Lähdimme laskeutumaan takaisin alaspäin Garda-järven pohjoisosasta, kauniista Rivasta. Matkan ensimmäinen etappi oli Malcesine, jossa kuuleman mukaan oli köysirata, jolla pääsisi ihailemaan Gardan maisemia yläilmoista. Köysirata-asema löytyikin helposti kylttien perusteella, saimme auton sen parkkihalliin ja lähdimme tutkimaan lippujen hintoja. En enää muista paljonko lippu ensimmäiselle yläasemalle olisi maksanut (asemia oli kai useampiakin), mutta lipun hinta tuntui melko kalliille. Lisäksi vuorenrinteet oli ihan sumussa, joten päätimme skipata köysiradan ja sen sijaan laskeuduimme rantaan päin vanhaankaupunkiin tutkimaan sen kujia.
Malcesinen vanhakaupunki rakentuu linnoituksen ja sen muurien ympärille ja on ihanan sokkeloinen pienine mukulakivikatuineen. Katujen varsilla on söpöjä pikkuputiikkeja ja viihtyisän näköisiä (ei liian sliipattuja) ravintoloita. Iltaisin paikka voi olla toki aika turistisen oloinen, mutta aamupäivästä kujilla oli melko hiljaista. Kävimme kääntymässä ylhäällä linnoituksella (jonka sisällä on maksullinen museo tai vastaavaa) ja sen jälkeen laskeuduimme vielä ihailemaan rantaa. Mielettömän kauniit näkymät!
Matkaa jatkettiin lyhyen pysähdyksen jälkeen ja tavoitteena oli ajaa iltapäiväksi Veronaan. Meillä ei ollut mikään kiire, joten ajelimme kaikessa rauhassa ja lopulta pysähdyimme uimaan ja rannalle, kun toinen toistaan hienomman näköisiä rantapoukamia tuli vastaan Malcesinen jälkeen (ja vähän sitä ennenkin).
En ole ihan varma Gardan länsirannikon uimarannoista, sillä tie kulkee siellä useassa kohti ylempänä. Mutta itärannikon puolella tie kulkee alhaalla ja matkan varrella on lukuisia pieniä rantoja parkkipaikkoineen. Rannat ovat pikkukivirantoja ja Gardan vesi raikkaan viileää. Maisemat ovat todella kauniit, vaikka tietenkään pikkukivirannat eivät ole koskaan niin mukavia kuin pehmeät hiekkarannat.
Iltapäivästä saavuimme muutaman päivän järvikierroksen ja pikkukylien jälkeen taas isoon kaupunkiin eli Veronaan, palataan siihen seuraavaksi!
Aivan ihanan näköisiä rantoja. Niin kirkasta vettä ja nuo kallioiset kukkulat taustalla, voih! 🙂
Eikö olekin! Vaikka rannalla oleilun mukavuus ei ole parhaimmillaan kivikkorannoilla, niin onhan ne yleensä kuvankauniita ja jylhiä 🙂