Evergladesin suoalueella alligaattoreita bongailemassa, näkyikö yhtään?

Edellisellä Floridan-reissullamme missasimme jotain kyseiselle osavaltiolle tyypillistä: alligaattorin. Ajelimme kyllä Evergladesia liipaten Keys-saarille, mutta käytännössä emme nähneet varsinaista suoaluetta ollenkaan. Eikä siis yhtään alligaattoria.

Tällä kertaa olikin ihan ehdoton juttu, että ajamme Evergladesin läpi. Sen sijaan pientä päänvaivaa aiheutti se, miten niitä alligaattoreita sitten bongaillaan. Blogien lueskelun tuloksena löysimme Loop Roadin, jossa gaattoreita saattoi bongata ihan omatoimisesti tietä ympäröivästä jorpakosta. Ainoa vain, että Googlen mukaan kyseinen tie on suljettuna talvikuukausina, milloin mekin olimme liikenteessä.

Aloimme siis etsimään retkijärjestäjää, jolla olisi suoajelu veneellä ja/tai rakennettu reitti, jota pitkin kävellä suon yläpuolella. Vaihtoehtoja löytyi paljon, mikä ei liene mitenkään ihme, ja ainakin osassa hintaan kuului alligaattori-show. Se ei kiinnostanut meitä pätkääkään, joten viimeiseen iltaan asti pohdimme mitä oikein tekisimme, ja lopulta päädyimme siihen, että ajamme Loop Roadin alkupisteeseen ja jos se on oikeasti kiinni, niin kehitämme pikaisesti vaihtoehtoisen suunnitelman.

Lähdimme liikenteeseen Naplesista jo aamuvarhaisella ja olimme piakkoin kansallispuiston alueella. Ajoimme puiston läpi menevää Tamiami Trailia pitkin ja katselimme silmä kovana ajoittaisia kosteikkoja, josko niillä näkyisi edes pieni vilaus alligaattoreista. Emme bonganneet mitään muuta kuin lintuja, sekä Ochopeen kohdalla Yhdysvaltojen pienimmän postikonttorin.

Ensimmäinen varsinainen pysähdyksemme oli ihan sattumalta Kirby S. Storter Parkin kohdalla. Vaikka alkuperäinen tarkoituksemme oli vain ihailla suomaisemaa pysähdyspaikalta, huomasimme iloksemme paikalta lähtevän korotetun kävelyreitin suolle. Tähän aikaan vuodesta maasto on kuivahkoa, joten kosteikon sijaan kävelimme suurimman osan matkasta metsikössä. Reitti ei ollut kovin pitkä, mutta sen päässä odotti pieni palkinto: lammikko, jossa uiskenteli kolme alligaattorin poikasta! Voi mahtava, miten suloisia!

Tästä innostuneena jatkoimme Loop Roadille, joka oli kuin olikin avoinna. Lähdimme ajamaan kapeahkoa hiekkatietä, jossa varoiteltiin ettei reitin varrelta (n. 38 km) pääse kääntymään takaisin, vaan sille tielle lähtiessään on pakko ajaa koko kierros. Jatkoimme luottavaisin mielin matkaa ja huomasimme hyvin pian, ettei tiellä ollut muuta liikennettä ollenkaan.

Kuivan kauden johdosta ympäristö oli lähinnä metsää, mutta pienten betonisiltojen kohdalla vettä oli enemmän tai vähemmän. Pysähtelimme välillä toivorikkaina kurkkimaan ojiin, mutta mitään ei näkynyt. Kunnes sitten tulimme isommalle lätäkölle: Lintujen lisäksi paikalla lillui ihka elävä alligaattori! Ja pian huomasimme, että tien toisella puolella lymysi ihan tien vieressä yksi erittäin iso yksilö. Tässä vaiheessa paikalle kurvasi myös lähes ainoa kierroksen aikana nähty auto, kun aasialaisporukka ajoi varovasti paikalle.

Bongasimme ensimmäiset alligaattorit jo Loop Roadin alkupäässä (lännestä katsottuna), mutta luvassa oli vielä useampi lisääkin. Alligaattoreiden havaitseminen on jossain määrin taitolaji, ja heti kun silmä tiesi mitä etsiä, alkoi otuksia bongailemaan enemmän (ja myös muualta kuin Evergladesista, mm. Kennedy Space Centerin alueella oli lukuisia alligaattoreita).

Loopin loppupäässä eli Miamin puoleisessa päässä tie muuttui asfaltoiduksi, joten päällystämätöntä tietä oli yhteensä noin 30 km verran. Kyseisellä alueella oli myös asutusta, mikä oli itselleni suorastaan järkytys: kuka haluaa asua täällä, missä ei ole mitään muuta kuin suota ja epäilyttäviä alligaattoreita (huolimatta siitä kuinka suloisia poikaset saattavat olla). Erään talon pihalla ohitse ajavia odotti suoranaiset kauhuleffalavastukset, kun autonraatoihin oli laitettu istumaan mm. nukke, jonka silmät oli tuhrittu mustalla tussilla. Liekö kyseessä joku tilataideteos?

Loop Roadilta Tamiami Trailille palattuamme maisema tylsistyi selvästi ja retkijärjestäjien veneet täyttivät tien vieressä kulkevaa ojaa. Ajelu suolla olisi varmasti ollut ihan mielenkiintoinen, mutta omatoiminen alligaattoreiden bongailu oli ehdottomasti yksi loman kohokohdista!