Balin lomamme on ohi, koko häämatkamme on pian ohi, nyyh! Onneksi on vielä vuorokauden tunnit aikaa Singaporessa, jos lento Denpasarista lähtee ajallaan (epäilen jo nyt, kun näin sen tulohärdellin ja kyllästyneen näköiset paluulentolaiset).
Löhöilimme siis kaksi päivää rannalla ja poistuimme resortin seesteisestä kuplasta vasta toisen päivän iltana, silloinkin vain läheiselle ostarille syömään. Kolmanneksi päiväksi olimme sen sijaan varanneet jo hieman toimintaa: Amazing Bali Tourisin kautta kokopäiväretki saaren keskiosiin riisipelloille ja järvialueelle. Varaus oli vahvistettu minulle sähköpostitse ja noutoajaksi ilmoitettu 9:00. Suomalaiseen tapaan olimme toki hotellin edessä jo muutamaa minuuttia vaille.
Kuskeja ja hotellivieraita tuli ja meni, mutta me pysyimme. Ajattelimme aikakäsityksen olevan sen verran joustava, että kuski oli varmasti tarkoittanut olevansa paikalla aikaisintaan 9:30. Kun kello oli varttia vaille kymmenen, tuli hotellin väki jo kyselemään mitä oikein odotimme ja lopulta soittivat retkijärjestäjälle. Ja eihän siellä mitään varausta ollut, ”sorry, system error” oli vastaus ja haluaisimmeko kenties lähteä kierrokselle huomenna. No haluttiin kyllä, mutta ehkä jonkun toisen kautta. Hotelli olisi voinut järkätä meille kuskin vaikka heti, mutta meillä ei ollut muistikuvia niiden paikkojen nimistä, joissa haluttiin käydä. Lähdettiin sitten viettämään päivää rannalle ja otettiin aikalisä.
Rantalöhöilyn lisäksi kävimme kävelemässä läheisellä niemekkeellä, jossa on melko upea, mutta hieman pelottava paikka: kahden kallion väliin muodostunut railo, johon Balin tyrskyt iskevät ristiaaltonsa melkoisella voimalla ja kastellen välillä kalliolla seisovat turistit. Alueelle on periaatteessa pääsy kielletty sen vaarallisuuden takia (kaiteet on melko olemattomat ja kallio liukas levästä ja vedestä), mutta niinpä vaan siellä porukkaa pyörii. Kuten me.
Illalla marssimme hotellimme conciergen puheille käsin laaditun listan kanssa ja kuski seuraavalle päivälle oli nopeasti hoidettu. Hinta oli sama kuin retkellä, mutta pääsymaksut, lounas ja juomiset pitäisi maksaa itse. Aamulla pääsimmekin aloittamaan retken pienen odottelun jälkeen pitämällä kuskin kanssa neuvottelun autossa päivän reitistä. Concierge ei ollut antanut kuskille listaamme, vaikka halusikin pitää sen itsellään. Me emme aluksi taaskaan muistaneet paikkojen nimiä, mutta onneksi kuskilla oli kartta. Ja onneksi tyrmäsimme heti alkuunsa kuskin ehdotuksen reitistä, joka mukaili selvästi eri ostospaikkoja, joista paikalliset saavat pisteitä/bonuksia/jotain taloudellista hyötyä itselleen.
Retkestä lisää myöhemmin, mutta näimme yhden päivän aikana kivasti Balia. Kävimme saaren keskiosissa vuoristoisella seudulla kaksoisjärvillä ja sen edustalla olevalla temppelillä. Seuraavaksi ajelimme pitkän tovin Jatiluwihin riisiviljelmäalueella ja lopuksi ajoimme takaisin rannikolla ja psyähdyimme Tanah Lotin temppelialueella, joka sijaitsee upealla aallokkoisella paikalla. Tähän kierrokseen menikin kymmenisen tuntia.
Kierroksen aluksi kuskimme koukkasi onneksi viereisen Novotelin jalkakäytävän kautta sivukadulle, jota emme olleet kävellen huomanneet aikaisemmin. Sen perästä alkoi nimittäin selvästi paikallisempi ympäristö katukeittiöineen (ja toki krääsämyymälöineen ja turistiravintoloineen). Illalla suuntasimme siis ostarin sijaan etsimään katuruokaa, joka oman kokemukseni mukaan on ehdottomasti parasta.
Ja varsin kiva ja autenttinen paikka löydettiinkin ja tilattiin ”samaa mitä muillakin”. Saatiin eteemme nuudelikeitot sekalaisilla lihoilla ja höystettiin makua vielä chilillä. Juomaksi otettiin sumiksessa hieman kokista muistuttavat pullot, jotka osoittautuivat jääteeksi. Ruoka oli loistavaa ja maksoi naurettavan vähän, kuten katukeittiöissä yleensäkin.
Tänään eli viimeisenä Bali-päivänämme olemme jälleen ottaneet rennosti rannalla ja uineet sekä meressä että rannalla olevassa ihanassa uima-altaassa. Ennen iltaruokaa kävimme vielä spassa, minä pedikyyrissä ja Antti jalka- ja käsihieronnassa. Kyllä nyt voi taas jatkaa seesteisenä kohti Singaporea!
Auringon alla 