Miten minusta ja Amerikasta tuli ylimmät ystävät

Tämän kuun Instagram Travel Thursday meinasi unohtua minulta kokonaan, mutta kun teemana on ”suosikkimaasi tai lempikohteesi”, on siihen pakko sanoa jotain. Aihe on siinä mielessä minulla ajankohtainen, että luen parhaillani Juha Itkosen Minun Amerikkani -kirjaa, ja samalla pohdin omaa suhdettani kyseiseen maahan. Onko liioittelua sanoa, että Amerikka olisi suosikkimaani? Onko se sitä? Eikö se ole vähän tylsä valinta (olenko minä niin tylsä)? Toisaalta, miksi päädyn sinne jopa muutaman kerran vuodessa?

GrandCanyon

Me tutustuimme Amerikan kanssa ensimmäisen kerran vuonna 2001, kun lähdin kesäksi asumaan iowalaiseen perheeseen tuhannen asukkaan Buffalo Centeriin. Ei ehkä kuulosta unelmien kesältä 18-vuotiaalle, mutta kokemusta ei voi verrata mihinkään muuhun. Milloin ikinä olisin lähtenyt vapaaehtoisesti jopa Siilinjärveä huomattavasti pienemmälle paikkakunnalle, maissi- ja papupeltojen keskelle. En ainakaan lomalle, se on varmaa. Ja varmaa oli sekin, että tunsin itseni jotenkin korostetun eurooppalaiseksi keskellä amerikkalaista maaseutua. Olin kummallisen kohtelias, minulla oli outo tapa syödä haarukalla ja veitsellä ja olin hiljainen. Asuimme ihan Minnesotan rajalla, joten kävimme usein toisen osavaltion puolella kaupassa. Kesälomareissumme suuntautui Wisconsiniin.

AntelopeCanyon

Samaisella reissulla piipahdin ensimmäistä kertaa New Yorkissa. Kaupunki ei hurmannut minua, vaikka se oli iso ja telkkarista tuttu, eikä kukaan kavereistani ollut käynyt missään sellaisessa paikassa. Kun Antti ehdotti kymmenen vuotta myöhemmin, että lähtisimme lomalle New Yorkiin, en keksinyt juuri yhtään hyvää syytä matkustaa kaupunkiin. Vaan kuinkas sitten kävikään. Lähdimme matkaan ja oloni tuntui ihmeen kotoisalle jo lentokenttäjunassa ohi vilahtavia taloja katsellessa. Ja New York, kuinka ihana kaupunki! Ehkä rakkaan ihmisen läsnäolo teki siitä niin täydellisen?

JoshuaTree

Sen jälkeen on tullut Floridan-reissua (sekä toinen sellainen), länsirannikon roadtripiä (sekä toinen pidemmällä reitillä), Chicagoa ja monen monta kaupunkilomaa New Yorkissa, viime vuosina miniroadtripeillä varustettuina. Haaveena on suunnata seuraavaksi maan luoteisosaan. Ja kyllähän siellä itärannikollakin voisi kierrellä. Ja Los Angelesia nyt tulee ikävä aina säännöllisin väliajoin.

MatkatNY

Mutta miksi Amerikka?

En tiedä kovin montaa maata, joka olisi niin monipuolinen. Samalla reissulla saa parhaimmillaan kokea lukuisia erilaisia lomia, jos vaan on valmis liikkumaan. Pidän siitä, että voin yhdistää vaikkapa kaupunkia ja luontonähtävyyksiä. Ja toisaalta on pakko myöntää, että osa Amerikan viehätyksestä tulee varmasti populaarikulttuurista: melkein mikä tahansa ihan tavallinenkin asia saa olon tuntumaan siltä, kuin olisi mukana elokuvassa tai tv-sarjassa. Kaikki on entuudestaan tuttua, ja silti vau-hetkiä tulee tasaista tahtia. Amerikka on meille varma valinta, eikä se ole läpensä nähty muutamalla reissulla. Laskujeni mukaan olen käynyt 14 osavaltiossa, joten matkustettavaa riittää vielä vuosiksi!

FourCorners

Mainokset

22 thoughts on “Miten minusta ja Amerikasta tuli ylimmät ystävät

  1. Kovin tutulta kuulostaa 🙂 Tuo mainitsemasi kirja täytyy ottaa lukulistalle. Vaikka USA:ssa olemme jonkin verran ehtineet jo kierrellä, on vielä paljon näkemättä. Moneen paikkaan tekisi mieli myös palata uusintavierailulle. Kuten nyt vaikka sinne Floridaan, jossa oli keväällä 2016 vieraillessamme poikkeuksellisen sateista.

    • Sepä se, kun lähes joka paikkaan olisi kiva päästä myös uudestaan! Tuntuu, että Usan matkailu on ihan loputon suo 😉 Itkosen kirja on kyllä mielenkiintoinen sellaisille, jotka tykkäävät mm. hänen matkajutuistaan. Sinällään se ei ole matkakirja, mutta ihan kiva lukea pohdintaa ja kokemuksia paikallisista ihmisistä.

  2. Ah, jenkit! Niin tuttu ja turvallinen, mutta kuitenkin joka kerta vastaan tulee jotain yllättävää. Meilläkin reissut suuntautuu vähintään kerran vuodessa tuonne rapakon taakse ja aina sitä vaan viihtyy. Nyt kun on saanut vielä halpoja lentoja, niin muita vaihtoehtoja ei ole edes tarvinnut miettiä 🙂 (Mihinköhän mun ensimmäinen kommentti oikeen katosi?)

    • Voi ei, olisikohan se jostain syystä mennyt roskapostin puolelle… Mutta kiva, että kommentoit uudelleen! Ne halvat lennot on kyllä ehdottomasti olleet vaikuttamassa siihen, että ollaan jatkettu sinne päin matkustamista vielä useiden reissujen jälkeenkin. Nyt odotellaan kieli pitkällä, tulisiko syksylle mitään tarjouksia!

  3. Mä juuri odottelen luettavaksi tuota Minun Amerikkani -kirjaa, se vaikuttaa todella kiinnostavalta. Mun suhde USA:an on alkanut vasta vuonna 2014, mutta olen sittemmin ehtinyt käydä siellä kuudesti, joten kai jonkunlaisesta ihastuksesta voisi myös puhua. Osavaltioista olen käynyt yhdeksässä. Mulla on plakkarissa paljon Uuden-Englannin pikkuosavaltioita, mutta noista ”yleisemmin tunnetuista” osavaltioista olen käynyt vain parissa. USA on kyllä todella monipuolinen – eihän niin isolta maalta voi oikein muuta odottaakaan 🙂 Itse ainakin näen lähitulevaisuudessa reissaavani sinne vielä monesti. Todella paljon lääniä on vielä näkemättä ja road trippejä tekemättä!

    • Olen kyllä itse tykännyt kirjasta, mutta toisaalta tykkään kyllä koko Itkosen tuotannosta ja hänen matkajutuistaan. Kiva lukea välillä kirja, joka ei ole varsinaisesti romaani eikä matkakirja. Uuden-Englannin alueella olisi tosi kiva käydä, se on meilläkin joskus haaveissa. Ja toivon, että ”syksyperinteemme” New Yorkiin saisi jatkoa vielä kolmantenakin vuotena, eikä jäisi vain kahteen 🙂

  4. USA on kyllä monipuolinen maa ja yksi lempimaistani ehdottomasti! Kaupunki- ja luontokohteita löytyy molempia niin älyttömän paljon. Olen siellä ollut n. 15 osavaltiossa + päälle Karibian alueella olevia hallintoalueita. Oikeastaan kaikki paikat Detroitia lukuun ottamatta on sellaisia, että voisin mennä koska vaan uudestaan. Toki sinnekin voisin mennä, jos lähtisin katsomaan pelkästään urheilua 😀 Seuraava reissu on ajatuksissa ja todennäköisesti kohteena on suosikkikaupunkini New York. Aikataulu vielä avoin, mutta sinä aikana, kun ESTA on voimassa 😀

    • Heh, voi ei, mun ESTA on muuten mennyt voimasta! Eikun vaan uutta tekemään, kun ei voi tietää milloin se yksi siellä päättää jotain kielteistä maahantuloon liittyen. No jospa kuitenkaan ei. Meilläkin voi olla, että seuraavaksi on vuorossa taas New York, sinne kun riittää se viikon loma ja siitä on tullut (tulossa) meille jonkinlainen syyslomaperinne 😉 Mutta voisin kyllä minäkin lähteä ihan kaikkialle uudestaan, ja toivon vielä pääseväni monille uusintareissuille!

  5. Tämä vois olla aikalailla myös mun kirjoittama, samat perusteet ja kokemukset maasta ja ihmisistä. Käyntejä on tähän mennessä 7, osavaltioita 20 ja viikkoja 27 (aloitin vain Lionssien kesävaihdolla, joten jäi se kunnon pitkä nuoruuden kokemus saamatta). Meilläkin on seuraavana luoteisnurkka, lentoliput on elokuulle auringonpimennystä katsomaan (tosin nyt matka vähän auki terveyssyistä riippuvana :-/ ).

    • Hauska sattuma, mäkin olin nimenomaan Lions-vaihdossa sen kesän 2001. Erinomainen tilaisuus, onneksi se osui kohdalleni! Toivottavasti pääsette elokuussa reissuun, itsellä se on vielä haavetasolla 🙂

  6. Huomenta, olenhan siellä kerran käynyt minäkin.
    Mietin, valitsisinko Sinuna Amerikan, koska olet käynyt niin monissa muissakin maissa.
    En tiedä vastausta.

    • Samaa mietin minäkin, että pitäisikö valita joku muu, mutta sitten toisaalta en ole matkustanut minnekään muualle läheskään yhtä monta kertaa. Sen täytyy kertoa jotain itse maastakin 🙂

  7. Ymmärrän hyvin lempimaan valinnan. Itse vierailin Jenkeissä ensimmäisen kerran aikuisena San Fransiscossa, minkä jälkeen olen käynyt myös Vegasissa ja NYKssä. Vaikka olen ollut aina työmatkalla, olen onnistunut varastamaan omaa aikaa imeäkseni vaikutteita ja tunnelmaa. Jenkeissä on sitä jotain. Vaikka nuo kolme mainitsemaani aluetta ovat kovin erilaisia keskenään, on niissä kaikissa jotain samanlaista olemisen helppoutta, johon aistin sinunkin ihastuneen.
    Ehkä rentous on juuri USAn salaisuus:)?

    • Tosi hauska, miten erilaisissa paikoissa olet päässyt Jenkeissä vierailemaan, ja se tosiaan tuo hyvin esille koko maan viehätystä: eri kulmilla näyttää hyvinkin erilaiselta, ja myös ihmiset/kulttuuri voi olla ihan omanlaisensa. Hauska ajatus tuo helppous, se on ehdottomasti yksi asia johon olen ihastunut! Jenkkeihin suunnatessa tiedän rentoutuvani, vaikka olisin vain viikon lomalla 🙂

  8. Mä olen nähnyt vasta itärannikon USAa, mutta kiinnostus olisi kyllä kiertää siellä paljon enemmän! Ja yksi kiehtova seikka on juuri tuo, että välillä tuntuu kuin eläisi TV-sarjoissa tai elokuvassa, kaikki on niin tuttua mutta samalla niin ihmeellistä.

    Ja kiitos kirjamuistutuksesta, olen aina välillä mainoksen nähnyt ja aikonut lukea. Mutta aina unohdan! Nyt pitää kyllä muistaa!

    • Niinpä, ei varmaan ole toista maata, jossa reissatessa olisi niin vahvasti tuo elokuvafiilis. Se tekee kyllä lomaan ihan oman vivahteensa. Kirja oli kyllä lukemisen arvoinen ja antoi ajattelemisen aihetta 🙂

  9. Olen useasti miettinyt, että olisihan se hienoa päästä tutustumaan Yhdysvaltoihin enemmän, mutta saa nähdä, tulenko koskaan kuitenkaan toteuttaneeksi tuota ajatusta. Yhden kerran Yhdysvalloissa käyneenä ei ole niin suurta paloa päästä sinne takaisin, että ihan heti alkaisin toista reissua suunnittelemaan. Mutta siitäkin huolimatta ymmärrän suosikkimaavalintasi, sillä onhan siellä niin paljon mielenkiintoista nähtävää, ja kuin tv-sarjassa tai elokuvassa oleminen on aika hauska fiilis 🙂

    • Ymmärrän kyllä varsin hyvin, sillä minullakaan ei ollut ekan reissun (vaihtokesä Iowassa, ja samalla piipahdin Minnesotassa, Wisconsinissa ja Nykissä) jälkeen mitään intohimoja Yhdysvaltoja kohtaan. Ajattelin jopa, että ne on vähän niinku ”nähty”, vaikka toki tiedostin, että maa on valtavan suuri. Joskus nää mielenkiinnonkohteet näköjään vaihtelee suuresti eri ikäisenä, ehkäpä nelikymppisenä olen löytänyt jo uuden lempimaan?

  10. Perustelusi ovat kyllä kattavat! Noilla perustein Yhdysvallat voisi olla minunkin suosikkini, muttei ole. New York on ihana! Florida helppo. Puerto Ricon San Juan suloinen. Kaliforniasta vain vuorokauden kokemus San Diegosta. Olen siis käynyt, koskaan ei ole ollut huonoja fiiliksiä, voin hyvin kuvitella meneväni uudelleen vaikka kuinka monesti, mutta silti maa ei ole aktiivisesti mielessäni tuonne haluan -kohteena. New Yorkia lukuunottamatta olen ollut Jenkeissä risteilyjen yhteydessä päivästä viikkoon. Saitkin ajattelemaan ristiriitaisia fiiliksiäni. 🙂

    • Maailmassa on kyllä niin paljon maita, että on ihan ymmärrettävää, ettei joku paikka kiinnosta intohimoisesti, vaikka siitä mukavia muistoja/mielikuvia olisikin. Jossain määrin tässä ehkä kasvaa ruokahalu syödessä, sillä mitä enemmän Jenkeissä reissaan, sitä enemmän olen siitä kiinnostunut ja löydän uusia vierailtavia paikkoja vaikkapa sitten muiden blogeista. Mun huomio on nyt selvästi kohdistunut tuolle suunnalle 🙂 Joskus aikaisemmin se oli Aasia. Mikähän seuraavaksi?

  11. Minä en ole Amerikassa käynyt, enkä ainakaan tässä vaiheessa ole edes hirveästi kiinnostunut. Tosin jos sinne päätyisin niin luulen että luonto ja kansallispuistot olisi se juttu. Mä olen yleensä hitaasti lämpenevä reissukohteille, tarvitsen melkein kohteessa kun kohteessa aikaa ja luulen että Amerikka ei sytytä vielä edes päivässä tai parissa, vaan uskon tuon valtavan maan tarvitsevan todella aikaa. USAlle en sano ehdottomasti ei vaan ehkä joskus.

    • Luonto ja kansallispuistot on ehdottomasti Jenkkien suuria valtteja! Minä en erityisemmin harrasta luontomatkailua muutoin, mutta tuolla suunnalla on pakko päästä näkemään myös eri luontokohteita, on ne niin upeita!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s