Löytyikö joulurauha Hongkongista?

Vuosi sitten päätin, että kyseinen joulu oli viimeinen sadesäässä vietetty keskitalven loma. Sen jälkeen silmiin osuikin ohittamattoman halvat lennot Hongkongiin, eikä varausta tarvinnut pohtia kahta sekuntia. Joulu Hongkongissa tai jossain muualla päin Aasiaa kuulosti erinomaiselle valinnalle. Vuosi myöhemmin, Helsinki-Vantaalla vesisadetta ja harmaata maisemaa katsellessa ei harmittanut yhtään, että jouluaatto tulisi kulumaan lentokoneessa istuen. Toisaalta muistelin kaiholla äidin notkuvaa joulupöytää ja odotin kauhulla vuorokauden yhtämittaista matkustamista. Kuka hullu lähtee sillipurkkiin istumaan lähes vuorokaudeksi, kun voisi olla mukavasti kotona kaikkien läheisten kesken?

Lähdimme kotoa jouluaattona, lauantaiaamuna, ja olimme perillä joulupäivänä, sunnuntai-iltana. Raahasimme itsemme ja matkatavaramme hotellille umpiväsyneinä ja kävimme suoraan nukkumaan. Olin jo ehtinyt unohtaa koko joulun, mutta heti aamupalalla meitä odotti eksoottisten hedelmien lisäksi joulukuusi sekä kotoisat joulutähdet, joita koko kaupunki oli täynnä. Pikku hiljaa huomasimme olevamme keskellä suurta joululavastusta, joten juhlapyhää ei päässyt sen koommin unohtamaan. Lisäksi paikallisilla oli ilmeisesti vapaata joulun pyhinä myöskin, niin oudolle kuin se kuulostaakin. Koko Hongkong juhli siis joulua.

Aloitimme Tapaninpäivän, ainoan joulupäivän jota emme viettäneet lentokoneessa, kiertelemällä Centralin mielenkiintoisia katuja. Lasisen kiiltävän pilvenpiirtäjäviidakon välissä on varsin värikkäitä kujia ja reilusti paikallista meininkiä, muistimme sen edelliseltä kerralta. Sekä mäkiä, se tuli huomattua, kun istumatyöläisen pohkeet alkoivat puutumaan jo muutaman tunnin reippailun jälkeen.

Puolen päivän aikaan lähdimme metrolla kaupungin laitamille, Wong Tai Sin -temppelille. Jos emme vielä tässä vaiheessa olleet tajunneet maanantain olevan vapaapäivä myös paikallisille, niin viimeistään temppelille saapuessa sen saattoi arvata. Suistukkeita kärysi rukouspaikalla pienen savupilven verran ja joka puolella otettiin valokuvia. Puutarhan puolella oli väljempää, joten saatoimme levähtää hetken varjoisan katoksen alla. Sää oli onneksemme ihanan aurinkoinen ja lämmin, jotain ihan muuta kuin harmaa vesisade!

Temppelivierailun jälkeen vaihdoimme paikkaa Sham Shui Pon katumarkkinoille, jotka ulottuvat korttelikaupalla eri suuntiin. Häslinki on melkoista, eikä markkinoilla tälläkään kertaa näkynyt turhan paljon muita turisteja.

Pienen lepäilyn jälkeen lähdimme syömään jouluateriaamme pieneen kansankuppilaan, jonka olimme bonganneet edellisenä iltana metroasemalta hotellille kävellessä. Tilasimme seinällä olevien kuvien avulla nuudelikeiton, uppopaistetut dumplingit ja crispy porkia. Vaihdoimme lennossa kahden oluen tilauksen vain yhteen, sillä pullo oli melkoisen suuri. Hetkeä myöhemmin meinasimme vaihtaa taas takaisin kahteen, sillä keitto olikin niin tulista, että se sai nenän vuotamaan hävettävän paljon. Ruoka oli kyllä hyvää ja olimme erittäin tyytyväisiä jouluruokailuumme.

Auringonlaskun aikaan hyppäsimme Star Ferryn kyytiin ja matkasimme taas Kowloonin puolelle. Emme edellisellä reissulla menneet Kowloonin ja Centralin väliä laivalla kertaakaan, joten tämä oli tällä kertaa (lähes ainoa juttu) to do -listalla. Vaikka lippu olikin normaalia kalliimpi yleisen vapaapäivän vuoksi, oli se siltikin todella halpaa hupia ja Centralin valot näyttivät kauniilta vedenpintaa vasten.

Pienen Victoria Harbour -iltakävelyn jälkeen lähdimme vielä tekemään pikaisen koukkauksen Mong Kokiin. Siellä jos missä saa itsensä hyvälle tuulelle, jos ihmispaljous ei häiritse liikaa. Metroaseman viereisellä kadulla esiintyy lukemattomien värikkäiden mainoskylttien lisäksi toinen toistaan hulvattomampia laulajia, joiden vilpitön halu ilmaista itseään on lähes liikuttavaa. Musiikillinen anti on välillä korvia särkevää, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö esitystä olisi katsomassa leveä muurillinen ihmisiä. Osa innostuu jopa tanssimaan, omintakeisella tyylillä tietenkin. Käykää ehdottomasti katsomassa joskus.

Saavuimme takaisin hotellille iltapimeällä, kolmatta kymmentä tuhatta askelta ottaneena. Joulu oli todellakin erilainen kuin viime vuosina. Jollakin kummallisella tavalla tunsin täällä kaaoksen ja yleisen häslingin seassa itseni yllättävän tyyneksi ja rauhalliseksi. Tämä oli hyvä joulu, ja loma on vasta alussa!