Täydellinen ranskalainen iltapäivä

Lokakuinen työmatka Ranskaan oli kiva katkos pimeään ja synkkään syksyyn eikä ihme, että reissussa tuli räpsittyä satoja valokuvia muutamassa vapaatunnissa. Koneeni on edelleen huollossa, mutta sain sentään aikaiseksi kaivaa muutaman ruokakuvan kameran kätköistä.

Minulla oli yhtenä päivänä vapaa-aikaa myöhäisestä iltapäivästä eteenpäin, joten hyppäsin hotelliin vievän bussin sijasta päinvastaiseen, Antibesin suuntaan menevään bussiin. Aurinko lämmitti kasvoilla ja hartiat alkoivat rentoutua työurakan ollessa kyseisen reissun osalta ohi. Edes konferenssivaatteet eivät häirinneet sitä vapauden tunnetta, kun viiletät bussilla ylös alas mäkiä kohti kimaltelevaa merentantaa ja Antibesin ihanaa pientä ranskalaiskaupunkia.

Olin liikkeellä yksin, joten nuohosin kaikki pienet kadut ja harhailin sen mukaan, mikä näytti mielenkiintoiselle suunnalle. Päädyin satamaan, pienimuotoiselle katukirppikselle, katselemaan muurin päältä alas hiekkarannalla viimeisiä auringon rippeitä ottavia ihmisiä ja kapealle kadulle, jossa kaikki vastaantulevat olivat joko luurankoja tai noitia. Oli sattumoisin Halloween ja Ranskassa taidetaan ottaa se juhla ihan tosissaan, sillä kaupungin kadut olivat täynnä naamiaisasuisia lapsia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pysähdyin pienelle aukiolle syömään ihanaa italialaista jäätelöä. Istuin kiveykselle aukion reunalle ja katselin paikallista elämänmenoa. Tähän aikaan turisteja on jo harvassa, mutta uskon paikan olevan kesäisin ihan täyteen ammuttu. Nyt tunnelma oli leppoisa ja ruskan väreissä loistavat lehtipuut huojuivat vieri vieressä vihreiden palmujen kanssa. Huomasin kauempana kadulla konferenssista tutun ihmisen ja käänsin äkkiä katseeni takaisin jäätelöön. Tätä hetkeä ei haluaisi pilata juttelemalla niitä näitä tai vielä pahempaa: jotain asiaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myöhemmin istahdin Antibesin pääaukion, Place General de Gaullen laidalla olevan brasserien terassille ja tilasin lasin viiniä sekä ranskalaisen klassikkoleivän, le croque monsieurin. Siemailin viiniä ja tutkailin reunapöydästäni ohi kulkevia paikallisia ja heidän Halloween-juhlintaansa. Päätin kerrankin olla vilkuilematta kelloa, kun minulla ei ollut kiire yhtään mihinkään. Istuin ravintolassa määrittelemättömän ajan, maksoin laskun ja nousin aukion laidalla Sophia Antipolikseen vievään bussiin. Hotellilla odotti laukun pakkaaminen, mutta ennen lähtöä meillä olisi vielä aikaa vierailla Nizzassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisää Ranskan ravintolakokemuksistani voi lukea ruokablogin puolelta.

Mainokset

2 thoughts on “Täydellinen ranskalainen iltapäivä

    • Niinpä, se on ihan parasta pakoa omasta arjesta, kun seuraa toisten arkea ulkopuolisena 🙂 Eikä viinilasillinen koskaan pahenna tilannetta 😉

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s