Tammikuinen Chicago muistutti säältään hyvin paljon maaliskuista Suomea (ok, normaalivuosina huhtikuista korkeintaan). Aamulla tuuli kylmästi, mutta sen jälkeen aurinko valaisi koko kaupungin ja kadut sulivat kohinalla (mikä johtuu tietenkin myös mielettömästä suolamäärästä, joka myös melkein pilasi housuni!). Räystäistä tippui vesi ja aurinkoisilla paikoilla oli ihanan lämmintä. Todellinen kevätfiilis! Todettakoon kuitenkin, että illalla satoi taas taivaan täydeltä räntää. Siitäkin tuli aika kotoisa olo.
Mutta se keväinen hetki, silloin me satuimme kävelemään Millenium-puiston ohi ja vaikka talvinen puisto ei ollut kaupungin nähtävyyksistä listallamme ihan ykkösenä, oli se kuitenkin lopulta aika hauska kokemus. Puisto on varmasti erittäin vilkas paikka kesäisin, mutta kyllä porukkaa riitti myös keväisenä sunnuntaipäivänä. Mieleen jäi erityisesti luistinrata pilvenpiirtäjämetsän reunalla ja yläilmoihin tehty kävelytiesilta. Kesäisin avoinna oleva suuri näyttämö vetää varmasti paljon väkeä, vaikka nyt paikalla oli vain yksinäinen lumenluoja (miksi ihmeessä sieltäkin pitäisi talvella kolata lumet?).
Ja sitten se Cloud Gate eli The Bean, Anish Kapoorin veistos AT&T Plazalla. Sen lisäksi, että itse taideteoksesta pitää ottaa kuvia, on ihan pakko kuvata itseään beanin heijastumasta ja lisäksi kaikkia muita, jotka kyseisiä kuvia ottavat. Saisivat kyllä pestä sen seuraavaksi kerraksi!
Onpa onnellisen näköistä porukkaa! 🙂 Ja ei sillä, niin oli kyllä mullakin typerä virnistys päällä koko sen ajan kun Millennium Parkissa oltiin, vaikka sillon paikalla oli tosiaan muutama muutkin turisti.
Haha, no joo kyllä on vähän virneet päällä 😀 Ilmeisen hyvä nähtävyys siis 🙂 Tai sitten se oli se aurinko…
hihhii, Old navy. Ihan paras 😉
Haha, juu, kävimme juuri tuota ennen Old Navyn alessa ja mukaan tarttui melko iso kassillinen vaatteita muutamalla kympillä 🙂