Road Trip päivä 6: Kalifornian rantatie

Lauantaina starttasi varsinaisen road tripimme ensimmäinen ajo-osuus. Lähdimme San Franciscon motellistamme aamulla ja ensimmäisenä etappina oli Salinas ja Laguna Secan moottorirata. Ajoimme läpi Piilaakson ja saavuimme muutaman tunnin ajomatkan jälkeen radalle, joka oli reittimme varrella eikä vaatinut lisämutkia. Pääsimme rata-alueelle nopealle valokuvauskierrokselle ilmaiseksi ja kävimme ajamassa radan viereisiä teitä. Radalla oli ihan kiitettävästi autoja ja meininki oli hieman fast and the furious -tyylistä. Autot ainakin.

salinas

Salinasista jatkoimme pienen huoltsikkapysähdyksen jälkeen Kalifornian rantatielle, jossa meitä odotti heti alkuunsa todella hienot merimaisemat. Pysähdyimme jo ensimmäiselle vista pointille, sillä emme tienneet niitä olevan tien varrella vähän väliä. Ajoimme taas hetken aikaa, kunnes oli pakko pysähtyä taas ihailemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Tässä vaiheessa huomasimme, että hienoja maisemia on jatkuvasti jokaisen mutkan takana, samoin vista pointeja, eikä niille kaikille jaksa pysähtyä.

ranta3

Pysähdyimme yhteensä neljästi ja lopulta vielä viidennen kerran, kun huomasin vastaantulevalla rannalla jotain mielenkiintoista: elephant seals! Ja kuinka ollakaan, kymmenet muutkin olivat tulleet katsomaan laiskanpulleana makoilevia hylkeitä, jotka välillä heittelivät päälleen hiekkaa, toisinaan käänsivät kylkeä. Jotkut uroshylkeistä innoistuivat melkein painimaan, mutta selvittivät tilanteen lopulta ”röhkimällä”.

Tässä vaiheessa meillä oli enää lyhyehkö ajomatka määränpäähämme San Luis Obispoon, josta olimme varanneet motelliyöpymisen. Huoneemme odottikin jo valmiina ja päätimme levätä hieman, vaikka nälkäkin alkoi jo vaivaamaan huonon aamupalan jäljiltä. Ajoimme pikkukaupungin ostoskeskukselle ja testasimme Denny´sin hampurilaiset (olivat yllättävän hyviä, erityisesti miehen bourbon kastikkeella oleva versio oli loistava, mutta myös oma pekoni-avokado oli todella hyvä!). Tällä kertaa nälkä oli sellainen, että jaksoimme ottaa vielä yhteisen jälkkärinkin ja valitsimme caramel apple crispin, joka oli niiiin kielen vievää.

Tämän jälkeen ajoimme San Luis Obispon keskustaan, joka oli kaupungin kokoon nähden yllättävän rento ja virkeä. Ihmiset istuivat ravintoloissa ja kahviloissa ja ostosmahdollisuuksiakin oli enemmän kuin suomalaisessa kesikokoisessa kaupungissa (ok, se ei liene yhtään yllättävää). Kävimme nopeasti mm. Abercrombie & Fitch:llä ja ostin tulevaa automatkaa varten t-paidan (vaikka olinkin käräyttänyt edellisenä päivänä käsivarret ja kärsin kiristävän ihon lisäksi tyylikkäästä t-paitarusketuksesta…). Paita irtosi 8 dollarilla ja se pakattiin amerikkalaiseen tyyliin melko hienoon paperikassiin, jossa oli paksut kankaiset nyörit (tykkään niin shoppailla jenkeissä, kun kaikki ostokset pakataan tyylikkäästi ja harvoin näkee muovikasseja, sitäkin useammin silkkipaperia).

Kävelimme vielä hetken kaupungilla, jossa oli kieltämättä todella kiva pikkukaupungin tunnelma. Turisteja emme itsemme lisäksi juuri nähneet (yksi mies taisi kävellä rinkka selässä vastaan), mutta kaikesta päätellen sesonkiaikoina tilanne voi olla toinen. Luimme jostain, että jenkkien ensimmäinen motelli oli nimenomaan San Luis Obispossa, joka on sopivasti San Franciscon ja Las Vegasin välillä.

Kun ajoimme takaisin motellille, huomasin viereiseen huoneeseen menevän yllättävän paljon porukkaa. Menimme omaan huoneeseemme ja hetken kuluttua joku hakkasi oveamme. Tosin se saattoi myös olla naapurin ovi, mutta ääni kuulosti niin kovalle. Kun mitään ei enää kuulunut, kävin vetämässä verhot kiinni. Hetkeä myöhemmin ovea hakattiin uudelleen ja tällä kertaa muutama tyyppi käveli ikkunamme taakse. Tässä vaiheessa silmieni edessä vilahteli jo elokuvamaisia kohtauksia, jotka harvoin päättyvät hyvin, mutta onneksi ovenhakkaajat jatkoivat matkaansa.

Myöhemmin alkuyöstä kuulimme, kun naapurihuoneeseen lappasi lisää porukkaa. Vaikutti siltä, että siellä oli meneillään jonkin sortin bileet, mutta ei tullut pieneen mieleenkään mennä pyytämään heitä olemaan hiljempaa. Ihme kyllä, meteli lakkasi pian ja loppuyö oli ihan rauhallista.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s