Häämatkan loppukiri: Singapore 24h

Pääsimme Balilta Singaporeen yllättävän kivuttomasti: lentokenttä oli kymmenen kertaa modernimpi kuin saapuessa sai ymmärtää ja ainoa häiritsevä tekijä oli lukuisat eri tarkistuspisteet matkan varrella. Kuten kolme turvatarkastusta, joista yksi ennen lähtöselvitystä. Ja kuten se, että se hemmetin pieni paperinpala, mikä tullessa jäi immigrationista käteen, piti sitten luovuttaa juuri ennen koneeseen nousua, ei esim. passintarkastuksessa. Onneksi mihinkään ei tarvinnut kuitenkaan jonottaa sen pidempään.

Meillä jäi siis yksi iltapäivä-ilta ja koska otimme lisämaksusta hotellillamme myöhäisen check outin, pystyimme vielä seikkailemaan Singaporessa kokonaisen työpäivän verran. Tuloillan pysyttelimme hotelimme lähettyvillä Bugis-nimisellä alueella, joka on selvästi jo muutaman asteen verran enemmän Aasiaa kuin modernimpi Singapore pilvenpiirtäjineen. Lähdimme ensin tekemään vielä muutamia ostoksia läheiseen isohkoon Uniqloon, mutta jatkoimme heti muutamia kamppeita löydettyämme kohti Sim Limgin isoa digiostoskeskusta.

Useimmat alueen ostareista ja kaduista on tyypillistä aasialaista: ahtaita, täynnä ihmisiä ja joka puolella roikkuu uskomattomat määrät krääsää. Tunnelmaa on koko rahan edestä ja lähes mitä vaan on tarjolla (jopa se iPhone 6, mutta hieman kalliimmalla hinnalla ja epävarmalla aitoudella).

Illan kohokohta oli ehdottomasti ruokailu. Kipaisimme tällä kertaa hyvin paikalliseen hawker centreen, joka oli kooltaan iso ja muutenkin autenttisen oloinen likaisine lattioineen ja ruokaa jonottavine ihmisineen. Verrattuna esimerkiksi edellisen hotellimme (Peninsula Excelsior) vastaavaan ruokakeskittymään, oli täällä selvästi aasialaisempi tunnelma. Ostimme lopulta yhteensä neljä eri annosta ruokia ja palasimme vielä seuraavanakin päivänä herkuttelemaan halvoilla ja hyvillä katuruoka-annoksilla. Unohtamatta tietenkään raikkaita hedelmämehuja!

Illalla nautimme vielä hotellimme pienestä luksuksesta: pienne kattoterassin pienestä uima-altaasta, josta on näkymät keskustaan päin. Hotellimme ei ole todellakaan mikään luksus ja huonekin on todella pieni (matkalaukku ei mahdu auki muualle kuin sängylle!), mutta oltiin silti tyytyväisiä, että ollaan nyt eri ympäristössä kuin viimeksi ja nähdään näin vähän eri seutuja.

Viimeinen päivä aloitettiin hotellimme arabihenkisiä lähikortteleita kierrellen ja kävelemällä Beach Roadin toisella puolella olevalle metroasemalle. Lähdimme sieltä käsin puolen tunnin matkan päässä oleville kasvitieteellisille puutarhoille ja saavuimme suuren puiston pohjoispäähän. Tarkoituksena oli vierailla maksullisessa orkideapuutarhassa, mutta lopulta kun pääsimme sen edustalle, oli kello jo sen verran paljon, että päätimme skipata sen ja lähteä takaisin metrolle. Puisto oli kyllä sinällään hauska kokemus ja näimme siellä monenlaisia kasveja ja taijia ja kahvakuulaa harrastavia paikallisia. Ilmankosteus oli huipussaan ja puistossa oli välillä todella kuuma!

Kiirehdimme metrolle sen takia, että halusimme käydä vielä Sentosan huvittelusaarella vilkaisemassa millainen meininki siellä on. Pohjoisesta meni taas puolisen tuntia metrolla etelässä sijaitsevalle satama-alueelle, jonka suuresta ostoskeskuksesta pääsi jatkamaan monoraililla itse Sentosan saarelle, jossa on kolme toisiaan lähellä olevaa pysäkkiä.

Me ajoimme suoraan Beachin pysäkille ja lähdimme kurkkaamaan rantaa. Heti aluksi meitä pääsi huvittamaan kyseinen kohta rannalla, johon ensimmäisenä päädyimme: erilaisia kieltokylttejä oli ainakin neljä vierekkäin, ja tämän saaren piti keskittyä hauskanpitoon! Mm. uiminen ja kalastaminen oli kielletty. Uiminen oli toki sallittua rannalla yleensä ottaen, mutta ei juuri sillä kohden.

Itse saari oli kuin yksi suuri Disneyland. Singaporelaiseen tapaan kaikki on mietitty viimeisen päälle, opasteet löytyy aina joka paikkaan ja kaikki on kaunista ja mukavaa. Ranta oli vaaleahiekkainen, palmut korkeita ja rantabaarit tyylikkäitä. Oli pakko pysähtyä hetkeksi istuskelemaan palmun alle. Idylliä häiritsi hieman kauempana merellä (ei edes kovin kaukana) lipuvat rahti- ym- laivat, mutta toisaalta ne toi itselle kovasti mieleen Boca Chican Santo Domingon edustalla.

Häämatka on nyt siis ohi. Kirjoittelen tätä Changin lentokentältä. Yleensä olo on matkan tässä vaiheessa väsynyt ja kiire kotiin on kova. Tällä kertaa olo on ihmeen seesteinen ja levännyt, vaikka olemmekin ravanneet pitkin kaupunkia viimeisen vuorokauden ajan. Tämä oli paras häämatka koskaan, ehdottomasti!