Viimesyksyisellä reissulla kävelin jalkani kipeämmäksi kuin koskaan. Tai siis en kävellyt vaan jonotin. Pahuksen Empire State! Onneksi olimme ehtineet tehdä keskustan kävelykierroksen ennen sitä. Myöhemmin käytimme metroa niin paljon kuin mahdollista, vaikka tietenkin mihin tahansa kaupunkiin tutustuminen vaatii aina myös kävelyä.
Olimme suunnitelleet etukäteen pienen kierroksen Midtownin alueella, johon liittyi kyllä muutama metromatkakin jalkojen säästämiseksi.
Onneksi valokuvat ovat kronologisessa järjestyksessä, niin reittimme on helpompi muistaa näin jälkikäteen. Aloitimme varsinaisen keskikaupungin kierroksen nähtävästi Times Squarelta, joka oli tuohon aikaan melko sateinen. Näin jälkeenpäin ajatellen, tunnelma oli kivan erilainen sateella, jotenkin ne kaikki valot olivat tosi utuisia ja kauniita. Ei ne kyllä rumia ole esim. illallakaan, vaan tunnelma on jokseenkin epätodellinen ja ainakin ihan jotain muuta, kuin täällä kotona!
Times Squaren hälinästä jatkoimme huomattavasti rauhallisempaa Bryant Parkiin. Puiston ikivanhojen puiden lomasta välkkyvä pilvenpiirtäjien silhuetti oli kunnioitusta herättävä näky. Puistossa oli (ainakin sateen jälkeen) ihana raikasta, vaikka ympäristöä kiersivät vilkkaat tiet.
Puiston laidalla kohoaa kaupunginkirjasto, joka kiinnosti minua sekä rakennuksena, että taas elokuvista tuttuna kohtauspaikkana. Saatoimme etsiä hieman yhtiä tiettyjä portaita…
Tultuamme ulos kirjastosta toiselta laidalta, suunnistimme umpimähkään lähimpään ruokapaikkaan, joka sattui olemaan ihania pizzasliceja tarjoava pikkuravintola. Oli muuten parhaimpia pizzakokemuksia koskaan! Pienen lepotauon jälkeen jatkoimme matkaa Grand Central Terminaliin, jonka pääaula oli kyllä vaikuttava.
Seuraavaksi suuntasimme Rockefeller Centerille. Seisoskelimme aluksi ”väärällä” puolella rakennusta ja ihmettelimme kuinka vaatimaton se olikaan. Sitten tajusimme kiertää toiselle puolelle, vaikka ei se korttelin kiertäminen ihan hyödytön reissu ollut, sillä samalla vastaan tuli myös Magnolia Bakery, jonka tarjontaa piti ihastella tovi ikkunan läpi (en tiedä miksi meillä ei ollut aikaa pysähtyä kuppikakuille, mutta seuraavalla kerralla sitten).
Viimeiseksi kävimme vielä katsomassa Flatiron Buildingia, jonne muistaakseni matkustimme kuitenkin metrolla, sillä jalat alkoivat olla jo tarpeeksi saaneet askelia päivän mittaan (ainakin tällaisen toimistohiiren mittapuulla, tosin entisen sellaisen).
Auringon alla 