Aquaventure

Dubain palmusaaren (The Palm) päädyssä palmun ulkolehvällä kohoaa mahtava, palatsimainen ja kallis Atlantis hotelli. Sen yhteydessä on vesipuisto nimeltä Aquaventure, jossa ennakkosuunnitelmista poiketen vietimme yhden päivän. Emme olleet ajatelleen menevämme mihinkään vesipuistoon, vaikka kyseisestä puistosta ja Wild Wadista olin kuullutkin. Näimme kuitenkin jo lentokentällä mainoksia Aquaventuresta ja hellyttävistä delfiineistä ja päätimme heti, että tällä lomalla rentoudutaan vesipuistossa.

Aluksi muutama käytännön asia. Puistoon mentäessä otimme hotellilta ensin metron palmusaaren liepeille ja hyppäsimme siitä taksiin, joka ajoi palmusaaren runkoa pitkin ja lopuksi tunnelia pitkin palmun uloimmalle kehälle. Taksi jätti meidän vesipuiston ”portille”, mutta koska siellä näytti ennemminkin hienon hotellin etuovelta, aloimme pyöriä ihmeissämme, että miten sinne vesipuistoon pääsee. No siitä näyttävästä ovesta tietenkin, onhan kyseessä Dubai.

Vesipuistoon mennään pienimuotoisen hotellin ostoskeskuksen läpi hotellin oikeanpuoleisesta siivestä mantereelta päin katsottuna. Liput maksavat aikuiselle noin 40e ja lokeron vuokra 8e. Otimme vain yhden yhteisen lokeron, mikä aiheutti pientä häslinkiä, kun emme tajunneet kuunnella, että kummanko rannekekelloon sähköinen avausmekanismi on asennettu. Heti lipunmyynnin, pienimuotoisen turvatarkastuksen ja porttien jälkeen on miesten ja naisten pukukopit, joissa lokerot sijaitsevat. Aikani temppuiltuani lokeron lukon kanssa kysyin neuvoa ja sain selville, ettei minun rannekkeessani ole lokeroasennusta. Ja olennaista on, että se lukon nappula pitää painaa sillä kellon tauluosalla pohjaan, että se menee lukkoon.

Jätimme kaikki tavarat pyyhkeitä lukuunottamatta lokeroihin ja kävelimme avojaloin uikkareissa koko päivän. Pyyhkeet jätimme yhden altaan aurinkotuolille. Pystyimme siis vapaasti kirmailemaan kuin pienet lapset ympäri vesipuistoa.

Paitsi ettei siellä tarvinnut kierrellä, sillä kaikki liukumäet sijoittuivat kätevästi yhden ja saman korkean rakennuksen yhteyteen. Paitsi hidastempoisempi joki, jossa lillutaan renkaiden päällä, mutta sekin oli alhaalta samassa yhteydessä hurjempiin liukuihin.

Ja niitä hurjia riitti! Kaikki mäet laskettiin renkailla ja meillä oli käytössä tuplarengas, jossa aluksi istuimme vahingossa liian alhaalla (ja se rengas oli vähän liian tyhjä), joten huusimme ensimmäisessä mäessä tuskasta, kun rusahdimme häntäluiden päälle hurjan laskun lomassa. Kävimme vaihtamassa renkaan ja sen jälkeen meno oli jo kivuttomampaa, vaikka silloinkin piti tietoisesti yrittää istua vähän ylempänä kaiken varalta.

Mäet olivat melko hurjia, ainakin niiltä osin, kun ne olivat täysin pimeitä putkia eikä syöksyjä alas tai veden tuloa naamalle voinut mitenkään ennakoida. Huusimme välillä niin, että putket raikuivat, mutta niin huusivat muutkin! Kaikista hurjimmalta vaikuttava mäki ja ainoa, jossa ei laskettu renkaalla, kamikazetyylinen haialtaan läpi laskeva leap of faith jäi kyllä kokeilematta. Minusta on selkeästi tullut vanha, sillä olen joskus nuorempana tuollaisen laskenut, mutta nyt aloin jo miettimään, että mitä jos tuossa menee jalka, tai selkä…

Niin, haiallas, tosiaan. Sen läpi laskee myös toinen ja huomattavasti iisimpi liukumäki, joten eksoottinen kokemus on tarjolla myös hiukan nössöimmille. Käytännössä liukumäki jatkuu läpinäkyvänä putkena ison akvaarion läpi, pienten haiden, paholaisrauskujen ja hieman nätimpien ja kiltimpien kalojen uidessa ympärillä.

Korkean pyramidimaisen rakennuksen huipulle ei välttämättä tarvitse kiivetä koko matkaa, sillä puoleen väliin asti pääsee liukuhihnalla renkaassa istuen. Oikeastaan renkaasta ei tarvitsisi nousta koko päivänä, sillä altaasta pääsee lillumalla suoraan hihnalle ja hihnalta mäkeen. Ystävällinen henkilökunta ja hengenpelastajat auttavat renkaita oikeisiin suuntiin ja eteenpäin.

Puistossa on myös mahdollista uida delfiinien kanssa, mutta siihen tarvitaan lisää hilloa ja yleensä etukäteisvaraus. Koska olimme jo tuhlanneet lomalla aimo tukun rahaa, päätimme jättää haaveeni edelleenkin odottamaan jotain myöhempää ajankohtaa. Pääsimme kuitenkin ihastelemaan delfiinien kisailua rannalta, vaikka emme päässeet ihan hietikolle asti, kun alue on aidattu. Olivat kuitenkin melkoisen sympaattisia otuksia, kun liikkuvat jenginä ympäri allasta ja tekivät välillä hienoja hyppyjä (kyseessä ei siis ollut mikään ohjattu näytös).