Häämatka oli minulle käänteentekevä hetki, mitä tulee hotelleihin. Sitä ennen hyvä tai muuten ihastuttava hotelli tuli vain bonuksena hinnan ja sijainnin ollessa tärkeimmät kriteerit. Sen jälkeen olen ajoittain halunnut panostaa hotelliin, vaikkakin vain kohtuullisissa määrin, sillä hienoja hotellikokemuksia voi saada myös pienemmällä budjetilla. Olemme viime vuosina yöpyneet mukavuussyistä enemmän Airbnb:ssä kuin hotelleissa, mistä kirjoitinkin jo omat tarinat aiemmin. Vuosi 2020 on kuitenkin tuonut hotellit taas itselleni ihan uudella tavalla ajankohtaisiksi, sillä olen viettänyt syksyn aikana jo kolme staycationia.
Union Hotel, Park Slope, Brooklyn
New Yorkissa majoitus on tunnetusti kallista, eikä Brooklynin puoli ole mikään budjettimatkaajan unelma sekään. Vietimme kaupungissa uutta vuotta 2012 ja sopivan majoituksen löytäminen oli tuskallista. Valitsimme lopulta Union Hotelin pienimmän huoneen, joka osoittautui vain hieman parisänkyä isommaksi. Kylpyhuone sen sijaan oli suhteettoman suuri, joten säilytimme matkalaukkuja siellä. Ainoa hankaluus siinä oli lämpötila, sillä kylppäri oli lähes kohmeessa erityisesti aamuisin. Ostimme kerran lähibaarista bagelit, josta jaksoin syödä vain puolet. Jätin toisen puolikkaan säilöön kylppärin lattialle kuin jääkaappiin ikään. Huonehintaan kuului aamupala, joka tarjoiltiin läheisessä dinerissa, jonka kreikkalainen omistajapappa tarjoili kahvia ja tarinoi meidän kanssa Euroopasta. Olemme syöneet tuossa samaisessa Station Cafessa aamupalaa myöhemminkin, ja harmiksemme omistaja jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten eikä dineria enää ole.
Majatalo Santo Domingon Zona Colonialissa, Dominikaaninen tasavalta
En enää yhtään muista kyseisen paikan nimeä, mutta itse rakennus oli vaaleanpunainen ja täynnä rappioromantiikkaa, suoraan historiallisen keskustan yläpuolella. Kylppäri oli niin pieni, ettei suihkuun meinannut mahtua eikä ovi mennyt kiinni sitten lähellekään. Omistajaperhe asui itse samassa rakennuksessa, jossa huoneita oli muutenkin vain muutamalle vieraalle. Perheen äiti valmisti aamupalan turhia kiirehtimättä ja se tarjoiltiin kattoterassilla. En enää menisi näin vaatimattomaan majoitukseen, mutta toisaalta saimme niin elämänmakuisen kokemuksen, että muistan sen varmasti vielä pitkään.
Ayodya Resort, Nusa Dua, Bali
Häämatkan toinen kohde oli Bali, ja Singaporen jälkeen halusimme vain rentoutua. Ayodya (entinen Hilton) viehätti Bali-henkisellä tyylillään, hyvällä aamupalallaan ja tunnelmallisilla huoneillaan. Hotellilla oli myös oma ranta ja rannalla infinity pool. Alueen keskellä sijaitsi laguuni, jonka ääressä syötiin myös aamupalaa. Samalla saimme ihailla saarekkeilla ja kivillä lepäileviä iguaaneja. Häämatkafiiliksen kruunasi yllätys, jonka järjestin Antille hotellin kanssa: illallinen pimeällä rannalla, kynttiöiden ja lyhtyjen valossa. Meillä oli oma kokki ja tarjoilija ja lopuksi katselimme tähtiä oman nuotion ääressä. Tosin yllätys meni melkein pilalle viime metreillä, sillä olin ymmärtänyt henkilökunnan puheista, että heistä joku tulee hakemaan meidät huoneelta. Odottelimme huoneessa, minä yritin pelata aikaa, ettei paljastuisi miksi emme olleet jo lähteneet syömään kylille. Pyysin Anttia ottamaan meistä kuvia ihan loputtomia määriä, en muka ollut niihin tyytyväinen. Lopulta puhelin soi ja saimme kutsun tulla suoraan rannalle. Antti ei kyllä missään vaiheessa aavistanut yhtään mitään!
Lebua, Bangkok ja Railay Village, Railay, Thaimaa
Lebua jakaa mielipiteitä, mutta meidän mielestä sen hinta-laatusuhde oli tosi hyvä, saimmehan majoituksen suhteellisen edullisesti. Viimeisenä iltana kävimme tietenkin hotellin kattobaarissa, joka on yksi Bangkokin tunnetuimpia. Näkymät auringonlaskun aikaan on kyllä upeat! Yhdet drinkit juotuamme vaihdoimme kuitenkin korkkarit flipflopeihin ja suuntasimme Chinatowniin syömään. Illan lopuksi ajelimme tuktukilla neonvärejä hehkuvassa kaupungissa, se on ehkä kuitenkin enemmän sen meidän juttu!
Railayn majoitus valittiin sen perusteella, että budjettiin mahtui astetta parempi villa, jossa oli mm. oma jacuzzi. Ja ihan viehättävä ja tilava majoituksemme olikin, erityisen hauskaa oli pieni laattapolku, jota pitkin villaan käveltiin. Hyvätasoinen majoitus oli varsin kannattava valinta myös siinä vaiheessa, kun viimeisenä päivänä vatsojamme alkoi vääntää ihan toden teolla: kyllä sitä kuumeen ja vatsataudin kourissa mieluummin oli kauniissa huoneessa kuin vähän alkeellisemmassa majassa.
Ben Thanh Boutique Hotel, Ho Chi Minh City, Vietnam
Joskus (tai aika useinkin) hotellia valitessa kannattaa valita joku pieni ja persoonallinen, joka on kuitenkin saanut hyviä arvioita. Ja sitten ottaa hotellin paras huonetyyppi. Tämä on kyllä yksi kauneimmista hotellihuoneista, missä olen yöpynyt! Ja tilaa oli paljon. Melkein kuitenkin jouduimme luopumaan tästä huoneesta, sillä menin heti ensimmäisenä huoneeseen saavuttuamme vessaan. Tultuani pois, onnistuin jotenkin lukitsemaan oven niin, ettei sitä saanut enää auki. En siis onneksi itse jäänyt sisään, mutta koska oli jo lähes yö, niin vessan lukkiutuminen ei ollut mikään kovin hilpeä juttu. Onneksi pieni hotelli ei ollut ihan täynnä, ja pääsimme heti vaihtamaan väliaikaisesti ylimmän kerroksen parvekkeelliseen huoneeseen, joka ei kuitenkaan ollut varaamamme sviitin veroinen. Seuraavana päivänä korjaaja tuli heti aamusta paikalle ja näin pääsimme vaihtamaan tavaramme takaisin omaan huoneeseemme. Kävimme Vietnamissa myös Phu Quocin saarella, missä majoitus valittiin lähinnä näköalallisin perustein, mutta sitä näkymää kelpasikin sitten katsella auringonlaskun aikaan illalla omalla parvekkeella.
The Saguaro Palm Springs, Kalifornia ja Hard Rock Hotel & Casino Las Vegas, Nevada
Kahden vuoden takaisella länsirannikon roadtripillä majoituttiin lähes poikkeuksetta motelleissa, jotka ovat yleensä ihan ok vaihtoehtoja. Palm Springsin ja Vegasin osuuksilla haluttiin ottaa vähän lomaa lomasta, joten valitsimme väriloistostaan tunnetun Saguaron sekä hulppean sviitin Hard Rockista. Saguaron parhaita puolia oli sen uima-allasalue, jossa palmun ja vuoret sekoittuvat samaan maisemaan. Harmi vaan, että silloin 9 kuukauden ikäinen vauvamme järkyttyi altaan viileästä vedestä (ei ilmeisesti vetänyt vertoja Oulun Edenille, missä hän oli tottunut polskimaan), joten kovin kauan aikaa emme saaneet tuosta kaikesta nauttia.
Olemme majoittuneet Vegasissa Golden Nuggetissa, Flamingossa ja Hard Rockissa. Yhteistä näille kaikille on se, että huoneet ovat hintaansa nähden (halvimmillaan olemme maksaneet 30 dollaria per yö) varsin hyviä. Ja tietty se, mikä vaivaa Vegasia ylipäätään, että joka paikassa tuntuu kuin olisit yötä päivää Ruotsin-laivalla. Mutta, ylhäällä oman huoneen suojissa mikään meteli ei ole vielä häirinnyt. Erityisesti tämä korostui valtavassa sviitissämme Hard Rockissa, jossa oli olohuoneen ja makuuhuoneen lisäksi iso kylppäri, kaksi vessaa, biljardipöytä ja pieni keittiö, ja mikä parasta, upeat näkymät noin mailin päähän Stripille.
Chelsea House, Key West ja Kimpton Epic, Miami, Florida
Floridan-reissullamme asuttiin pääasiassa kahdessa eri Airbnb-majoituksessa, mutta 1-2 yön viipymät hotelleissa. Key Westissä halusin ehdottomasti asua historiallisessa keskustassa, jotta voisimme kävellä hotellilta minne tahansa ja jättää auton hotellin parkkiin (kaikki kyseisessä paikassa käyneet tietävät varmasti parkkiongelman). Valitsin lukuisista vaihtoehdoista melkein arpomalla Chelsea Housen, jonka koordinaatit iskimme navigaattoriin. Perille päästyämme hurautimme karttamerkinnän ohi ja palasimme takaisin, mutta löysimme vain rakennustyömaan. Yksi käynti työmaalla auttavalla espanjalla asiaa selvittäen ja yksi puhelu myöhemmin meille selvisi, että olimme oikeassa paikassa: hotelli oli tällä hetkellä massiivisessa remontissa, mutta meidän varaamamme huone sijaitsi tien toisella puolella jo valmistuneessa sivurakennuksessa. Alkujärkytyksestä toivuttuamme huone osoittautui kuitenkin kivaksi ja parasta oli herätä aamulla palmun lehtien havinaan. Saimme myös auton parkkiin, tosin lähes koko aika satoi niin rankasti, ettemme juuri päässeet mihinkään.
Viimeinen ulkomailla vietetty hotelliyö ennen koronaa tuli tehtyä ihan tyylillä Miamin keskustassa. Kimptonissa pääsimme heti alkuun kokeilemaan ensimmäistä kertaa valet-parkkia. Ihailimme upeita auringolaskun maisemia hotellin kattouima-altaalla, mutta palasimme pian todellisuuteen: leikkipuistoon oli päästävä, tai taapero hyppäisi kohta kaiteen yli kyllästyttyään tyylikkääseen atmosfääriin. Kävimme myös ostamassa iltapalaa ja valmiiksi myös aamupalaa Publixista, vain huomataksemme, että jääkaappimme (öh, minibaarimme) oli ihan lämmin. Ahdoimme sitten kaiken menemään. Lapsen nukahdettua saimme nautiskella öisestä kaupunkinäkymästä parvekkeella, saattoipa meillä olla jotain juomaakin. Ei yhtään huono viimeinen ilta! Heräsin jouluaattoaamuna ennen muita ja lähdin lenkille, samalla nappasin Subwaysta aamupalaa, kun en huomannut muita auki olevia paikkoja (dejavu vuoden 2012 jouluun Miamissa). Ennen lähtöämme ehdimme pulikoimaan uima-altaassa, lähettäen jouluterveiset suoraan altaasta käsin. Autoa jouduimme odottamaan noin tunnin. Että ei ehkä oltu kovin korkealla siellä prioriteettilistalla.
Istanbul, Rooma, Riika
Alamme päästä lähemmäksi koti-Suomea. Onko kukaan syönyt turkkilaisessa hotellissa pahaa ruokaa? Minä en ainakaan. Vietnamin-matkamme päättyi paluumatkalla 3-4 päivän jumitukseen Turkissa lumikaaoksen vuoksi, ja niistä osa vietettiin Antalyassa ja osa Istanbulissa. Siinä tilanteessa ei ollut muuta positiivista kuin ruoka, ja juuri kun aloimme antaa periksi kotiinpääsylle ja vain nauttia viiden tähden hotellistamme, tuli hotellin edustaja ilmoittamaan (kesken ruokailun!), että nyt lähdetään ja kaikki pakkaamaan tavarat. Istanbulissa ajoimme läpi öisen, lumisen kaupungin vain sen takia, että saimme nukkua muutaman tunnin oikeassa sängyssä 24 h lentokentällä notkumisen jälkeen, ja syödä aamupalaa minulle tutussa hotellissa.
Babymoon, Rooma. Viimeinen reissu kahdestaan. Hotellina suloinen pieni perhehotelli, jonka liilassa huoneessa vietimme paljon aikaa sateiden vuoksi. Onko parempia aamupalanäkymiä tarjolla edes tasokkaammissa hotelleissa? Tosin näitä näköalapöytiä oli vain yksi, joten meidän piti herätä todella aikaisin päästäksemme juuri siihen. Ja tämä kun oli viimeinen loma, että olisimme saaneet nukkua pitkään.
Lisää lapsiperheiden termejä: momcation. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin, mutta lähdin viime syksynä hemmottelemaan väsynyttä äiti-minääni Riikaan. Kaupunki oli minulle uusi tuttavuus, mutta vietin suurimman osan ajastani Grand Poetin värikkäässä huoneessa ja kyplylässä, joka kuului hintaan. Aamupala skumppalasilla kaikessa rauhassa oli juuri sitä, mitä kaipasin levon lisäksi.
Arctic Light, Rovaniemi
Suomessa hotellihaaveita ei tarvinnut moneen vuoteen miettiä, mutta sitten Arctic Light Rovaniemellä herätti kiinnostukseni. Olen yöpynyt hotellissa kahdesti, ja kovasti suunnittelen jo kolmatta kertaa. Se on itsessään jo ihan hyvä syy tehdä viikonloppuretki Rovaniemelle! Voisin mennä kyseiseen hotelliin vaikka momcationille, tosin ihan hyvin se toimi myös lapsen kanssa: huoneissa oleva jääkarhupehmolelu nauratti pientä matkustajaa enemmän kuin mikään muu pitkään aikaan. Aamupala on ihan omaa luokkaansa, joten joskus olen ollut kärkkymässä sen alkamista jo ensimmäisenä.
Staycation Oulussa x 3
Staycationit ehtivät tulla muotiin jo ennen nykyistä tilannetta, mutta ainakin omalla kohdallani niiden todellinen arvo on tullut esille vasta nyt syksyllä, onhan se lähes ainoa matkustamisen elementti, joka on saatavilla tälläkin hetkellä. Olen viettänyt elo-lokakuussa yhteensä kolme yhden yön hotellilomaa, joista kaksi ihan yksikseni ja yksi (ah vihdoinkin!) kahden Antin kanssa. Jokainen näistä lomista on ollut omalla tavallaan ihan täydellinen.
Lapland Hotellin staycation-pakettiin kuului majoituksen ja aamupalan lisäksi viiden ruokalajin yllätysmenu. Ja miten ihanaa olikaan syödä rauhassa tasokasta ja kauniisti katettua ruokaa! Ainoa miinus oli se, että koska olin yksin, olisin voinut syödä vähän nopeammallakin tahdilla, kun juttuseuraa ei ollut. Aamupala oli myös tosi hyvä! Kaiken kaikkiaan Lappi-teemaisen hotellin sisäisessä kuplassa oleskelu oli mitä mainioin irtiotto, sillä minulla ei ollut yhtään sellainen olo, että olisin koti-Oulussa. Tässä siis vinkki onnistuneeseen staycationiin: älä poistu huoneen/hotellin illuusiosta tuttuun ulkomaailmaan!
Toisen oman hotelliloman vietin Radisson Blussa, joka avasi taas ovensa mittavan remontin jälkeen. Fine dining -illallisen sijaan tällä kertaa päätin kokeilla hyvin rentoa lähestymistapaa: burgeri ja ranut kotipakettiin ja hotellin pehmoiseen sänkyyn herkuttelemaan. Loppuillan katsoin elokuvia Netflixistä. Ihan super!
Oletko sinä viettänyt jo staycationeita?
Vaikka maailma avautuisikin lähitulevaisuudessa ja (yli) vuoden tauon jälkeen pääsisi taas matkustamaan, niin uskon silti jatkavani näitä minilomia aina tarpeen mukaan. Tosin eihän se kovin todennäköiseltä vaikuta, että vielä kannattaisi edes alustavasti suunnitella mitään ulkomaille suuntautuvaa. Ainakin meillä haaveillaan Suomi-kesästä 2021 ja suunnitellaan näin marraskuun pimeydessä kotimaan kohteita ja majoituksia. Ja sitten kun sinne ulkomaille pääsee, niin sen on oltava jotain spesiaalia!
Auringon alla 