Niin vain koitti ihan liian pian aika, että meidän täytyi pakata jälleen laukkumme, pukea päälle lämpimät vaatteet ja suunnata lentokentälle. Ei sentään kotiin, mutta pohjoisemmaksi, lempikaupunkiimme New Yorkiin.
Ennen matkaa odotimme erityisesti Nykin osuutta, sillä olimme ikävöineet kaupungin katuja jo yli vuoden. Kuinka ollakaan, lähtöä edeltäneenä iltana olimme kuitenkin harmissamme, että olimme varanneet Nykin osuudelle neljä yötä (käytännössä viisi päivää) ja Miamin osuudelle vain viisi yötä (neljä päivää). Olisimme todella kaivanneet ainakin yhtä extrapäivää Miamin auringon alla. Erityisesti siksi, että viimeinen päivä, ranta- ja lepopäiväksi suunniteltu, oli pilvinen ja vietimme sen Dolphin Mallin vilinässä.
Mutta ei se auttanut, oli sanottava hei hei aurinkoiselle Floridalle ja hypättävä aamuyön ensimmäiseen lentokenttäbussiin. Miamin kentälle kannattaa muuten varata reilusti aikaa, sillä turvatarkastus kesti aivan tolkuttoman kauan, vaikka jono oli ihan tavallisen mittainen. Helsinki-Vantaalla sama jono olisi mennyt 15 minuutissa, Miamissa noin 45 minuutissa. Lisäksi kaikki AA:n lennot tsekattiin itse automaatilla, mikä oli (ihme kyllä) meille ensimmäinen asiointi automaatin kanssa. Sen jälkeen jonotettiin lyhyesti pariin eri paikkaan (tagit ja laukkujen punnitus ja sitten varsinainen baggage drop). Onneksi tulimme kentälle pari tuntia ennen koneen lähtöä.
Lento Miamista New Yorkiin kesti alle kolme tuntia. Meidän lento saapui Newarkin kentälle ja sieltä lähdettiin cityyn paikallisjunalla, joka oli ihan täynnä ja saimme seisosella koko matkan. Juna saapuu Penn Stationille, mikä oli kyllä reissun hermoja raastavin paikka. Puolen päivän aikaan asema oli ihan täynnä kaikenlaista porukkaa matkalaukkuineen, lastenvaunuineen, ostoskasseineen…
Meidän oli tarkoitus mennä metrolla majoituspaikkaamme Brooklyniin ja itse metro ei ollutkaan mikään ongelma vaan liput! Halusimme ostaa viikon rajoittamattomat liput, sillä ne tulisivat halvimmaksi (ja helpoimmaksi) viideksi päiväksi. Mutta kun Penn Stationilla ei ollut metrolippujen myyntiä missään! Löysimme lopulta ihan metroporttien vierestä automaatteja, joille oli pitkät jonot. Liityimme jonoon, mutta hetken jonottamisen jälkeen automaatti hajosi ja porukka siirtyi toisiin jonoihin, kuten me myös. Taas jonotimme aikamme, kun toinenkin automaatti hajosi. Tässä vaiheessa hajosi myös hermot ja mies lähti selvittämään saisiko viikon lippuja esimerkiksi kioskeista, minä jäin vartioimaan laukkuja.
Lippuja ei saanut muualta ja ei auttanut muuta kuin mennä taas jonoon ja toivoa ettei automaatti hajoa ihan heti. Lopulta saimme liput ja pääsimme R-metroon päämääränämme Union Streetin pysäkki Brooklynin Park Slopessa. Olimme saaneet pientä kosketusta New Yorkin säähän jo Newarkin juna-asemalla ja sama ilmiö odotti meitä Brooklynissä: räntäsadetta ja jäätävää viimaa vasten kasvoja. Mietimme kaihoisasti aurinkoisia päiviä Floridassa ja mielessä kävi kerran jos toisenkin, että oli ihan hullua tulla New Yorkiin talvella. Ja vieläpä vuoden kalleimpaan sesonkiaikaan. Maksat kalliisti siitä, että saat vastaasi yhtä inhottavan (tai jopa pahemman) sään kuin kotona Suomessa. Järjetöntä!
Hotellimme sijaitsi muutaman korttelin päässä metroasemasta ja löysimme sen erittäin helposti. Ahtauduimme sisälle ehkä maailman pienimpään respaan 45min ennen varsinaista sisäänkirjautumisaikaa, eikä huoneemme ollut vielä valmis. Hoidimme paperihommat ja valmistauduimme palaamaan Siperiaan, mutta onneksemme huoneemme valmistui sittenkin ja pääsimme sisälle lämmittelemään. Tai niin ainakin luulimme, sillä huone oli aika lailla viileä ja kylppäri, no, jääkylmä!
Huoneessa oli lämmityslaite, joten laitoimme sen huutamaan täysillä ja huone, pieni kun oli, lämpeni hetkessä. Kylppäri oli koko matkan ajan suorastaan jäinen, sillä sinne ei saanut mitään lämmitystä eikä ovea voinut pitää auki, kun huone (samankokoinen kuin kylppäri) olisi viilentynyt liikaa. Myös lämmin vesi oli hyvin kortilla välillä ja olimme yhden kahden päivän pätkän kokonaan ilman lämmintä vettä. Arvatkaa mietimmekö taas, että oliko järkeä maksaa hotellista vuoden kallein hinta?
Alku New Yorkissa oli siis hieman takkuinen, mutta toisaalta niin se oli edelliselläkin kerralla. Ja reissusta tuli silti ihan huippu. Niin kuin tästäkin!
- Kotikulmilla Park Slopessa, hieman paremmalla säällä (ja mielellä) tosin!
Auringon alla 