Reissussa parasta on syöminen. Tai ainakin päivän kohokohtia! Me syödään yleensä paikassa kuin paikassa niissä edullisemmissa vaihtoehdoissa enkä muista että olisimme kertaakaan syöneet ulkomailla kovinkaan virallista gourmetia. Mutta huippuhyvää ruokaa, sitä ollaan kyllä saatu kyllä monissa eri paikoissa! Ja melkeinpä mitä edullisempi ”ravintola”, sitä parempi ruoka.
Ruokaikävä iskee yleensä heti, kun reissusta on kulunut muutama päivä ja arkista kotiruokaa (josta pidän kyllä myös erittäin paljon) on syöty pahimpaan Suomi-ruokaikävään (kyllä, sellainenkin iskee välillä!). Ikävää helpottaa ruokatuliaiset sekä kotona kokkaillut toisinnot lomareissun kohokohdista. Tässä muutama, mitä on kokeltu tai mikä on listalla tai mistä ylipäätään on olemassa Instagram-kuva (ruokakuvia on ylipäätään ihmeellisen vähän, ja koska valtaosa on Jenkeistä, on ruuat sen mukaisia):
Aloitetaan aamupalasta! Diner-pannarit ovat lempiherkkuamme, runsaalla vaahterasiirapilla ja hedelmillä/mustikoilla. Park Slopessa sijaitsevan lempparidinerimme tunnelmaa ei ehkä saa ihan aikaiseksi kotona (siihen tarvittaisiin vähintäänkin yksi harmaantunut kreikkalainen mies, joka kulkisi ympäriinsä kahvipannu kädessä ja kuulumisia vaihtaen), mutta mustikkapannarit syntyy sen sijaan käden käänteessä. Viikonloppuaamu ei voi enää alkaa paremmin!
Toukokuisella Nykin reissulla parhaiten jäi mieleen kaksi annosta: Brooklyn Flea Food Marketin Brisket Sandwich ja mustikkalimppari sekä Rockaway Tacon raikkaat tacot ja mehut. Ollaan jo ehditty kokeilemaan näitäkin kotona, om nom nom!
Ja puhuttaessa hampurilaisista, jatketaan In-N-Outin double double fiilistelyillä (kuvassa vasemmalla). Näitä ehkä maailman parhaita hampurilaisia piti yrittää grillailla itsekin viime kesänä, kun kotiuduimme road tripiltä. Oikeanpuoleista cheezborgeria (Billy Goat Tavern, Chicago) ei tehnyt mieli kopioida ihan suoraan, sillä se oli melko kuiva, mutta kotona tuli loihdittua mehukkaampi versio samalla idealla.
Lähdin San Diegon päiväreissulle sillä mielin, että niin läheltä Meksikon rajaa täytyy löytyä todella hyvää meksikolaista ruokaa. Jouduin ehkä kokonaisuudessaan pettymään ruuan suhteen, mutta paikan nachot oli kyllä mielettömän hyviä ja rapeita! Kotona testailin nachojen paistamista ja totesin, että maissitortillat on ainoat oikeat tähän puuhaan.
Söimme Boca Chicassa Dominikaanisessa tasavallassa rannalla ihanaa rapeaa friteerattua kanaa sekä tostoneja, paistettuja jauhobanaaneja. Ja mitä tekeekään Heidi, kun pääsee kotiin? Menee tietenkin kauppaan ostamaan kanaa ja jauhobanaaneja!
Samalta suunnalta on tämäkin herkku, nimittäin Barra Payanin erikoisleipä, kyytipoikana ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua iso mukillinen! Tätätkään tunnelmaa ei mitenkään loihdita omaan kotiin, mutta leipiä voi toki aina tehdä. Nam!
Makea puoli on minulla aina huonommin edustettuna kuin suolainen. Vaikka olen käynyt Nykissä jo useita kertoja, olen syönyt juustokakkupaloja vain kolme. Ja niistäkin kaksi lentokentällä viime tipassa ennen kotiinlähtöä. Mitä se sellainen on?? Juustokakku on maailman parasta! Kotona leivoin New York -tyylistä juustokakkua uutena vuotena.
Toukokuisella reissulla ostin ruokatuliaisina mm. Oreo-keksejä. Ja niistä oli pakko tehdä Oreo-juustokakkua, joka koristeltiin kirsikoilla. Voiko enää amerikkalaisempaa herkkua olla? Key lime pie -palanen tuli syötyä missäs muuallakaan kuin herkun alkulähteillä Key Westissä. Ja se oli mielettömän hyvää! Vaikka oikeanlaisia limettejä ei saa Suomesta (makeampia kuin meillä myytävät), keräsi oma key lime pie:ni rutkasti kehuja!
Kokkauslistalla on ehdottomasti mm. Brysseilin herkkuja, kuten vohveleita ja simpukoita!
Mitä ruokaa sinä ikävöit maailmalta ja aiotko kokkailla sitä omassa keittiössäsi?
IGTravelThursday on Instagram-kampanja, jossa tägätään omia matkailuaiheisia kuvia tunnisteella #IGTravelThursday. Näin saadaan kivoja matkailuaiheisia vinkkejä kiertoon kuvien muodossa. Kampanjan järjestäjiä ovat Destination Unknown Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running with Wild Horses Veera Bianca. Oma Instagram-profiilini löytyy @auringonalla.
Auringon alla 
Olihan ne amerikkalaiset hampurilaiset maukkaita! Olen syönyt noin kaksikymmentä hampurilaista siellä. Dominikaanisessa tasavallassa söin lounaalla matkalaukussani Suomesta tuomani dieettikeiton ja siksipä päivällisen aikaan oli kova nälkä. Heidän ruokansa oli tavallista perusruokaa. Tänään matkustan Ouluun ja siellä pääsen hotelliin syömään aamupalalle ja päivälliselle, nam!
Dominikaanisen ruoka oli kyllä tosiaan hyvin perusruokaa, usein kanaa ja perunoita/jauhobanaania ja aina tietenkin riisiä. Paistettu kala oli myös todella hyvää! Simppeliä, mutta toimivaa, ainakin jos ruuan päälle puristettavaa limettiä riitti 🙂
nam! tämä postaushan teki mut nälkäiseksi. mä ikävöin suomiruokia. muikkuja, ruisleipää, uusia perunoita, hapankorppuja, dippejä, rieskaa… voisin jatkaa listaani huomiseen! ajattelin tehdä tässä piakkoin kunnon makaroonilaatikon!
Suomi-ruokia tulee kyllä ikävä, siitäkin on kokemusta 🙂 Ensimmäisen kuukauden olen ollut aina ihan innoissaan uudesta ruokakulttuurista, toinen kuukausi menee vielä myös ihan hyvin, mutta sitten alkaa mieli tekemään just kaikkea pientä ja perinteistä suomalaista arkiruokaa 🙂
No, täältä Norjasta on ikävä IHAN MITÄ vain ruokaa maailmalta… 🙂 Ei siinä, kyllä Norjastakin hyvää ruokaa saa, mutta kovin usein ei ravintolassa raaski käydä. Juuri nyt tekisi kovasti mieli intialaista vaikka harvemmin sitä tuleekaan kokkailtua kotona. Meidän arkiruuassa näkyy Italian vaikutteet ja varsinkin mieheni on tarkka siitä mitä makuja voi minkäkin pastan kanssa yhdistää. Pastatkin hän on raahannut pakulla suoraan Italiasta… Tuorepastan teko tosin silti odottaa edelleen itseään vaikka oikeat jauhot kaapista löytyvätkin!
Haha, meillä on Satun kanssa sama juttu kotona. Tuo italiano on niin tarkka tuosta mitä pastaan saa / ei saa laittaa etten välillä kestä… tuntuu että se pasta on hyvin pyhä asia joskus. 😀
No sen voin kyllä uskoa 😀 Itse olen niin amatööri pastajutuissa, että lähes mikä tahansa menee minkä tahansa kanssa 😉 Tai jos jotain mielipiteitä onkin, niin ne varmasti eroaa italialaisista käsityksistä oikeaoppisesta pastasta!
Heh, siinä on todellista omistautumista pastalle 🙂 Itse kuljetan joskus paketillisen tai pari matkalaukussa, mutta autolla en ole vielä lähtenyt ruokamielitekojani toteuttamaan 😉 Mutta intohimo ruokaa kohtaan on tietenkin hienoa, ymmärrän sen vallan hyvin!
Nam! Sun ruokakuvapostaukset saa mut aina hirmuisen nälkäiseksi!
No ne saa mutkin nälkäiseksi, kun muistan kaikki herkut! 😀
Om nom! Mä tykkään niiiiin paljon näistä ruokakuvista. Harvoin itsekään syön missään gourmet-paikoissa ulkomailla, kaikista parasta on se perusruoka paikallisen suosimissa paikoissa. 🙂 Tosin Hong Kongista löytyi Michelin-tähdillä varustettu dumpling-ravintola, jossa ateria maksoi 5e per pää. Kelpasi, olkoot se sitten sitä gourmeeta vaikka. 😀
Tuo ravintola pitää muistaa, mekin mentäis kerrankin oikein gourmettiin 😀 On aina erittäin hienoa, jos ravintolasta/ruokailusta selviää muutamalla eurolla, yleensä ei ole kyllä laatu kärsinyt yhtään 🙂
Nami ja sun versiot näyttää kyllä vähintään yhtä herkullisilta! Ite tykkään kans niistä paistetuista jauhobanaaneista, syötiin Miamin kentällä viimeksi 🙂
Kiitos! Tostonet on yllättävän hyviä, jos vaan on tehty oikein (syötiin muistaakseni myös huonompia versioita, mutta nämä rannalla annoksen mukana tulleet oli juuri paistettuja ja hyviä!).
Ei terve, miten herkullisia kuvia! Ruokailu on yksi tärkeimmistä matkailun kulmakivistä. Ulkomailla katuruoka, paikalliset erikoisuudet ja muutenkin paikallinen ruoka on se, mitä tykkään syödä. Omassa keittiössä aasialaiset maut jylläävät 🙂
Mun omassa keittiössä aasialaiset maut on ollu viime aikoina vähän huonosti edustettuina, mutta tällä viikolla ajattelin tehdä intialaista 🙂 Katuruoka on kyllä yleensä kaikkein parasta!