa kuvaa, joten olo oli koko ajan kuin paparazzilla. Autoillessa näkee kivasti monta aluetta suhteellisen lyhyessä ajassa, mutta kävelyyn verrattuna se on tietenkin vain pientä pintaraapaisua. Parkkipaikkaa on kuitenkin välillä vaikea löytää, erityisesti, kun katujen varsilla on pienellä präntillä kymmeniä rivejä ohjeita, milloin ei saa pysäköidä.
Aamulla meillä kävi kuitenkin hyvä tuuri pysäköinnin suhteen, sillä suuntasimme heti herätyämme (ja huonoimman motelli-aamiaisen nautittuamme) Hollywood Boulevardille, tarkoituksena nähdä Chinese Theatre ja Walk of Fame. Kiepsahdimme ensin eräälle parkkipaikalle, mutta koska täälläkin oli vain päivähintoja (20 dollaria), emme missään nimessä jääneet kyseiseen paikkaan. Sen jälkeen huomasimme yhden vapaan paikan tien varressa ja iskimme auton siihen. Luimme kieltolauseet läpi muutamaan kertaan ja totesimme, että lauantaina klo 9 saa parkkeerata ja vieläpä ilmaiseksi. Klo 10 alkoi jo olla hieman harmaata aikaa, sillä emme olleet varmoja olimmeko parkkeeranneet turistibusseille varatuille paikoille vai ei.
Hipsimme kiinalaiselle teatterille ja tietenkin sen piti juuri nyt olla jossain remontissa. Ei siitä siis sen enempää. Seuraavaksi lähdimme kävelemään Walk of Famen tähtiä seuraillen ja tuttuja nimiä bongaillen. Käväisimme myös läheisen ulkoilmaostoskeskuksen näköalapaikalla kuvaamassa Hollywood-kylttiä, mutta eipä se näkynyt kamerassa enää ollenkaan.
Tähtien bongailu oli yllättävän hauskaa. Aina oli pakko mennä vielä seuraava kortteli. Jostain syystä tähdistä piti ottaa myös paljon kuvia, enkä kyllä yhtään tiedä mitä meinaan niillä tehdä. Mutta tunnelma oli sellainen, että oooo Javier Bardem…. Iiiik Winnie the Pooh!
Varsinaisesti Hollywood ja Walk of Fame eivät ole mitään kovin glamoureja paikkoja, vaan suorastaan hieman rähjäisiä (ja osa vähän enemmänkin). Odotin ehkä näkeväni valkoista ja kultaa, kimallusta ja tyylikkyyttä, mutta todellisuus on punaisia, keltaisia ja vihreitä ale-kylttejä ja krääsämyymälöitä. Olettamani maisema löytyi sen sijaan Rodeo Drivelta Beverly Hillsistä. Siellä se glamour asuu 🙂
Mutta ennen Beverly Hillsiä suuntasimme kuvaamaan Hollywood-kylttiä, kuinkas muutenkaan. Ajoimme kukkulalla sijaitsevalle observatoriolle, kuten monet muutkin turistit. Saimme auton hyvin parkkiin sinnikyytemme ansiosta ja kävimme räpsäisemässä muutat kuvat kyltistä (kaukaa tietenkin) sekä kaupungista. Kaupungin yllä leijailee jatkuvasti usva (savusumu?), mutta muuten aurinko oli alkanut jo paistaa aamun tyypillisen pilvisyyden jälkeen.
Kävimme muuten tavoistamme poiketen lounaalla, kun aamupala oli ollut niin surkea, että oli nälkä jo puolen päivän aikaan. Suuntasimme In ´n Outiin uusimaan arviomme paikan hampurilaisista. Se pysyi: erinomaisen hyviä, kannattaako länsirannikolla muuta syödäkään? Ja hinta oli tosiaan tuplahampurilaiselle 3,3 dollaria eli alle 3e! Lounasaikaan oli säpinää, mutta hassusti me pyörähdettiin asiakkaiksi numero 1 (odotin pientä fanfaaria ja ilmaisia pirtelöitä tms. mutta tämä olikin ihan arkinen asia ja varmasti monta kertaa päivässä toistuva, heh).
Myöhemmin iltapäivällä ajelimme kaupungilla, mm. Korea Townissa, Chinatownissa, Little Tokyossa sekä Los Angelesin keskustassa. Tiesimme jo etukäteen, ettei keskustassa ole juuri mitään muuta kuin virastorakennuksia, mutta kurvasimme kuitenkin sitä kautta. Ja tosiaan, pilvenpiirtäjiä ja muutamia ravintoloita, ei juuri muuta. Ja se oli oikeastaan juuri hauskaa, sillä oli lauantai, joten kadut olivat lähes tyhjät autoista ja saimme ajella pilvenpiirtäjien välissä lähes kahdestaan.
Välillä piti pysähtyä ostamaan juomista, lukemaan karttaa kännykästä ja ihailemaan uutta laukkuani:
Teimme illalla vielä kolmannen autoilureissun. Pysähdyimme heti aluksi läheiselle meksikolaiselle grillille, joka näytti hauskan autenttiselta (tätä etsittiin juuri San Diegosta). Arvelin 3 dollarin tacon olevan suurehkoa sorttia, joten tilasin meille molemmille yhdet. Mutta nämä tosiaan oli sellaisia tacoja, joita näkee Anthony Bourdainin ohjelmissa ym. vastaavissa eli pieniä, mutta hyvistä raaka-aineista tehtyjä ja ihanan korianterisia. Yksi ei tietenkään riittänyt mihinkään, kolme niitä olisi pitänyt olla! Minun mielestä nämä oli todella hyviä tacoja, miehen mielestä mauttomia(!). Jatkoimme siis matkaamme ilman lisätäydennystä (nälkäkään ei ollut vielä suuri).
Meillä oli tähtäimessä ajaa Mulholland Drivea pitkin auringon laskun aikaan ja psyähtyä siellä näköalapaikalle, mutta iltaan oli vielä hieman aikaa, joten suuntasimme The Grove -ostoskeskukselle, jonka kehuttiin olevan jotain erilaista. Ja se olikin! Varsin miellyttävä keskikokoinen ostoskeskus, joka oli rakennettu pikkukaupunkimaiseksi ja sen keskellä kulki kaksikerroksinen trolley. Ostoskekuksen keskellä oli pieni nurmialue ja esiintymislava, jolla soitti joku bändi. Vaateliikkeiden ym. lisäksi ostoskeskuksesta löytyi Farmers Market, jossa oli ruokatuotteiden lisäksi myytävänä paljon ruokaa food court -meiningillä. Tuoksut olivat todella hyvät! Ja parkkihallissa sai pitää auto ilmaiseksi 1-2 tuntia (meille ei oikein selvinnyt kumpi aika oli todellinen, molemmista näkyi kylttejä).
Lopulta ajoimme Mulholland Drivea pitkin näköalapaikalle ja saimme auton pienelle muutaman auton parkkipaikalle juuri ennen kuin kaikki muut änkesivät samaan paikkaan. Kävelimme näköalapaikalle ja ihailimme Hollywood-kylttiä ja hämärtyvää kaupunkia. Onneksi olimme varanneet pitkähihaiset mukaan, sillä illalla alkoi olla todella viileää. Katselimme maisemaa piemän tuloon asti, kunnes jatkoimme matkaa vielä eteenpäin toiselle näköalapaikalle, josta näkyy rinteen toista puolta. Valtavan kaunista sielläkin!
Sen jälkeen lähdimme ajelemaan (muutaman harhakierroksen jälkeen) takaisin kaupunkiin. Pysähdyimme vielä syömään uudemman kerran tacoja, sillä huomasimme läheisen pienen ostarin pihassa food truckin. Tilasimme tällä kertaa molemmille kaksi tacoa (1 taco maksoi vain 1 dollarin) ja valikoimme pieniin purkkiin ja pusseihin haluamiamme täytteitä. Tulimme syömään tacot motellimme yleiselle terassille ja voi että nämäkin oli niin hyviä! Olisin voinut syödä vielä kolmannenkin.
Huomenna meitä odottaa pakkaaminen, auton palauttaminen ja enemmän kuin tarpeeksi tunteja lentokoneessa. Heti aamusta on varmasti jo sellainen olo, että kunpa olisi jo kotona. Se iskee minuun aina lähtöpäivänä, en millään jaksaisi kaikkea sitä matkustamista. Pakko se on kuitenkin kärsiä ja onneksi meitä odottaa Helsingissä oma musta karvapallomme, joka on ollut hyvässä hoidossa Kalliossa. Katsotaan leppyykö se tuliaisilla!
Ps. Jännitysnäytelmää vielä lopuksi: huomasimme juuri, että motelliamme kiertelee helikopteri spottivalon kera, melkoisen alhaalla. Nyt vain odottelemme mistä päin hämäräveikot ilmestyvät ja millaista elokuvatoimintaa se saa aikaan…
Auringon alla 
One thought on “Road Trip päivä 14: Hollywood ja Mulholland Drive”