Alun perin meidän piti tehdä Las Vegasista retki Grand Canyonille, mutta pelästyimme jo etukäteen pitkää päivää autolla ajaen. Muuten ajaminen olisi toki ollut ok, automatkallahan olimme, mutta yhdistettynä lyhyeen aikaamme yhdessä paikassa tuntui edestakainen tuntien automatka hieman puuduttavalle.
Löysimme jo ennen varsinaista matkaa toisen vaihtoehdon hienolle luonnonnähtävyydelle ja sinne ei olisi kuin parin tunnin ajomatka Vegasista: Death Valley! Niinpä rentoduimme ensin kokonaisen päivän Vegasissa ja heräsimme virkeinä toisen päivän aamuna, hyppäsimme autoon ja ohjelmoimme navigaattoriin Furnace Creekin koordinaatit.
Ajoimme kaupungista ulos ja katselimme mielenkiinnolla harvenevaa laitakaupunkia. Lopulta harvatkin talot loppuvat ja autiomaataival alkaa. Tien varrella on varoituskylttejä ties mistä eläimistä ja jossain vaiheessa ohitamme muutaman rakennuksen käsittävän autioituneen alueen. Ajamme läpi Pahrumpin kaupungin, jonka lukuisat ilotulitekaupat mainostavat itsenäisyyspäivän rakettja kilpaa toisiaan vastaan.
Ennen Furnace Creekiä huomaamme yhden päivän kohteistamme: Zabriskie Pointin. Päätämme pysäyttää heti ja käydä ihailemassa maisemia. Auton mittari näyttää huimaa 52 asteen lämpötilaa eikä se tunnu yhtään liioitellulta, sillä ilma on kuuma kuin saunassa ja tuuli on kuin täysillä pauhaava fööni, joka polttaa ihoa.
Zabriskie Point ei näytä kovin haastavalle näköalapaikalle, sillä se ei ole kovin korkea ja tie sen laelle on lyhyt. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kuumuus on lannistaa jo heti puolen välin jälkeen, mutta kaikki normaalikuntoiset pääsevät kyllä kävelemään pysähtelemättä pienen nyppylän laelle.
Maisemat ovat odotetusti hienot. Vaalea kivi kumpuilee ja kaartuu sinistä taivasta vasten. Otamme muutamat kuvat ja päätämme paeta auton viileyteen. Käväisen vielä vessan ja huussin välimuodossa, joka on infopisteen luona ja yritän olla häiritsemättä lattialla olevaa isoa ötökkää.
Ajamme Furnace Creekiin, joka osoittautuu lähinnä ranch-tyyliseksi lomakyläksi. Käymme autioituneen näköisellä pienellä alkeellisella lentokentällä ja lähdemme samoja jälkiä takaisin, tällä kertaa lopullisena määränpäänä Dantes View.
Dantes View on huomattavasti korkeammalla kuin Zabriskie Point ja sen maisemat ovat paljon mahtipontisemmat ja monimuotoisemmat. Hyvä, että kävimme Zabriskie Pointilla ensiksi, vaikka sekin on näkemisen arvoinen paikka.
Paluumatkalla olemme lumoutuneita luonnon kauneudesta ja – hampurilaisista! Matkan varrelle, juuri ennen Las Vegasia, osuu In’n Out ja käännämme auton nokan oitis listalla olevan hampurilaisbaarin pihaan. Jännityksellä tilaamme hampurilaiset ja maistamme ovatko ne maineensa arvoisia. Ja kyllä ovat! Samaa tasoa kuin Shake Shackin ikisuosikkimme. Täydellinen päivä!
Lisää Death Valleyn maksuista voit lukea täältä.
Auringon alla 
Onpa hienot maisemat tuolla Death Valleyssa! Viimeks kävin joskus teininä, ja siitähän en kaikkea muista. In’n’Out on mulle niin tuttu, että pitäis varmaan tutustua myös tohon Shake Shackiin. Ehkä saan miehen joskus houkuteltua mukaan Nyciin sillä verukkeella. 🙂
Maisemat oli kyllä upeat! Hyvä lohdutus sille, ettemme jaksaneet Grand Canyonille asti 🙂 Shake Shackin hampurilaiset on kyllä maailman parhaita. Ollaan syöty niitä myös Miamissa ja Dubaissa, joten onneksi ketju on jo hieman levinnyt muuallekin. Paras on tietenkin Madison Square Parkissa sijaitseva alkuperäinen grilli tunnelman vuoksi!
Vau miten hienolta näyttää! En oo vielä ite päässy käymään kuunaan Death Valleyssa mutta näiden kuvien jälkeen sekin on pakko lisätä jenkkien pakkonähdävielä -listalle. Se vaan alkaa olla jo vähän turhauttavan pitkä… Ja In-N-Outista ei voi muuta kuin tykätä!!! 🙂
Se oli hieno paikka ja olis ollu tosi hauska ajaa siellä laakson pohjalla, mutta ei sitten jaksettu enää sinne lähteä. Gand Canyon kun jäi näkemättä niin se on meillä ehdottomasti listalla. Ja kieltämättä moni muukin juttu Jenkeissä 🙂 tänään viimeksi kehuin jenkkien hampurilaisia, on ne vaan ihan eriä ku muualla!