Rooma, tai ainakin sen keskusta, on ilahduttavan kompaktissa koossa. Tarkoittaa sitä, että kaupunki ei ole ollenkaan mahdoton kävellä, ainakin hyvillä kengillä ja kiireettömällä lomalla. Kadut suorastaan houkuttelevat kävelemään, koska jokaisen nurkan takaa voi sattumalta löytää jotain kaunista ja pittoreskia.
Mutta kuten jo useampaan kertaan todettua, oli oman reissumme aikana kuuma kuin mikä. Joten kävelyn sijaan otimme usein metron jos vain mahdollista, sillä metroissa oli jonkinlainen ilmastointi. Ja metrotunneleihin pääsi pakoon polttavaa auringonpaistetta. Lisäksi meillä oli useamman päivän metrokortit, joten olimme maksaneet kyydistä joka tapauksessa.
Rooman metrossa on vain kaksi linjaa, A ja B. Sanomattakin selvää, ettei niillä silloin koko kaupunkia kateta ja joka paikkaan ei todellakaan pääse metrolla. Mutta useimmille päänähtävyyksille pääsee, kuten Colosseumille ja Vatikaanin liepeille.
Metro kulki kahden minuutin välein, joten odottamisajat olivat todella lyhyitä. Sen sijaan metrolipun ostaminen ei ollut yhtä joutuisa juttu, sillä etsimme Terminin pääasemalta lipunmyyntiluukkua kauan ja ihan turhaan. Kävimme toki myös vilkaisemassa lippuautomaatteja, mutta niissä oli yksi huono puoli: ne eivät anna vaihtorahaa muutamaa euroa enempää. Eli isommalla setelillä ostettaessa lipulle saattaisi tulla huomattavasti korkeampi hinta käytännössä.
Sitten menimme kysymään eräästä aseman kioskista, josko heillä olisi myytävänä 3pv lippuja. Ja olihan heillä! Lippu maksoi 16,50e ja sillä sai ajaa rajattomasti kaupungin julkisilla (metro, bussi ja ratikka). Lisäksi samalla lipulla pääsi mm. Lido di Ostian paikallisjunaan. Yhden päivän lippu maksoi 6e.
Koska metrolla ei päässyt kaikkialle, oli meidän pakko turvautua jossain vaiheessa bussiin ja ratikkaan. Mikäs siinä, mutta linjojen informaation löytäminen oli todella työn alla ja löysimme lopulta Terminin edustalta linjakartaston jonkun mökin seinästä. Aseman sisällä ei tietenkään voinut olla mitään karttoja…
Ratikoita kaupungissa kulkee joitakin linjoja, mutta myöskään niillä ei ole katettu kaupunkia kattavasti. Bussilla kulkeminen on siis joskus välttämätöntä ja ainakin kesällä hieman kuumaa puuhaa, sillä usein bussit ovat ihan täynnä. Sitten kun yrität siinä vielä kytätä kartan kanssa, että milloin ollaan haluamallasi pysäkillä, niin hikeä meinaa pukata. Ratikalla matkustaminen oli huomattavasti viihtyisämpää, mutta toisaalta kohdallemme osui vain uusia ja väljiä yksilöitä.
Lopuksi vielä lentokentälle kulkemisesta: Fiumicinon lentokentältä kulkee expressjuna Terminin asemalle. Se maksaa 14e / suunta ja sinne on usein kova tunku (kulkee muistaakseni puolen tunnin välein). Tuolla hinnalla ei välttämättä saa istumapaikkaa ja matkakin kestää joskus luvattua paaaljon pidempään, kun juna pysähtelee pysäkkien kohdalla, vaikka ei varsinaisesti pysähdykään eli ei päästä ketään sisään tai ulos.
Vaihtoehtona on kikkailla muilla julkisilla välineillä ja lähteä lentokentältä paikallisjunalla. En ole ihan varma, kuinka paljon rahaa säästyy paikallisjunan ja jonkun muun kulkuneuvon yhdistelmässä, mutta matkalaukun kanssa voi ainakin kesäaikaan mennä hermo jo lyhyelläkin matkalla. Menimme siis molempiin suuntiin expressjunalla.
Auringon alla 